[H-verkko] Arvosteltavaksi: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kevään 2013 teoksia

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
 
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***

SKS kevät 2013

Bäckström, Olli: Polttolunnaat. Eurooppa sodassa 1618-1630

Vuonna 1618 Euroopan sydämessä puhkesi konflikti, joka laajeni ajan myötä yleiseurooppalaiseksi kolmikymmenvuotiseksi sodaksi. Mistä sota sai alkunsa, ja miksi se laajeni ja pitkittyi? Olli Bäckström vastaa näihin kysymyksiin tarkastelemalla kolmikymmenvuotisen sodan alkupuoliskoa modernin sotatieteen näkökulmasta. Tuonaikainen sodankäynti vertautuu oman aikamme sotiin Sierra Leonessa, Somaliassa ja Afganistanissa. 1600-luvun alussa sodankäyntiä harjoittivat ensisijaisesti palkkasoturit, sotilasurakoitsijat, sotaherrat, soturiyhteisöt ja merirosvot. Samoin nykyään sotia käyvät useimmiten ei-valtiolliset toimijat: turvallisuusalan yrittäjät, puolisotilaalliset yksityisarmeijat, sissijärjestöt, terroristit ja rikolliset.
 
Granqvist, Kimmo & Rainò, Päivi: Rapautuva kieli. Kirjoituksia vähemmistökielten kulumisesta ja kadosta

Kun yhteys omaan kieleen syystä tai toisesta katkeaa, taidot kielen eri osa-alueilla alkavat hiljalleen rapistua. Riittävän monia yksilöitä kohdatessaan se saattaa hivuttaa jopa kokonaisen kielen kohti kuolemaa. Tässä teoksessa kielentutkijat tarkastelevat ensimmäistä kertaa kielen attritiota eli kulumista ja siihen liittyvää tutkimusproblematiikkaa Suomen romanikielen, jiddišin, inkerinsuomen sekä suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen näkökulmasta.
 
Haasio, Ari: Netin pimeä puoli.

Netin pimeä puoli kertoo internetin lieveilmiöistä kaunistelematta ja liioittelematta. Teos antaa havainnollisia esimerkkejä verkkorikollisten toimintatavoista, chattien lieveilmiöistä, sosiaalisen median sudenkuopista, nettiriippuvuuden eri muodoista, vihapuheesta ja kiusaamisesta. Teos tarjoaa myös käytännön vinkkejä riskien hallintaan. Mistä tunnistaa huijauksen? Kuinka lapsia voi suojella netin vaaroilta? Milloin on syytä epäillä, että on joutunut verkkorikollisten uhriksi? Teoksen kirjoittaja on paneutunut verkon arkitodellisuuteen tutkivan journalismin ja osallistuvan havainnoinnin keinoin sekä haastatellut verkon lieveilmiöiden parissa työskenteleviä henkilöitä.
 
Heikkinen, Antero: Historiallisen ajattelun historiaa. Eurooppalainen perinne antiikista nykypäivään

Historiallisella ajattelulla on aina ollut tärkeä asema eurooppalaisessa kulttuurissa. Aikakausien saatossa menneitä tapahtumia ja ilmiöitä on tulkittu hyvin eri tavoin – historia on näyttäytynyt kunkin ajan omassa kuvastimessa. Heikkisen teos luo kokonaiskuvaa siitä, miten menneisyyttä on kuvattu Euroopassa eri aikoina. Aihepiiriä lähestytään esimerkkien valossa mutta myös luomalla kokonaiskuva historiallisen ajattelun luonteesta eri aikakausina. Lisäksi teoksessa pohditaan, mitkä seikat ovat vaikuttaneet ihmisten historiakuvan muotoutumiseen.
 
