[H-verkko] Arvosteltavaksi: Vastapainon syksyn 2013 kirjoja
Tapio Onnela
tapio.onnela at utu.fi
Ti Elo 20 18:31:19 EEST 2013
Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.
***
Voltaire
Filosofinen sanakirja
eli järki aakkosissa
(Dictionnaire Philosophique)(1769)
Suom. Erkki Salo
Esipuhe Lauri Mehtonen.
Filosofinen sanakirja on Voltairen (1694–1778) tuotannon summa, iskevän ajattelun ja lyhyen tyylin huippu. Valistuksen keskeisimmän intellektuellin laajasta tuotannosta se on nykylukijalle nautittavinta luettavaa.
Nyt suomennettu, laajennettu painos vuodelta 1769 sisältää aakkosissa 118 pienoisesseetä, joiden aiheet ulottuvat Aadamista ja ajatuksenvapaudesta ylellisyyteen ja ympärileikkaukseen. Filosofian, politiikan ja eettisten pohdintojen ohella näkyvän paikan saa tekijän vapaassa hengessä lukema juutalais-kristillinen Raamattu. Voltaire on yhtä tietorikas kuin kärjekäs ja hauska ruotiessaan uskonnollisten dogmien teologis-metafyysisiä kummallisuuksia ja käsittämättömyyksiä. Satiiri vakavoituu ja muuttuu ruoskivaksi kohdistuessaan uskonnon nimissä tehtyihin julmuuksiin.
Sanakirja on Voltairen lääke fanatismiin: filosofian harjoittaminen edistää suvaitsevuutta ja lisää nöyryyttä tietämättömyytemme edessä. Suvaitsevuus kuitenkin nähtiin vaaralliseksi: teos kiellettiin heti ensi julkaisun jälkeen vuonna 1764 ja poltettiin roviolla Genevessä, Hollannissa ja Ranskassa. Vatikaani liitti tämän ”Saatanan sanakirjan” kiellettyjen kirjojen luetteloonsa. Vastoin tekijänsä toiveita ja pyrkimyksiä Sanakirjan teemat ovat edelleen ajankohtaisia.
Filosofisen sanakirjan avoimuus ja iloitteleva keveys ovat kaukana tietosanakirjan pönäkkyydestä ja kuivuudesta. Aakkosellinen muoto kutsuu vapaaseen silmäilyyn ja selailuun muistuttaen samalla Voltairen ja valistuksen kahdesta tunnuksesta: Huvi ja opetus. Uskalla ajatella.
syyskuu
****
Robert Gerwarth & John Horne (toim.)
Sodasta rauhaan
Väkivallan vuodet Euroopassa 1918–1923
(War in Peace)
Suom. Tatu Henttonen
Ensimmäinen maailmansota ei päättynyt aselepoon marraskuussa 1918. Sota sytytti ympäri Eurooppaa aina vuoteen 1923 jatkuneita konflikteja, joissa virallisen armeijan tukena, korvikkeena tai vastavoimana toimineilla vapaaehtoisjoukoilla oli näkyvä rooli.
Venäjän vuoden 1917 vallankumous ja bolševikkien väkivallanteot antoivat sysäyksen oikeuden ja järjestyksen nimissä käynnistyneelle vastaliikkeelle paitsi Suomessa, myös monessa muussa maassa. Niiden harjoittama väkivalta väritti niin Irlannin itsenäisyyssotaa kuin kiistoja Itävalta-Unkarin, Turkin ja Venäjän raunioille syntyneissä valtioissa. Politiikka oli vahvasti mukana teoissa, joiden symboliarvo ja vaikutus säilyivät pitkään eurooppalaisissa yhteiskunnissa.
