[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Euroopasta alhaalta ylöspäin

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Rami Nissilä <rami.nissila at gmail.com> Senior Associate Researcher, Vrije
Universiteit Brussel
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Sipola, Simo: Uuden Euroopan raunioilla. Teos, 2012. 448 sivua.


Euroopasta alhaalta ylöspäin
---------------------------------------------------------

Simo Sipolan Uuden Euroopan raunioilla kertoo muutoksesta: kirjassa pohditaan
sitä, miten kylmän sodan päättyminen on vaikuttanut ihmisten elämään
rautaesiripun molemmin puolin. Teos käsittelee poliittisia ja sosiaalisia
ongelmia, kuten vähemmistökysymyksiä ja taloudellisen vaurauden uusjakoa.
Kirja kuvaa yhteistyötä rajojen yli ja eri kansallisuuksien ja etnisten
ryhmien välillä. Se kuvaa nykyaikaa ja historiaa. Se etsii ihmisten
identiteetin aineksia. Mistä on eurooppalainen tehty, mikä ja mitä on
Eurooppa? Ylilyönneiltä ei valitettavasti vältytä ja tiivistäminen olisi
tuonut kirjan vahvuudet paremmin esiin.



Kolme matkaa EU:n takapihoille

Uuden Euroopan raunioilla on mielenkiintoinen sekoitus historiaa, yhteiskuntaa
ja matkakirjaa. Sipola tarjoaa lukijalle kolme nojatuolimatkaa: Barentsin
alueelle, Puolaan ja sen ympärysmaihin sekä sloveenien asuinsijoille
Keski-Euroopan ja Balkanin välimaastoon. Näiden alueiden valintaan olisi
toivonut kirjailijalta lisävalaistusta. Millä perusteella nämä kolme aluetta
on valittu satojen muiden eurooppalaisten alueiden, tai kymmenien muiden
raja-alueiden joukosta? Entä haastateltavat ihmiset? Perustelut käytettävän
”materiaalin” esiin nostamiselle olisivat tuoneet vielä yhden uuden
ulottuvuuden ansiokkaan käsittelyn ja kuvailun tueksi.

Sipolan lähestymistapa on raikas ja herättää lukijassa ajatuksia. Euroopasta
on kirjoitettu paljon mutta yleensä tarkastelu lähtee maanosan
valtakeskittymien ja valtaapitävien näkökulmasta, Lontoosta, Pariisista ja
Berliinistä. Sipolan fokuksessa ovat raja-alueet ja periferiat, yhteiskuntiemme
toimijat, jotka edustavat pikemminkin historiankirjoituksen häviäjiä tai
ainakin ”pientä ihmistä”, eivät kuningashuoneiden ja valtiosalien
valtaapitäviä.

Siinä missä Erkki Toivanen yritti hahmottaa Eurooppa-nimisen toimijan hahmoa
EU:n perustajaisien, ideologioiden ja politiikan näkökulmasta, Sipola
marssittaa esiin saamelaiset poromiehet ja uskonnonopetuksen puolalaisissa
kouluissa. Siinä missä Niall Ferguson kirjoittaa Euroopasta kummunneen
länsimaisen sivilisaation 500-vuotisesta voittokulusta maailmantaloudessa ja
-politiikassa, Sipola kuvailee tuon hegemonian takapihaa ja arkipäivän
mikrotasoja.

Onko EU todella näin paha ja virkamies näin saamaton?

Muutamassa kohdassa lukijan niskakarvat meinaavat nousta pystyyn. Harvinaisen
selväksi tulee Sipolan mielipide virkamiesten tehottomuudesta ja erilaisten
ohjelmien, erityisesti EU-ohjelmien hyödyttömyydestä. Esimerkkejä on
lukuisia, tässä niistä yksi:

”EU uskoo auttavansa ihmisiä, kun se antaa aluetukia Puolaan ja sen
itäisille naapureille. Niiden avulla on määrä luoda työpaikkoja. Mutta
mitä tuilla on konkreettisesti saatu aikaan? Ainakin mittava byrokratia.
Kehittämishankkeet tulevat ja menevät, niiden vaikutus on harvoin pysyvä. Se
on nähty esimerkiksi Suomen itärajan EU-hankkeissa.” (s. 268)

Toistuva ja perustelematon EU-kritiikki pistää pakostakin silmään.
Vaihtoehdoksi EU-tuille ja ohjelmille Sipola ehdottaa mm. rajakaupan
lisäämistä ja viisumipolitiikan löysäämistä esim. Valko-Venäjän kanssa.
Vaikeita asioita Euroopan viimeisen diktatuurin kanssa sovittavaksi.

Entä mitä mieltä pitäisi olla Varsovan vanhan basaarin purkamisesta:

”Väitetään, että basaarista saattoi ostaa myös aseita, kuten vaikkapa
käytetyn AK-47-rynnäkkökiväärin.

 - - -

Viranomaiset katsoivat osin sormien läpi sitä, että toreilla myytiin
merkkituotteiden kopioita, ja sitä, etteivät kauppiaat maksaneet veroja.
EU-jäsenyys toi muutoksen: harmaa talous joutui huonoon valoon. Ja vuoden 2012
jalkapallon EM-kisat sinetöivät Kymmenennen vuosipäivän stadionin kohtalon.
Stadionin tilalle piti kisoja varten rakentaa uusi urheilupyhättö. Se on
sääli.” (s. 291-292)

Mikä on sääli? Laittoman asekaupan ja harmaan talouden kitkeminen? Vai Puolan
EU-jäsenyys ja paluu takaisin länsimaisten demokratioiden pariin? Demagoginen
ote syö ajoittain Sipolan uskottavuutta. Kärjistäminen ja provosointi
lienevät olleet jonkunlainen kirjoittamisprosessin lähtökohta, mutta ne ovat
mitä suurimmassa määrin herkkiä taitolajeja.

Tiivistämisen jalo taito

Sipolan teos on melko pitkä, melkein 450 sivua. Paikoittain erittäin
yksityiskohtainen käsittely olisi ansainnut kirjan loppuun yhteenvedon,
analyysin. Kirja on ajatuksia herättävä puheenvuoro Eurooppaa ja
eurooppalaisuutta käsittelevään keskusteluumme. Tiivistäminen olisi tuonut
kirjan vahvuuksia vielä paremmin esiin.

 

Arvostelussa mainitut Fergusonin ja Toivasen teokset:

- Ferguson, Niall: Civilization. The West and the Rest. Allan Lane 2011.

- Toivanen, Erkki: Eurooppalaisuuden rajoilla. Seven/Otava 2007.

Arvostelusta on julkaistu versio myös Kanava-lehden numerossa 8/2012, s. 69.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/