Jalava, Marja ym. (toim.): Kirjoitettu kansakunta. Sukupuoli, uskonto ja kansallinen historia 1900-luvun alkupuolen suomalaisessa tietokirjallisuudessa

Kirja tarkastelee kansallista historiakuvaa 1900-luvun alkupuolen historiateoksissa, joiden kirjoittajilla ei ollut historioitsijan koulutusta. Lähiluvun kohteena on muun muassa Juhani Ahon, Eliel Aspelin-Haapkylän ja Tyyni Tuulion teoksia, joita ei ole aiemmin analysoitu populaareina historiankuvauksina. Kantavana teemana on historian julkinen käyttö tiettyjen arvojen, normien ja yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseksi. Teoksen kirjoittajat ovat historian tutkijoita Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistoista.
 
Jokipii, Mauno: Hitlerin Saksa ja sen vapaaehtoisliikkeet. Waffen-SS:n suomalaispataljoona vertailtavana

Toisen maailmansodan aikana Hitlerin Saksalla oli sotilaallista yhteistyötä useiden eri maiden kanssa. Rotuoppiensa vuoksi Hitler piti erityisen tärkeänä germaanilähtöisten ja pohjoisten valtioiden vapaaehtoisliikkeitä. Käsitykset Hitlerin Saksasta ja sodankäynnin tavasta ovat vähitellen tarkentuneet ja saaneet uusia vivahduksia. Mauno Jokipii seuraa teoksessaan suomalaisen SS-pataljoonan vaiheita Saksan itärintaman sodassa 1941–1943. Loppuunmyydystä teoksesta ilmestyy nyt uusi laitos.
 
Kirstinä, Leena & Ahvenjärvi, Kaisa: Kirjallisuudenopetuksen käsikirja

Miten opettaja voi herättää kirjat omilla tunneillaan eloon? Miten nykynuoret saadaan kiinnostumaan klassikoista? Ensimmäinen suomalainen pelkästään kirjallisuudenopetukseen keskittyvä teos on kattava tietopaketti opettajille ja opettajiksi opiskeleville. Se on käytännönläheinen käsikirja, joka antaa vinkkejä kirjallisuustuntien suunnitteluun ja erilaisten opetusmenetelmien käyttöön. Teos luo katsauksen myös suomalaisen kirjallisuudenopetuksen historiaan ja erilaisiin näkemyksiin lukijuuden kehittymisestä.
 
Kivi, Aleksis: Kirjeet. Kriittinen editio. Päätoimittaja Juhani Niemi
Aleksis Kiven kirjeiden kommentoitu ja tekstikriittisesti toimitettu editio tuo kirjailijan lähemmäksi lukijaa kuin koskaan aiemmin. Kirjeet antavat ensi käden tietoa Kiven kasvusta kirjailijaksi ja valaisevat hänen elämänsä kiintopisteitä ja kipukohtia keskellä suomalaisen yhteiskunnan murrosta 1850-luvulta 1870-luvulle. Edition johdantoartikkeleissa asiantuntijat selvittävät Kiven elämän ja kirjailijakuvan muuttuneita tulkintoja, kirjailijan kielitaitoa ja lukeneisuutta sekä hänen suhdeverkostojaan. Kirjeiden kommentaarit selittävät Kiven käyttämää suomen ja ruotsin kieltä sekä osoittavat kirjeiden historiallisia yhteyksiä.
 
Kivistö, Sari & Riikonen, H. K.: Satiiri Suomessa. Lyhyt oppimäärä
Teos on ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisen satiirin historiasta alkaen 1600-luvun herjakirjoituksista ja päättyen 2000-luvun mediasatiireihin. Yleisten kehityslinjojen ohella tarkastellaan merkittäviä satiirikkoja Eino Leinosta Kari Hotakaiseen sekä satiirisia tyyppihahmoja ja teemoja, kuten nousukaskuvauksia, urheilusatiireita ja satiirisuomennoksia. Kaunokirjallisen aineiston ohella mukana on pilalehtiä, lehdistöä ja poliittista satiiria käsittelevää aineistoa. Kirja on tarkoitettu kirjallisuudentutkimuksen perusteokseksi, mutta se on antoisaa luettavaa laajemmallekin lukijakunnalle.
 