Sodasta rauhaan – Väkivallan vuodet Euroopassa 1918–1923 on ensimmäinen systemaattinen esitys maailmansodan jälkeisestä poliittisesta väkivallasta ja rauhaan palaamisen ongelmista. Eurooppalaiset historioitsijat kartoittavat artikkeleissaan väkivallan kansallisia erityispiirteitä ja ylikansallisia yhtäläisyyksiä. Teos auttaa luomaan kokonaiskuvan ensimmäisen maailmansodan merkityksestä sekä pitkäaikaisvaikutuksista, jotka tuntuvat yhä nykyisin.
lokakuu
****
Andres Kasekamp
Baltian historia
(A history of the Baltic states )
Suom. Irina Kyllönen
Andres Kasekampin Baltian historia käsittelee Baltiaksi kutsutun maantieteellisen alueen historiaa viimeisimmän jääkauden lopulta nykyaikaan. Pääpaino on 1900-luvussa, poliittisessa historiassa ja geopoliittisissa tapahtumissa, mutta Kasekamp ei ole sivuuttanut käsittelyssään talouskehitystä, sosiaalisia oloja eikä kulttuuri-ilmiöitä.
Kasekampin vahvuus on vertaileva ja kokoava näkökulma: hän lähestyy Baltian menneisyyttä pikemminkin ilmiöiden ja tapahtumien kautta ja pitkiä linjoja piirtäen kuin kolmen erillisen valtion rinnakkaisen kehityksen vinkkelistä. Teos on kirjoitettu painotetusti laajemmalle yleisölle kuin Baltian maiden kansalaisille, mikä näkyy siinä, että sen on alun perin julkaissut Palgrave Macmillan englanniksi.
Baltian historia on huolelliseen lähdetyöhön perustuva, tiivis ja kattava yleisesitys, ja se on suunnattu sekä suurelle yleisölle että yliopisto-opiskelijoille.
Andres Kasekamp on politiikan tutkimuksen professori Tarton yliopistossa ja Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja.
lokakuu
****
Johanna Hurtig
Taivaan taimet
Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta
Mulle tämä uskonnollinen kieli on vaikeaa. Mä en voi sietää niitä tiettyjä lauseita. Esimerkiksi tämä ”Taivaan Taimi”. Mä vihaan sitä sanontaa! Mä en ollut mikään taimi. Mua ei varjeltu, ei suojeltu, eikä kasvatettu.
Väkivalta uskonnollisissa yhteisöissä on ollut pitkään vaiettu aihe Suomessa. Yhteisön pitäisi olla tukena ja turvana, mutta entä kun näin ei ole? Johanna Hurtigin uusin teos pureutuu tähän moniulotteiseen ja eettisesti latautuneeseen aiheeseen. Uskonnollista yhteisöä katsotaan teoksessa väkivaltaa kokeneen lapsen näkökulmasta. Kontekstina on vanhoillislestadiolainen herätysliike.
Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus väkivallan sosiokulttuurisista sidoksista, eli hengellisten merkitysten, sosiaalisten suhteiden ja rakenteiden välisestä vuorovaikutuksesta. Kiinnostuksen keskiössä ovat lapsuudestaan kertovien perhe-elämä, väkivaltakokemusten muodot sekä yhteisölliset väkivallan ratkaisemisen ja kohtaamisen käytännöt. Aineisto koostu uhrien ja heidän läheistensä kertomuksista sekä aiheesta käydystä julkisesta ja yhteisöllisestä keskustelusta.
Analyysista muodostuu kiinnostava, ristiriitainen ja monin paikoin yllättävä kuva suuren uskonnollisen yhteisön lasten todellisuudesta. Teos tarjoaa arvokasta tietoa vähän käsitellystä aiheesta sekä konkreettisia näkökulmia yksilön ja ryhmän välisten suhteiden ja mekanismien ymmärtämiseen. Johanna Hurtigin puhutteleva ja ainutlaatuinen tutkimus myös helpottaa keskusteluja niin uskonnollisten yhteisöjen sisällä kuin yhteiskunnan ja yhteisöjen välillä.
Sisältö:
1. Johdanto
2. Käsitteet ja konteksti
3. Lapsiin kohdistuvan väkivaltailmiön käsittelyprosessi liikkeessä
4. Tutkimuksen toteutus
5. Vanhoillislestadiolaisen lapsen väkivaltakokemus
6. Väkivaltakokemusten yhteisölliset käsittelyt
7. Usko ja yhteisö väkivaltakokemusten näkökulmana
lokakuu
****
Kirsti Karila & Lasse Lipponen (toim.)
