[H-verkko] Arvosteltavaksi: Gaudeamuksen syksyn 2013 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.
***
*****
GAUDEAMUS syksyn 2013 kirjoja

Hegel, G.W.F: Taiteenfilosofia. Johdatus estetiikan luentoihin

Georg Wilhelm Friedrich Hegelin (1770–1831) estetiikan luennot julkaistiin
hänen kuolemansa jälkeen 1840-luvun alussa. Näiden luentojen johdanto-osuudessa
Hegel esittää, että taiteella on ollut uskonnon ja filosofian rinnalla
keskeinen merkitys inhimillisen kulttuurin kehityksessä ja muotoutumisessa.
Ymmärtääkseen taiteen korkeaa mutta samalla rajallista arvoa ihminen tarvitsee
tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä taide todella on. Hegelin Taiteenfilosofia
on yksi estetiikan historian vaikutusvaltaisimmista vastauksista tähän.
Teos sisältää myös johdannot Hegelin ajatteluun ja estetiikkaan sekä selitykset
ja hakemiston.

Johansson, Frank (toim.): Hyvän tekeminen ja valta. Humanitarismin kriittistä tarkastelua

Kylmän sodan päättymisen jälkeen ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja
kaukana hätää kärsivien auttamisesta on tullut itsestäänselvyys. Harvoin
kuitenkin mietitään auttamisen suhdetta läntiseen valtaan ja itse auttamisjärjestelmän
syviä ristiriitoja. Auttamisen kipeistä kysymyksistä ei puhuta
järjestöjen markkinoinnissa eikä uutisissakaan.
Teos kyseenalaistaa arkinäkemyksen humanitarismista puhtaana hyvän
tekemisenä ja vaatii miettimään itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita toisesta näkökulmasta.
Humanitarismi ja siihen liittyvä aktivismi nähdään keskeisenä
osana läntistä globaalihallintaa, kansainvälisenä järjestelmänä, joka luo
omat sääntönsä ja käytäntönsä. Kirjoittajat ovat oikeustieteilijöitä, antropologeja,
kehitysmaatutkijoita ja mediatutkijoita. (syyskuu)

Karttunen, Klaus: Orientin etymologinen sanakirja

Mitä yhteistä on alkoholilla, kaljalla, kapakalla, kolpakolla, punssilla ja totilla
– muuta kuin aihepiiri? Kaikki nuo sanat tulevat itämaisista kielistä. Orientin
etymologinen sanakirja esittelee yli 800 suomen kielen sanaa ja käsitettä,
joiden juuret ovat jossakin itämaisessa kielessä.
Kirjo ulottuu Agricolan kielestä vuosituhannen vaihteen japanilaiseen ruokasanastoon.
Teos esittelee kunkin sanan historiaa ja käyttöä suomeksi sekä
kartoittaa sen päätymistä suomeen. Ohessa tarjoillaan myös runsaasti tietoa
käsitteiden kulttuurihistoriasta. (elokuu)

Khosrami, Shahram: ”Laiton” matkaaja. Paperittomuus ja rajojen valta

Sosiaaliantropologi ja siirtolainen Shahram Khosravi johdattaa lukijan
oman pakomatkansa vaiheisiin, jotka vievät hänet 1980-luvun sotivasta
Iranista turvapaikanhakijaksi Ruotsiin. Matkansa aikana hän joutuu vaikeuksiin
viranomaisten kanssa, tapaa ihmissalakuljettajia ja tutustuu toisiin
paperittomiin siirtolaisiin, joiden kokemukset nivoutuvat osaksi hänen
omaa tarinaansa. ”Laiton” matkaaja on kertomus rajoista ja rajapolitiikasta, rajoihin liittyvistä
rituaaleista sekä ennen kaikkea siitä, miten rajasta tulee osa siirtolaistaitseään. (syyskuu)
 
Kirjavainen, Pensala, von Zansen (toim.)
 