Knuutila, Seppo ym (toim.):Syrjäseudun idea. Kulttuurianalyysejä Ilomantsista
Näkökulmiltaan monipuolisessa artikkelikokoelmassa Suomen itäisintä kuntaa Ilomantsia tarkastellaan takamaan elämisen ehdoista hirvenmetsästykseen, nuorten kotimurteisiin sekä paikalliseen tapakulttuuriin ja taide-elämään. Teoksen keskeisiä käsitteitä ovat kulttuurimikrohistoria, syrjäseudun rakentuminen sekä raja, paikka ja tila.
 
Koskinen, Riitta: Suomalainen kartano. Säätyläiselämää 1700-luvulla

Suomalainen kartano esittelee kuusi Schröderin suunnittelemaa kartanoa eteläisessä Suomessa. Kirjassa vieraillaan Fagervikin, Teijon, Lapilan, Nuhjalan, Saaren ja Paddaisten kartanoiden upeissa rakennuksissa ja puutarhoissa sekä kerrotaan kartanoissa vietetystä elämästä, kuten arkipäivästä Fagervikin ruukinkartanossa, joulunvietosta Nuhjalassa ja häistä Paddaisissa. Teos pohjautuu Riitta Koskisen uraauurtavaan tutkimukseen Schröderin kartanoarkkitehtuurista sekä kartanoiden yksityisarkistoiden kätköistä löytyneisiin dokumentteihin.
 
Lackman, Matti: Sotavankien pako. Muurmannin ratatyömaalla 1915-1918

Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjä otti Saksan ja Itävalta-Unkarin armeijasta yli kaksi miljoonaa sotavankia, joista noin 70 000 sijoitettiin pohjoisen työleireille rakentamaan strategisesti tärkeää Muurmannin rataa. Kovissa oloissa vankeja kuoli paljon, ja moni lähti epätoivoiselle pakomatkalle Lapin halki kohti länttä. Ratatyömaalla oli suomalaisia siviilityömiehiä, joista jotkut auttoivat pakolaisia.
 
Markkanen, Tapio ym.: Avartuva maailma. Kartta-aarteita Adolf Erik. Nordenskiöldin kokoelmasta

Geologi ja tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld (1832–1901) tuli tunnetuksi Koillisväylän löytäjänä, mutta hän oli myös kartografian historian uranuurtaja. Tieteellisen tuotantonsa ja suurta yleisöä kiehtoneiden matkakertomustensa lisäksi Nordenskiöld jätti jälkimaailmalle ainutlaatuisen karttakokoelman, joka on yksi merkittävimmistä maailmassa ja Suomen kansalliskirjaston arvokkaimpia aarteita.
 
Meretoja, Hanna & Mäkikalli, Aino (toim.): Romaanin historian ja teorian kytköksiä

Artikkelikokoelmassa pohditaan, miten eri tavoin romaanin teoria ja lajihistoria ovat olleet kytköksissä toisiinsa eri aikoina. Artikkeleissa selvitetään esimerkiksi, miten kirjallisuudentutkimuksen teoreettiset välineet ovat kehittyneet suhteessa romaanilajin muutoksiin ja minkälaisia haasteita romaanin teoreettiselle hahmottamiselle asettavat erilaiset kirjallisuushistorian ilmiöt. Kokoelma avaa tuoreita näkökulmia romaanin teorian ja historian monisyiseen vuorovaikutukseen.
 
Nuolijärvi, Pirkko & Tiittula, Liisa: Puheen esittäminen kirjallisuudessa. Puheenomaisuus kotimaisessa ja suomennetussa kaunokirjallisuudessa

Teoksessa analysoidaan, millaisia kielimuotoja eri aikoina on käytetty puhutun kielen illuusion luomiseksi ja miten kirjailijat ja suomentajat luovat puheenomaisuutta kertojanääneen ja dialogiin. Kotimaisen kirjallisuuden analyysi tuo esiin suomen kielen keinot ja niiden käytön, suomennoskirjallisuuden analyysi taas sen, millaista suomea kääntäjä luo ja mikä on suomennosten rooli kirjallisuuden kielen maailmassa. Kirja on tarkoitettu kielen ja kirjallisuuden parissa työskenteleville, mutta myös muille aihepiiristä kiinnostuneille lukijoille.
 