Varhaiskasvatuksen pedagogiikka
Käsitykset aikuisten ja lasten suhteista sekä lasten keskinäisten suhteiden merkityksestä lasten kasvulle ja kehitykselle muuttuvat jatkuvasti. Toisaalta myös käsitykset varhaiskasvatuksen instituutioiden tehtävistä ovat murroksessa: suomalainen julkinen varhaiskasvatus on nivoutumassa entistä vahvemmin osaksi elinikäisen kasvatuksen ja koulutuksen jatkumoa. Nämä muutokset tarkoittavat, että on löydettävä uusia tapoja tehdä lapsille mahdolliseksi oppiminen, maailman tutkiminen ja ratkaisujen löytäminen lasta askarruttaviin kysymyksiin.
Teoksessa kuvataan kirjoittajien omiin tutkimuksiin pohjautuen varhaispedagogiikan keskeisiä ilmiöitä ja pedagogisten käytäntöjen kehittämistä. Kirjoittajien yhteinen lähtökohta on, että lapset ovat aktiivisia oman elämänsä rakentajia ja että lapset ovat ja elävät vuorovaikutuksessa sosio-kulttuurisen ympäristönsä kanssa. Sen pohjalta he tarkastelevat myös aikuisten ja lasten pedagogista suhdetta. Kokonaisuutena teos hyödyntää uusinta lapsi-, lapsuus- ja oppimisen tutkimusta.
Teoksen toimittajia ovat varhaiskasvatuksen professorit Kirsti Karila (Tampereen yliopisto) ja Lasse Lipponen (Helsingin yliopisto). Kirjoittajina on varhaiskasvatuksen professoreita ja tutkijoita viidestä suomalaisesta yliopistosta.
Kirjoittajat: Eila Estola, Jaakko Hilppö, Maritta Hännikäinen , Kirsti Karila, Kristiina Kumpulainen, Lasse Lipponen, Hilkka Munter, Anna-Maija Puroila, Raija Raittila, Niina Rutanen
Sisältö:
Esipuhe Kirsti Karila & Lasse Lipponen
1. Kirsti Karila: Suomalaisen varhaispedagogiikan muotoutumisen polkua etsimässä
2. Maritta Hännikäinen: Varhaiskasvatus pienten lasten päiväkotiryhmissä: hoitoa, kasvatusta, opetusta, vai niitä kaikkia?
3. Eila Estola & Anna-Maija Puroila: Kertomuksina rakentuva päiväkotilapsuus
4. Raija Raittila: Pienryhmätoiminta ja leikkialueet varhaiskasvatuksen pedagoginen toimintaympäristö rakentuu arkisissa käytännöissä
5. Niina Rutanen: Pienten lasten jännitteiset tilat ja paikat alle kolmivuotiaiden ryhmässä
6. Hilkka Munter: Alle kolmevuotiaiden leikki, kuvittelu ja lasten aloitteisiin tarttuva narratiivinen pedagogiikka
7. Lasse Lipponen, Kristiina Kumpulainen & Jaakko Hilppö: Haluan, voin ja osaan: lasten toimijuuden rakentuminen päiväkodin arjessa
8. Kirjoittajat: Kokoava yhteenveto
*****
Tiina Nikkola, Matti Rautiainen & Pekka Räihä (toim.)
Toinen tapa käydä koulua
Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa
Julkisuudessa on toistuvasti sanottu, että koulun on muututtava. Silti sitä käydään yhä teollisen aikakauden mallien mukaisesti. Koulu muistuttaa tehdasta, jossa opitaan tehokkaasti, mutta siellä on vain vähän tilaa tunteille, yhdessä kehittelylle, epävarmuuden kokemiselle, sen ilmaisemiselle ja tutkimiselle. Koulukulttuurin nykyisiä ongelmia ei voida ratkaista pelkästään opetuksella sekä sen laatua parantamalla, ja siksi ajaudutaan umpikujaan. Ulkoiset haasteet kohtaavat ihmisten sisäiset maailmat esimerkiksi kouluviihtymättömyydessä tai kiusaamistapauksissa.
