[H-verkko] Pori, Väitös: Hyödyn politiikka, Kokemäenjokilaakson ympäristöhistoriaa 1720-1850

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:
---------------------------------------------------------

Väitös: Hyödyn politiikka, Kokemäenjokilaakson ympäristöhistoriaa
1720-1850

Pori, Pohjoisranta
24.8.2013 klo 12:00
---------------------------------------------------------

FL Sami Louekari väittelee maisemantutkimuksessa aiheesta "Hyödyn politiikka,
Kokemäenjokilaakson ympäristöhistoriaa 1720-1850". Opponenttina toimii
sosiaalihistorian professori Matti Peltonen Helsingin yliopistosta. Tilaisuus on
lauantaina 24.8. alkaen klo 12 yliopistokeskuksen salissa 125 (Vanha Puuvilla,
Pohjoisranta).

***

Turun yliopiston väitöstiedote 16.8.2013:

Ruotsissa noin 1740-luvulla alkanutta hyötynäkökulmiin painottunutta
ajattelutapaa ja siitä seurannutta aikakautta kutsutaan hyödyn ajaksi.
Taustalla oli Ruotsin suurvalta-aseman päättyminen ja huomion siirtyminen
Itämeren piiristä oman maan rajojen sisälle sekä sodankäynnistä rauhanajan
yhteiskunnan kehittämiseen.

– Hyötyajatteluun liittyi vahva kansallinen optimismi ja usko Ruotsin
luonnonvarojen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Samalla luotiin tulevaisuuden kuvaa
paremmasta, vauraammasta ja onnellisemmasta Ruotsista, Louekari sanoo.

Ympäristömuutokset näkyvät yhä maisemassa

Hyötyajattelulla oli vaikutuksia ympäristöön, ja hyötyjä tavoitteleva
politiikka johti muutoksiin maisemassa. Kokemäenjoen koskia perattiin
1700–1800-luvuilla lähes jatkuvasti kulkuyhteyksien parantamiseksi ja tulvien
vähentämiseksi.

– Maatalouden uudisraivuu, järvenlaskut ja soidenkuivaukset muuttivat
merkittävästi Porin seudun ja laajemminkin Kokemäenjokilaakson ympäristöä.
Nämä muutokset näkyvät maisemassa yhä, Louekari kertoo.

1800- ja 1900-luvulla toteutetut kuivaukset ja uudisraivuu loivat eri kyliä
toisiinsa yhdistävät laajat peltoaukeat ja Kokemäenjokilaaksolle yhä
tyypillisen avoimen viljelysmaiseman.

Hyödyn käsitteestä ei ollut konsensusta

Tutkimus osoittaa, että 1700-luvulla Ruotsissa vallinnut hyötyajattelu
läpäisi koko yhteiskunnan. Kruunulla, eliitillä ja talonpojilla oli kuitenkin
kaikilla erilaiset hyötynsä.

Kruunu pyrki vahvistamaan valtakunnan taloutta ja verotulojaan uudisraivuuta ja
maataloutta edistämällä sekä väestönkasvulla. Hyödyn ajalla laadittiin
lukuisia erilaisia suunnitelmia, tutkimuksia ja paikalliskuvauksia sekä
pyrittiin edistämään tiedon hankintaa ja leviämistä. Tässä oppineet ja
virkamiehet olivat keskeisessä asemassa.

– Monet hankkeista ja suunnitelmista jäivät kuitenkin talonpojille
hyödyttömiksi, eivätkä ne siksi edes kiinnostaneet heitä. Talonpojat eivät
lähteneet mukaan siihen hurmokselliseen hyötyajatteluun ja
tulevaisuudenuskoon, joka oli leimallista kruunulle ja jota myös paikallinen
eliitti propagoi, Louekari kuvailee.

Sen sijaan talonpojat omaksuivat hyötypuheen ja käyttivät sitä omia
asioitaan ajaakseen.

– Talonpoikien poliittisesti ja juridisesti taitava toiminta osoittaa
perusteettomiksi väitteet talonpojista typeränä, omaa etuaan
ymmärtämättömänä ja uppiniskaisena väestönosana.

Tiedustelut: Maunu Häyrynen (mauhay at utu.fi)
---------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/