Pilke, Helena: Korsu-uutisia! Rintamalehtien jatkosota

Korsu-uutisia! on ensimmäinen laaja suomalaisia rintamalehtiä koskeva tutkimus. Se sisältää runsaasti näytteitä lehtien teksteistä ja kuvista ja valottaa myös jatkosodan ajan tiedonvälityksen kokonaiskuvaa.
 
Parkkinen, Jukka & Wetterstrand, Tuija: Suomen kalliomaalaukset. Bongarin käsikirja

Jukka Parkkisen ja Tuija Wetterstrandin kokoama opaskirja esittelee yli sata kalliomaalauskohdetta eri puolilta Suomea – mukana ovat lähes kaikki löydetyt kalliomaalaukset. Jokainen kohde esitellään havainnollisesti kuvin ja tekstein. Teos sisältää myös tietoa maalausten kuvasymboliikasta ja löytöhistoriasta.
 
Parppei, Kati: Laatokan Valamo. Luostari matkailijoiden kuvailemana

Laatokan Valamo oli 1800-luvulla suosittu vierailukohde, jonne matkoja tekivät niin venäläiset kuin suomalaisetkin tutkijat, kirjailijat, pyhiinvaeltajat ja turistit. Heidän matkakertomuksiaan julkaistiin lehdissä ja kirjoissa molemmin puolin rajaa. Teoksessa seurataan rajaseutuluostarissa vierailleiden kirjallisia jalanjälkiä 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun.
 
Saarelma, Minna ym.: Names in Focus. An Introduction to Finnish Onomastics

The book delves deep into the vast field of Finnish onomastics, covering place names, personal names, animal names, commercial names and names in literature. It provides the history and current trends in this area of research, and also supplements international terminology with the Finnish point of view on the subject. Brimming with examples and clear explanations, the book can be enjoyed by the most adamant of researchers or those who just have a genuine interest in the study of names.
 
Sedergren, Jari & Kippola, Ilkka: Dokumentin utopiat. Suomalaisen dokumenttielokuvan historia 1944-1989

Teos on läpileikkaus elokuvallisen dokumenttikulttuurin viidestä vuosikymmenestä. Sodan jälkeen propagandasta vapautuneet kamerat loivat kuviksi ulkopoliittisen rinnakkaiselon ja sisäpolitiikan kuohut, jälleenrakennuksen ponnistukset ja sotakorvaukset. 1950-luvulla filmille kiinnittyivät kasvun ja hyvinvoinnin modernit utopiat. Perinteinen lyhytelokuva kuoli 1960-luvulla, ja tyhjiön täyttivät mm. television radikalisoituva ruutu ja kansainvälistyvä dokumenttikulttuuri. 1970-luvulla ammattimaisen dokumenttielokuvauksen käyttövoimaksi valjastettiin elokuvatuki, valtionpalkinnot ja festivaalijulkisuus. 1980-luvun dokumenttielokuvan ohjelmiin kuuluivat kokemuksen, muistin ja historiallisen ajan elementit.
 
Siikala, Anna-Leena: Itämerensuomalaisten mytologia

Itämerensuomalaisten mytologia johdattaa lukijansa kalevalaisen runon lisäksi šamanistiseen sielukäsitykseen, suomalaisten geneettiseen perimään ja muinaisten kulttuurien monimuotoiseen vuorovaikutukseen. Moni suomalainen myytti avautuu muiden muassa mordvan runouden, Obin ja Altain traditioiden tai skandinaavien vanhojen kertomusten avulla.
 