Tarvitaan siis uusia ajattelutapoja. Yksi sellainen on Jyväskylän yliopistossa kehitetty integraatiokoulutus. Siinä ihminen ymmärretään kokonaisvaltaiseksi yksilöksi ja ryhmän jäseneksi sekä koulu oppiaineita laajemmaksi kokonaisuudeksi. Toinen tapa käydä koulua esittelee tämän vaihtoehtoisen ajattelutavan teoreettisia perustoja sekä niihin liittyviä käytännön esimerkkejä. Äänessä ovat sekä koulutuksen kehittäjät että siinä opiskelleet opettajaopiskelijat. Teoksessa annetaan tilaa kokemukselle, tunteille, tiedon syvemmälle ymmärtämiselle sekä kaikelle sille, mikä on oppimisen arvoista.
marraskuu
*******
John Quiggin
Zombitalous
(Zombie Economics. How Dead Ideas Still Walk Among Us)
Suom. Hannu Laurila, Olli Herranen & työryhmä
Zombitalous käsittelee liberalistisen talousopin ja -politiikan ongelmia. Siinä tarkastellaan kriittisesti markkinatalouden perusajatusta, jonka mukaan kaikki hyötyvät markkinatalouslähtöisistä päätöksistä. Viimeaikojen finanssikriisit osoittavat ensinnäkin nämä ideat vääriksi ja toiseksi sen, että ne olisi pitänyt jo aikaa sitten kuopata. Kaikkialle maailmaan levinnyt liberalistisen markkinatalouden ajatus kuitenkin vaeltaa yhä keskuudessamme kuin elävä kuollut, zombi.
Queenslandin yliopiston taloustieteen professori John Quiggin käsittelee aihetta monipuolisesti talous- ja historiallis-yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Hän pohtii, kuinka aikansa eläneiden ajatusten zombitalous voitaisiin kukistaa lopullisesti niin, että jatkossa vältyttäisiin vielä suuremmilta talouskriiseiltä. Teosta on kiitelty maailmanlaajuisesti, ja laadukas tutkimus vastaa sekä akateemisen että populaarin yleisön tarpeeseen.
”Zombitalous on paitsi viihdyttävä, se myös herättää paljon ajatuksia.” (The Economist-lehden talousasiantuntija Philip Coggan.)
Sisällys:
Johdanto
Suuri vakauden aika
Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi
Dynaamis-stokastinen yleisen tasapainon malli
Vaurauden valumavaikutus
Yksityistämisen ihanne
Talouskuripolitiikka
Johtopäätöksiä
lokakuu
******
Pertti Koistinen
Työ, työvoima & politiikka
Työelämän muutosten tahti on tihentynyt ja niiden mittasuhteet ovat kasvaneet paikallisista ja kansallisista koko globaalia taloutta koskeviksi ilmiöiksi. Työpolitiikka on uusien haasteiden edessä nyt, kun taloudelliset organisaatiot ja riskit globalisoituvat ja kun työvoima liikkuu yli valtioiden rajojen. Tämä edellyttää työntekijöiltä, asiantuntijoilta ja päätöksentekijöiltä entistä parempia tietoja ja kykyä tunnistaa muutosten takana olevat syy- ja seuraussuhteet sekä yhteiskunnallisen ohjauksen mahdollisuudet. Tiedon tarve on kasvanut, mutta Suomessa ei ole ollut ajantasaista kokonaisanalyysiä ja oppikirjaa työpolitiikan perusteista.
Työ, työvoima & politiikka on uusi perusteos, jossa määritellään keskeiset työpolitiikan käsitteet ja teoriat. Työllisyyttä, työttömyyttä ja työelämän muutoksia arvioidaan osana talouden, väestön ja työvoiman rakenteiden sekä instituutioiden ja taloudellisten riskien kehitystä. Teos avaa uusia näkökulmia myös ansiotyön ehtojen, kuten työaikojen, sopimusten, palkitsevuuden ja hyvinvointivaikutusten, kehitykseen. Teoksessa yksilöiden työurat nähdään ansiotyön, hoivan ja vapaaehtoistyön yhdistelminä.
Kirja on uuden sukupolven oppikirja, sillä siinä yhdistyvät perinteinen ja digitaalisen kirja sekä virtuaaliyliopiskelun mahdollisuudet. Teos soveltuu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kurssikirjaksi, täydennyskoulutukseen sekä käsikirjaksi asiantuntijoiden käyttöön.
