[H-verkko] CFP: Kulttuuri ja kestävä kehitys -kirjahanke ja seminaari

[agricola at utu.fi]

Agricolan artikkelipyyntöihin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------
Kulttuuri ja kestävä kehitys -kirjahanke ja seminaari
---------------------------------------------------------
Kulttuuri ja kestävä kehitys -kirjahanke

 

Tausta

Kestävän kehityksen käsite tuli tunnetuksi jo yli kaksikymmentä vuotta
sitten. Sittemmin siitä on tullut keskeinen käsite niin tutkimuksessa kuin
politiikassa. Vaikka käsite on osittain väljähtynyt runsaan ja
kritiikittömän käytön myötä, globaalien ympäristökysymysten ja
taloudellisen tilanteen vuoksi kestävyys on saanut uutta nostetta. Kestävää
kehitystä on alkujaan tarkasteltu ekologisesta, taloudellisesta ja
sosiaalisesta näkökulmasta. Ajan myötä on lisääntyvissä määrin alettu
puhua myös kulttuurisesta kestävyydestä joko sosiaalisen kestävyyden osana
tai omana ulottuvuutenaan. Viimeisimmäksi muun muassa Kestävän kehityksen
konferenssissa Rio+20 kulttuuri esiteltiin kestävän kehityksen neljäntenä
mahdollisena ulottuvuutena, ja UNESCO työstää parhaillaan indikaattoreita
kulttuurin merkityksen arvioimiseksi kestävässä kehityksessä. Kulttuurin
vahvistuvaa merkitystä keskustelussa voidaan selittää yhtäältä sillä,
että globalisaation ja lisääntyneen kulttuuriseen vuorovaikutuksen myötä
joudumme yhä useammin pohtimaan millaisesta ja kenen kulttuurista milloinkin
puhutaan ja minkä kulttuurissa pitäisi kestää. Toisaalta, ympäristöön
liittyvien kestävyystavoitteiden saavuttaminen on mahdotonta ilman kulttuurisen
kontekstin ymmärtämistä ja huomioon ottamista.

 

Monesti kulttuuri yhdistetään kestävässä kehityksessä kulttuuriperinnön
säilyttämiseen ja uusintamiseen, jolloin tavoitteena voi olla jonkin alueen
tai ihmisryhmän yhteenkuuluvuudentunteen tai taloudellisen hyvinvoinnin
tukeminen. Tällöin on ensisijassa kyse kulttuurin välineellisestä
käytöstä taloudellisesti tai sosiaalisesti kestävän kehityksen
saavuttamiseksi. Kulttuurin on kuitenkin nähty kestävän kehityksen
keskustelussa myös paljon laajemmin. Silloin se koostuu globaalisti ja
glokaalisti muokkautuvista inhimillisistä merkityksenannoista,
määrittelyvallasta ja toimista, eli jatkuvasti muuttuvasta perinteestä,
suhteessa sekä ekologiseen ympäristöön että kulttuuriperintöön ja
sosiaalisiin ja taloudellisiin rakenteisiin. Tästä näkökulmasta on
mahdollista nähdä kestävä kulttuuri ja kestävän kehityksen tavoitteleminen
kulttuurin avulla hyvin monimuotoisena. Kulttuurille onkin löydetty kestävän
kehityksen näkökulmasta monia erilaisia lähestymistapoja, esimerkiksi
biokulttuurinen monimuotoisuus, ekososiaalinen sivistys, paikkalähtöinen
kehittäminen, alkuperäiskansojen oikeudet, kulttuurinen suunnittelu, eettinen
kuluttaminen, osallistava ja voimauttava työskentely ja reilu kulttuuri.

 

Kulttuurisen ulottuvuuden jäsentäminen kestävässä kehityksessä ei ole
aivan ongelmatonta kulttuurin olemuksen ja käsitteen moniulotteisuudesta ja
monitieteisyydestä johtuen. Kulttuuri kestävässä kehityksessä saa erilaisia
tulkintoja riippuen siitä, tarkastellaanko sitä esimerkiksi suppeammasta
sektoraalisesta tai laajemmasta elämäntavan näkökulmasta. Myös kulttuurin
ja ekologisesti kestävän kehityksen väliseen suhteeseen on otettava kantaa.
Kulttuuri voidaan nähdä ainakin kestävän kehityksen saavuttamisen
välineenä, mutta sen lisäksi kulttuuriin liittyy monia itseisarvoja, jotka
tulee ottaa huomioon kestävyyden kysymyksiä pohdittaessa. Lisähaasteen
kulttuurin ymmärtämiselle kestävässä kehityksessä tuo kulttuurin ajallinen
ja tilallinen muutos: kulttuurin kestävyys määrittyy aina kontekstinsa
kautta.

 

Vaikka kulttuuria ei vielä kaikissa yhteyksissä tunnusteta omaksi
ulottuvuudekseen kestävän kehityksen diskurssissa, se on herättänyt
kiinnostusta myös politiikan piirissä ja kulttuurin soveltavassa käytössä,
esimerkiksi matkailussa ja muussa kulttuurin taloudellisessa hyödyntämisessä.
Tällöin avainkysymys on se, miten kulttuurinen näkökulma voidaan
sisällyttää kestävän kehityksen toimintaohjelmiin paikallisella,
kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Sen lisäksi on pystyttävä
osoittamaan miten kulttuuri vaikuttaa kestävään kehitykseen ja toisaalta
miten meneillään oleva kehitys vaikuttaa kulttuurin kestävyyteen.
Määrällisten ja laadullisten indikaattoreiden avulla voidaan käydä myös
laajempaa arvokeskustelua kehityksen suunnasta ja osallistaa kansalaisia
keskusteluun. Arviointimenetelmien ja -työkalujen kehittäminen edellyttää
kulttuurin merkitysten nykyistä parempaa ymmärtämistä kestävän kehityksen
kontekstissa. Jotta kulttuurin rooli ja merkitys tulisivat paremmin
huomioiduiksi kestävässä kehityksessä, niitä tulee voida jäsentää
entistä paremmin sekä tieteen että taiteen keinoin.