Talas, SuviSirkku (toim.): Elisabeth Järnefeltin kirjeitä 1881-1929

Elisabeth Järnefelt toimi sukunsa kirjeenvaihtajana vuosikymmenten ajan. Kirjeet kertovat paljon lasten elämästä ja taiteilijantyöstä, mutta myös aikakauden kulttuurielämästä ja suomalaistuvan sivistyneistön tuntemuksista. Järnefeltien koti oli ylioppilaiden tukikohta, kirjallinen salonki, jonka vaikutus näkyy lukuisien taiteilijoiden, kuten kirjailija Juhani Ahon töissä. Kiinnostavinta on kuitenkin tutustua itse Elisabethiin, rohkeaan ja kumartelemattomaan naiseen, jonka tunnuslauseena oli ”Taide on totuuden palvomista tunnemaailmassa”. Teos ilmestyy nyt uutena laitoksena.
 
Talve, Ilmar: Suomen kansankulttuuri

Jo klassikoksi muodostunut perusteos esittelee suomalaista talonpoikaiskulttuuria teollistumisen alkamiseen asti. Kirja kattaa sekä aineellisen että henkisen kulttuurin ilmiöt perinteisistä elinkeinoista liikkumisvälineisiin, pukeutumiskulttuurista kansantaiteeseen sekä juhlaperinteestä kansamusiikkiin ja kansanlääkintään. Teos on käsikirja niin opiskelijoille kuin muillekin suomalaisesta taustastaan kiinnostuneille. Uusi, nidottu laitos loppuunmyydystä teoksesta.
 
Toppi, Marko (toim.): Vain tosi on pysyväistä. Eero ja Saimi Järnefeltin kirjeenvaihtoa ja päiväkirjamerkintöjä 1915-1944

Taidemaalari Eero Järnefelt (1863–1937) ja hänen puolisonsa Saimi Järnefelt (1867–1944) jättivät jälkeensä laajan kirjekokoelman. Kirjeiden aihepiireinä ovat henkilökohtaisten kuulumisten lisäksi suomalainen teatteri, kultakauden taide, päivänpolitiikka ja arkinen elämänmeno. Historioitsija Marko Toppi on perehtynyt Järnefelt-suvun historiaan. Hän on aiemmin toimittanut teoksen Eero ja Saimi Järnefeltin kirjeenvaihtoa ja päiväkirjamerkintöjä 1889-1914 (SKS 2009).
 
Tiihonen, Seppo: Kuninkaan oikea käsi. Neuvonantajien historiaa

Kuninkaan oikea käsi on kiehtova katsaus kuninkaiden suosikkien ja mahtavien takapirujen historiaan. Neuvonantajia on ollut muinaisen Kiinan keisareilla, renessanssin ruhtinailla, valistuneilla itsevaltiailla ja 1900-luvun presidenteillä. Teos kuvaa, miten valtaa ovat käyttäneet 1600-luvulla kardinaali Richelieun ja Axel Oxenstiernan kaltaiset juonittelijat sekä 1900-luvun sotien jälkeen erilaiset keittiökabinetit ja poliittiset ajatushautomot. Ajatuksia herättävä kirja pureutuu vallan ytimeen ja nostaa valokeilaan ammattikunnan, joka on kulissien takaa vaikuttanut historian käännekohtiin.
 
Zetterberg, Seppo: Kulttuuria ja kumouspuuhia. Helsingin virolaisyhteisö 1900-luvun alussa

Helsingissä vaikutti 1900-luvun alkuvuosina virolaisyhteisö, jonka jäsenistä moni kuului sittemmin itsenäisen Viron kulttuurieliittiin ja poliittiseen johtoon. Helsingissä opiskelivat mm. Oskar Kallas, Hella Murrik (Wuolijoki) ja Gustav Suits. Kaupungissa työskentelivät ajoittain myös kirjailija Friedebert Tuglas, lehtimies ja kirjailija Eduard Vilde, myöhemmät Viron valtionpäämiehet Otto Strandman, Konstantin Päts ja Jaan Teemant, maan sosiaalidemokratian perustajiin kuuluva Mihkel Martna, viulisti Eduard Sõrmus ja taiteilija Konrad Mägi. Teos luo kiinnostavan katsauksen virolaisyhteisön vaiheisiin ja toimintaan.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.