Konnia ja huligaaneja kuvaa suomalaisen elokuvan kultakautta, jolloin tekijät
olivat vielä auteureja ja kamerat rautaa. Näkökulma nousee elokuvien
sisältä: kisällit kysyvät ja mestarit kertovat, kuinka elokuvat rahoitettiin ja
ohjattiin, kuvattiin ja näyteltiin, myytiin ja levitettiin.
Konnien ja huligaanien lukija joutuu keskelle railakasta dialogia, jossa sana
on vapaa, kun aikaa on kylliksi kulunut. Kertojat ovat silminnäkijöitä ja
aikalaistodistajia – he olivat paikalla, kun filmi pyöri. Heidän ei enää tarvitse
varoa mielipiteitään nykyelokuvasta tai elokuvapolitiikasta saati kilpailla
kollegojen kanssa.
Monesta näkökulmasta syntyy kerroksinen ja joustava totuus elokuvamaailman
veijareitten elämäntyöstä, kaukana punaisilta matoilta mutta lähellä
seitsemännen taiteen ydintä. (syyskuu)
 
Niiniluoto, Vilkko, Kuorikoski (toim.): Talous ja filosofia
 
Filosofialla ja taloudella on monitahoiset historialliset yhteydet. Nyt etenkin
talouskriisin myötä on kyseenalaistettu taloutta koskevan tieteellisen tietomme
oikeutus, mikä on lisännyt tarvetta kehittää taloustieteen tieteenfilosofiaa.
Talouden filosofia tarjoaa tuoreita näkökulmia näihin toisiinsa kietoutuviin
ajattomiin ajankohtaisiin teemoihin. Teoksessa selvitetään mm. matemaattisen
taloustieteen vaiheita, marxilaista ja hayekilaista näkökulmaa markkinakapitalismiin,
taloustieteen todellisuuskäsitystä ja talousontologiaa sekä
yritysvastuuta ja kaupallistuneen tieteen normeja. Myös tunteiden taloutta
sekä rahan ja onnellisuuden suhdetta pohditaan. (lokakuu)
 
Penttilä, Timo: Oikeat ja väärät arkkitehdit. 2000 vuotta arkkitehtuuriteoriaa
 
Arkkitehti ja professori Timo Penttilän (1931–2011) postuumisti julkaistava teos on ensimmäinen arkkitehtuuriteorian historian esitys suomen kielellä ja yksissä kansissa.
Tarina alkaa antiikin klassikon Vitruviuksen teorioista, toisena tärkeänä hahmona esiintyy renessanssin Alberti ja modernismin periaatteet julistaa Le Corbusier. Nykyarkkitehdeista esillä ovat muiden muassa Peter Eisenman, Bernard Tschumi ja Jean Nouvel. Koska arkkitehtuuriteoreetikot ovat kuuluisien filosofien oppilaita, päähenkilöihin kuuluvat myös Aristoteles, Pythagoras, Wittgenstein, Heidegger ja Derrida. (syyskuu)
 
Suominen, Östman, Saarikoski & Turtiainen: Sosiaalisen median lyhyt historia
 
Teos seuraa sosiaaliseen mediaan liittyvää keskustelua verkossa ja muissa
medioissa sekä muutoksia muun muassa blogien, keskustelupalstojen, virtuaalimaailmojen,
yhteisö- ja sisällönjakopalvelujen ja Wikipedian käytössä.
Se selvittää, miten sosiaalisen median sovellukset ovat yksi kerrallaan
muuttuneet hyväksytyiksi tiedon jakamisen ja hakemisen ympäristöiksi.
Toisaalta kirja paljastaa, miten sosiaalisen median historia on täynnä palvelujen
ja käyttäjäryhmien välisiä kamppailuja sekä jatkuvaa keskustelua sosiaalisen
median tarpeellisuudesta ja sen kuolemasta.
Kirjan kirjoittajat ovat digitaalisen kulttuurin tutkijoita ja opettajia. He ovat aikaisemmin
kirjoittaneet yhdessä teoksen Funetista Facebookiin – Internetin kulttuurihistoria (2009).
(marraskuu)
 
Tammi, Tuukka & Raento, Pauliina (toim.): Addiktioyhteiskunta. Riippuvuus aikamme ilmiönä
 
Addiktioista osa on laillisia ja sallittuja, osa laittomia, rangaistavia ja hoitoa
vaativia. Niitä pidetään sekä terveinä, hyvinä ja oikeina että pahoina,
sairaina ja väärinä. Ne vapauttavat ja tuottavat nautintoa mutta toisaalta
vangitsevat ja aiheuttavat kärsimystä. Ne ovat myös merkittävä poliittinen,
kansanterveydellinen ja juridinen ilmiö, sillä ne liittyvät lainsäädäntöön, yhteiskuntajärjestykseen,
hyvinvointivaltion ihanteisiin, moraaliin sekä kansalaisten
oikeuksiin ja velvollisuuksiin. (lokakuu)
***

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  Agricolassa.
 
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- arvostelut/.