[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: 10 PRINT\"KIRJA-ARVOSTELU\"

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Markku Reunanen <markku.reunanen at iki.fi> lehtori, TkL, TaM, Aalto-yliopiston
taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Montfort, Nick; Baudoin, Patsy; Bell, John; Bogost, Ian; Douglass, Jeremy;
Marino, Mark C.; Mateas, Michael; Reas, Casey; Sample, Mark; Vawter, Noah: 10
PRINT CHR$(205.5+RND(1)); : GOTO 10. MIT Press, 2013. 309 sivua.


10 PRINT"KIRJA-ARVOSTELU"
---------------------------------------------------------

Tietokoneohjelmien historiaan, käyttöön ja ohjelmakoodin olemukseen
keskittyvä ohjelmistotutkimus "software studies" on verrattain uusi tulokas
kulttuurintutkimuksen kentällä. Kymmenen kirjoittajan voimin tehty kirja
toimii tiennäyttäjänä tuleville tutkimuksille, joissa pohditaan miten
tietokoneohjelmien historiaa, rakennetta ja niihin kytkeytyvää kulttuuria
tulisi lähestyä.

10 PRINT perustuu 1980-luvun suosituimmalla kotitietokoneella, Commodore
64:llä, toimivaan yhden rivin ohjelmaan, jonka kautta tarkastellaan lukuisia
teemoja ohjelmoinnin, tietokoneiden ja algoritmisen taiteen historiassa. Aiheita
käsitellään yleistajuisesti, joten lukijan ei tarvitse olla tekniikan
ammattilainen ymmärtääkseen ainakin suurimman osan tekstistä. MIT Pressin
kirjasarjassa on aiheesta julkaistu jo muutama teos, joista viimeisin on 10
PRINT, tai koko komeudessaan:

10 PRINT CHR$(205.5+RND(1)); : GOTO 10

Tämän 1980-luvulta peräisin olevan BASIC-kielisen ohjelmanpätkän voi
klassisten MikroBitin ohjelmalistausten tapaan näpytellä Commodore 64:ään
tai VIC-20:een, ja lopputuloksena pitäisi syntyä alla olevan kuvan mukainen,
labyrinttiä muistuttava mutkikas kuvio. Lyhyesti selitettynä ohjelma tulostaa
satunnaisesti joko merkin 205 (kenoviiva) tai 206 (kauttaviiva), joiden
interaktiosta syntyy loputtomasti enemmän ja vähemmän aitoja sokkeloita.



Kirja käsittelee aihettaan varsin seikkaperäisesti – kansien väliin on
mahdutettu 309 sivua erilaisia variantteja ja sivupolkuja. Kirjoittajia on ollut
mukana peräti kymmenen, joista mediatutkimusta edustavat muun muassa
tietotekniikan historiaan syvällisesti perehtyneet Nick Montfort sekä Ian
Bogost, ja tekijänäkökulmaa puolestaan Processing-ohjelmointiympäristön
toinen isä Casey Reas sekä tutkija-muusikko Noah Vawter. Teosta on työstetty
yhteisvoimin wikissä, joten yksittäisen kirjoittajan panosta on mahdoton
arvioida erikseen. Moderniin tyyliin koko kirja on ladattavissa pdf-muodossa
verkosta sen kotisivuilta.

Lyhyestä ohjelmanpätkästä sinkoudutaan moneen suuntaan kuten myyttisiin
labyrintteihin, kuvataiteen historiaan, satunnaisuuden käsitteeseen,
tietokoneiden kotoutumiseen, laitevalmistaja Commodoreen ja BASIC-ohjelmointiin,
mikä osoittaa, kuinka monimuotoisia kulttuuriset kytkökset ovat. Paljon sivuja
on uhrattu erilaisille varianteille sekä muille ohjelmisto- ja laitealustoille
tehdyille käännöksille joissa joskus muunnellaan merkkien satunnaisuutta,
käytetään eri merkkejä tai toteutetaan samanlainen ohjelma jollekin kokonaan
toiselle laitteelle, kuten vuonna 1977 julkaistulle primitiiviselle Atari 2600
-pelikonsolille. Jokaisen sivupolun kautta kerrotaan jotakin uutta laitteista,
ohjelmointikielistä ja algoritmeista. Loppupuolella on vielä hieman
puuduttavan puolelle venähtänyt luku, jossa pitkien BASIC-kielisten
esimerkkien kautta käydään läpi ja ratkotaan ohjelmaa, joka tuotti sokkelon.