Sisällys: Johdanto
Työ ja taloudellinen kehitys
Työmarkkinat – rakenteet, toimijat ja instituutiot
Työvoiman kysyntä, tarjonta ja työllisyys
Työ, tulot ja sosiaaliset oikeudet
Työelämän kehittäminen ja työntekijän suojeleminen
Työpolitiikan haasteet globalisoituvilla markkinoilla
marraskuu
*******
Merja Laitinen & Asta Niskala (toim.)
Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä
Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä on ajankohtainen perusteos asiakkaan osallisuudesta sosiaalityössä. Sosiaalityötä toteutetaan yhä asiakaslähtöisemmin. Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia tehdä suunnitelmia paremmasta tulevaisuudesta, häntä kuunnellaan, ja annetaan tilaa myös unelmille. Asiakkaan osallisuuden ja toiveiden toteutumiseen vaikuttavat kuitenkin monet asiat, kuten palveluverkoston rakentuminen, poliittiset päätökset ja budjetointi sekä tarjolla olevat mahdollisuudet, kuten asuntojen rajallinen tarjonta.
Teos avaa alan käsitteistöä ja teoriaa käytännönläheisesti. Artikkelit luovat rajattuja ja konkreettisia katsauksia erilaisiin sosiaalityön asiakasryhmiin, kuten kehitysvammaisiin, mielenterveyskuntoutujiin ja muistisairautta sairastaviin vanhuksiin. Asiakkaiden osallisuutta havainnollistavat erilaiset haastatteluaineistot, joissa kuuluu myös nuorten aikuisten, lastensuojelulasten vanhempien, päihdekuntoutujien ja väkivallan uhrien ääni. Lisäksi artikkeleissa avautuu, se millaisia toimijuuden tiloja työntekijät asiakkaille antavat. Siten kirja soveltuu hyvin myös akateemisen toimintaympäristön ulkopuolelle, ja antaa näkökulmia sekä pohdittavaa niin opiskelijoille, ammattilaisille, kehittäjille kuin päätöksentekijöille.
elokuu
******
Max Weber
Maailmanuskonnot ja moderni länsimainen rationaalisuus
Kirjoituksia uskonnonsosiologiasta
Suom. ja toim. Tapani Hietaniemi
Uusintapainos Tapani Hietaniemen kääntämistä Max Weberin klassikkoteksteistä!
Max Weber (1864–1920) on kiistaton klassikko talouden, kulttuurin, oikeuden ja uskonnon tutkijana. Hän kirjoitti laajan, idän ja lännen uskontoja vertailevien kulttuurianalyysien kokoelman samaan aikaan kun eurooppalaisen sivilisaation kriisi kulminoitui ensimmäiseen maailmansotaan. Tähän kokoelmaan on valittu näiden Uskonnonsosiologisten kirjoitusten kaikkein tärkeimmät kirjoitukset, jotka ovat myös keskeisimpiä tekstejä Weberin koko tuotannossa.
Weber käsitteli esseissään muun muassa uskonnon ja talouden suhdetta, länsimaista rationaalisuutta ja kapitalismia. Modernin länsimaisen rationaliteetin synnyn ja protestanttisen kristillisyyden välinen yhteys käy selväksi. Aasian uskonnoista kirjoittaessaan Weber tarkasteli samalla omaa kulttuuriaan, ja hän oli kiinnostunut uskonnollisen toiminnan vaikutuksesta sivilisaation kehitykseen.
Kirjan lopussa on Tapani Hietaniemen laatima johdatus Max Weberin sanastoon ja käsitteistöön, joka avaa erinomaisesti muutakin Weberin ajattelua.
Sisältö:
Suomentajan esipuhe
Max Weberin uskonnonsosiologisten kirjoitusten syntyhistoria (Tapani Hietaniemi)
I Esihuomautus
II Johdanto: maailmanuskontojen talousetiikka
III Tulos: konfutselaisuus ja puritanismi
IV Välitarkastelu: teoria uskonnollisen maailmanhylkäämisen asteista ja suunnista
V Aasialaisen uskonnollisuuden yleinen luonne
Johdatus Max Weberin sanastoon ja käsitteistöön (Tapani Hietaniemi)
******
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.