 

Tavoite

 

Käynnissä olevan COST IS1007 toimen ”Investigating Cultural
Sustainability” (2011-2015) tavoitteena on lisätä ymmärrystä kulttuurin
merkityksestä ja roolista kestävässä kehityksessä. Tässä monitieteisessä
hankkeessa on mukana 88 tutkijaa 24 Euroopan maata ja siinä tehdään
yhteistyötä kanadalaisten, australialaisten ja uusiseelantilaisten tutkijoiden
kanssa (www.culturalsustainability.eu). Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä
kansallista yhteistyötä alan tutkijoiden kanssa.   

 

COST–toimeen liittyen olemme kokoamassa suomalaista tieteellistä keskustelua
kulttuurisesta kestävyydestä. Kutsumme työhön mukaan eri alojen
asiantuntijoita, jotka kokevat työskentelevänsä aihepiirin parissa.
Tavoitteena on julkaista artikkelikokoelma, joka jäsentää ja lisää
ymmärrystä kulttuurin merkityksestä ja roolista kestävässä kehityksessä.
Toivotamme tervetulleiksi artikkeliehdotukset, joissa asiaa käsitellään niin
monien eri tieteenalojen näkökulmista kuin monitieteisesti tai
tieteidenvälisestikin. Artikkelit voivat olla joko tapaustutkimuksia, joissa
tarkastellaan kulttuurin käytäntöjä ja prosesseja erilaisissa konteksteissa
(esimerkiksi matkailu, kulutus, taide, muotoilu, perinne, tekijyys, luontosuhde,
maisema, elinkeinot) tai käsitteellisiä pohdintoja. Tavoitteena on löytää
kirjalle korkeatasoinen suomalainen kustantaja.

 

Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi joitakin seuraavista kysymyksistä: 

 

Kulttuuri -käsitteen sisällöt ja merkitykset kestävässä kehityksessä:
Mitä eri merkityksiä kulttuurilla on kestävässä kehityksessä? Minkä
kulttuurissa pitäisi kestää ja miksi? Millaisia merkityksiä kulttuurin
itseisarvot ja välinearvot voivat saada kestävyyden näkökulmasta? Miten
käsitellä kulttuurin dynaamisuutta, kun kestävyys on normatiivista sekä
aika- ja paikkasidonnaista? Miten kulttuuri suhteutuu muihin kestävyyden
ulottuvuuksiin erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen? Onko jotakin
vaihtoehtoisia rinnakkaisia käsitteitä, lähestymistapoja tai viitekehyksiä,
jotka huomioivat kulttuurisen näkökulman kestävässä kehityksessä?
Kulttuuri kestävän kehityksen politiikoissa:  Miten kulttuurisesti kestävä
kehitys tai kestävä kulttuuri saavutetaan? Millaisia hyviä käytäntöjä tai
hallinnan rakenteita on kulttuurisen kestävyyden edistämiseksi? Kenen tulisi
olla mukana ja miten osallistaa? Voiko kulttuuri olla kestävän kehityksen
este?
Kulttuurin vaikutusten arviointi kestävässä kehityksessä:Miten kulttuurista
kestävyyttä voidaan arvioida? Kuinka kulttuurin eri dimensiot voidaan saada
mukaan arviointeihin? Kuinka tulkita kulttuurisen kestävyyden indikaattoreita
ja miten parantaa kulttuuristen mittareiden saavutettavuutta, tehokkuutta ja
käytettävyyttä?

 

Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mukaan kulttuuria ja kestävää kehitystä
käsittelevään kirjaan, voit lähettää abstraktin (noin 400 sanaa)
osoitteeseen katriina.siivonen at abo.fi 15.6.2013 mennessä.

 

Sinulla on mahdollisuus esitellä artikkeliehdotustasi seminaarissa
Jyväskylässä 22.-23.8.2013. Seminaari on osa Kulttuuripolitiikan
maisteriohjelman kesäopintoja. Seminaariin osallistuminen on suotavaa, joskaan
ei välttämätöntä kirjahankkeeseen osallistumiseksi.

 

Odotamme yhteydenottoasi ja annamme mielellämme lisätietoa hankkeesta!

 

Antti Honkanen, Itä-Suomen ylipisto (antti.honkanen at uef.fi)

Anita Kangas, Jyväskylän yliopisto (anita.kangas at jyu.fi)

Mari Kivitalo, Jyväskylän yliopisto (mari.kivitalo at jyu.fi)

Katriina Siivonen, Åbo Akademi (katriina.siivonen at abo.fi)   

Katriina Soini, Jyväskylän yliopisto ja MTT (katriina.soini at jyu.fi)  

 

------------------------------------------------------
Ilmoituksen lähetti: Katriina Siivonen <katriina.siivonen at abo.fi>
Ilmoitus vanhentuu: 16.6.2013