Taustatutkimusta on tehty pikkutarkasti ja esimerkiksi Commodore 64:n
käyttämän PETSCII-merkistön jälkiä on seurattu 1977 julkaistuun
PET-tietokoneeseen saakka. Sama merkistö päätyi myöhemmin Commodoren
ensimmäiseen menestystuotteeseen, VIC-20:een, sekä sitä seuranneeseen “koko
kansan tietokoneeseen”, Commodore 64:ään. BASIC-kielen historiaa ja sen
takana vaikuttanutta uudenlaista ajattelua valotetaan alkaen Dartmouthista ja
vuodesta 1962 – BASIC:n tarkoitushan oli tuoda ohjelmointi aloittelijoiden
ulottuville, kuten sen nimikin, Beginner’s All-purpose Symbolic Instruction
Code, kertoo. Myöhemmin mammuteiksi kasvaneiden Microsoftin ja Commodoren
yhteistyön alkutaipaleelta nostetaan niin ikään esiin uusia mielenkiintoisia
seikkoja. Yksityiskohtien rikkaus onkin kirjan parasta antia.

Taidehistoriaa ja satunnaislukuja

Yhtymäkohtia 10 PRINT -ohjelman tuottamiin sokkeloihin on etsitty myös
taidehistoriasta. Samanlaisia nelikulmaisista merkeistä koostuvia kuvioita on
löydetty niin Etelä-Afrikan savimajojen koristekuvioista, ristipistoista kuin
1700-luvulla eläneen dominikaanipappi Sebastien Truchetin
seinälaattakokeiluistakin. Kaukaisista esimerkeistä edetään 1900-luvun
taidevirtauksiin, joissa palattiin pelkistettyihin abstrakteihin perusmuotoihin.
Esimerkkeinä käytetyt Vera Molnarin ja Cyril Stanley Smithin työt 1900-luvun
jälkipuoliskolta muistuttavatkin kovasti kuusnelosen tuottamia kuvioita, mikä
tosin kertoo pikemminkin perusmuotojen ja niiden yhdistelyn universaalista
luonteesta kuin alkuperäisen, tuntemattomaksi jäävän ohjelmoijan
inspiraatiosta.

Kirjaa lukiessa tuntui usein siltä, että minimaalisen pieni ohjelma on
kekseliäs punainen lanka, joka sitoo yhteen monia erilaisia teemoja –
välillä taas siltä, että kirjoittajien on ollut pakko tehdä tikusta asiaa,
kun yhden rivin koodinpätkä ei ole sittenkään kantanut aivan kolmensadan
sivun verran. Parasta antia itselleni olivat viittaukset taidehistoriaan ja
satunnaislukujen merkityksen käsittely. Kerronta on pääosin yleistajuista,
joskin teknisesti harrastunut lukija saa tekstistä huomattavasti enemmän irti
kuin bitteihin ja pikseleihin perehtymätön. Itse kuulun ensin mainittuun
ryhmään, enkä voinut täysin välttyä ajatukselta, että joissakin
yksityiskohdissa on popularisoinnin hengessä oikaistu kenties hieman liikaakin.

Pienistä puutteistaan huolimatta kirja on varsin mielenkiintoinen avaus, jonka
kautta aukeaa uusia näkökulmia 1980-luvun tekniikkaan sekä aikakauteen,
jolloin ohjelmointi tuli koteihin ja oli vielä luonteva käyttökohde
tietokoneelle.

---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/