[H-verkko] Arvosteltavaksi: Gaudeamuksen syksyn 2012 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi   
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia   
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan   
nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot  
toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele  
lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.


Gaudeamus, syksyn 2012 kirjoja


Jan Löfström (toim.): Voiko historiaa hyvittää? (06/2012)

Julkisuudessa puhutaan usein historiallisten vääryyksien korjaamisesta  
tai anteeksiannosta. Vaaditaan valtiollisia anteeksipyyntöjä,  
oikaisuja oppikirjoihin, totuuskomissioita, kansanmurhien  
tunnustamista ja oikeudenkäyntejä rikoksista ihmisyyttä vastaan.  
Suomessakin on keskusteltu vilkkaasti muun muassa vuosien 1918 ja 1941– 
1944 kipeistä muistoista. Mutta voiko menneitä tapahtumia hyvittää?  
Ketkä ovat vastuussa aikaisempien sukupolvien teoista? Mitä  
katumuksella voidaan saada aikaan? Voiko historiaa hyvittää? yhdistää  
historiallisen ja filosofisen lähestymistavan sekä auttaa  
tarkastelemaan menneitä tapahtumia ja päivänpoliittisia kannanottoja  
laajemmin ja syvällisemmin, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden  
näkökulmasta
******
Pilvi Torsti: Suomalaiset ja historia (08/2012)

Historia elää arjessamme monin eri tavoin. Henkilökohtaiset  
muistikuvat ja käsitykset lähimenneisyyden tärkeiksi koetuista  
tapahtumista muokkaavat identiteettiämme, arvostuksiamme ja  
maailmankuvaamme. Näiden näkemysten perusteella luodaan helposti  
yleistyksiä ”talvisodan hengestä” tai ”työteliäästä kansasta” niin  
arkisessa keskustelussa kuin tiedotusvälineissäkin. Mutta millainen  
käsitys suomalaisilla todella on talvisodan, Kekkosen, laman tai  
Euroopan unioniin liittymisen merkityksestä? Suomalaiset ja historia  
luotaa ensimmäistä kertaa kattavasti suomalaista historiatietoisuutta.  
Se perustuu monivuotiseen Historiatietoisuus Suomessa - 
tutkimusprojektiin, jossa tuhansia suomalaisia pyydettiin kertomaan,  
mitä he ajattelevat menneisyydestä ja mitä merkitystä historialla  
heille on
******
Janne Jalava (toim.): Yhteiskunnan järjestelmät (08/2012)

Niklas Luhmannin (1927–1998) systeemiteoria tarjoaa lukijalleen  
totutusta poikkeavan kuvan yhteiskunnasta ja sen toiminnasta. Sen  
mukaan yhteiskunta koostuu kommunikaatiosta ja että ihmiset ovat vain  
kommunikaation välittäjiä tai kantajia. Tämän teoksen myötä  
vaikeanakin pidetty teoria avautuu ja sen viehätys paljastuu
******
Lauri Paltemaa & Juha A. Vuori: Kiinan kansantasavallan historia  
(09/2012)

Kiina on valtavien mittasuhteiden maa. Sen väkirikkaus,  
maantieteellinen laajuus, luonnonvarojen määrä ja uljas historia ovat  
taanneet edellytykset supervallan luomiselle. Kiinan kansantasavallan  
historia on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys Kiinan kuudesta  
ensimmäisestä kansantasavallan vuosikymmenestä (1949–2009). Siinä  
tarkastellaan Kiinan vaiherikasta politiikkaa ja yleisempiä  
yhteiskunnallisia kehityskulkuja uusimman kansainvälisen  
tutkimustiedon ja ensikäden lähteiden perusteella. Teos soveltuu  
erinomaisesti sekä yliopistojen kurssikirjaksi että yleislukemistoksi  
kaikille Kiinan nykyhistoriasta kiinnostuneille
******
Matti Häyry: Ihminen 2.0 (09/2012)

Jos geenitestein ja valinnoin voi tuottaa terveempiä, voimakkaampia ja  
nokkelampia lapsia, onko vanhemmilla oikeus tai velvollisuus yrittää  
sitä? Jos lapsen hengen voi pelastaa vain elinsiirto sisarukselta,  
niin saavatko vanhemmat tuottaa uuden lapsen hoidoksi jo olemassa  
olevan sairauteen? Mitä järkevä ihminen voi ajatella ihmisten  
valikoinnista ja parantelusta?
Ihminen 2.0 -teoksessa pohditaan geneettisen valikoinnin ja parantelun  
eettisiä kysymyksiä, joihin liittyy lukuisia vakavia näkökulmia  
ihmisarvosta, solidaarisuudesta ja haavoittuvuudesta. Teos tarkastelee  
tasapuolisesti erilaisia kantoja ja argumentteja puolesta ja vastaan,  
ja tarjoaa hyviä välineitä näiden voimakkaita tunteita herättävien  
eettisten ongelmien pohtimiseen
******
Anita Seppä: Kuvien tulkinta (10/2012)

Kulttuurissa, jossa tuotetaan ennennäkemätön määrä mitä moninaisimpia  
kuvia ja kuvastoja, on tärkeää ymmärtää, millaisten historiallisesti  
muotoutuneiden käytäntöjen ja ajattelumallien varassa kuvakulttuurimme  
on rakentunut. Millaiset arvot, ajattelumallit, tekniikat ja  
olettamukset ohjaavat kuvien tuottamista ja tulkintaa? Kuvien tulkinta  
on monipuolinen työkalupakki kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin  
tulkintaan. Teoksessa käydään läpi kuvantutkimuksen historia  
Sokrateesta digitaaliseen aikaan. Se tarjoaa paitsi yleissivistävän  
lukuelämyksen myös soveltavia harjoitustehtäviä, joiden avulla lukija  
voi kehittää kuvanlukutaitoaan
******
Kati Berninger: Hiilineutraali suomi (09/2012)

Mitä hiilineutraali tarkoittaa, ja miksi hiilineutraaliuteen pitäisi  
pyrkiä? Entä mitä muutos edellyttää yksittäisiltä kansalaisilta,  
päättäjiltä ja yhteisöiltä, ja millaiset poliittiset, taloudelliset ja  
psykologiset esteet voivat hidastaa muutosta? Teos kuvaa  
hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamisen keinoja ja ongelmia  
selkeästi ja asiantuntevasti sekä esittelee myönteisiä ratkaisuja  
niihin. Esille nousevat arkiset elämänalueet kuten liikkuminen,  
rakentaminen ja ruoka. Teos tarjoaa myös esimerkkejä rohkeista  
ihmisistä ja organisaatioista, jotka ovat edelläkävijöitä ja joilta  
voimme saada ideoita ja innostusta hiilineutraalin yhteiskunnan  
rakentamiseksi
******
Kaisa Herne: Mitä oikeudenmukaisuus on? (10/2012)

Mitä oikeudenmukaisuus on? Onko se sitä, että kukin saa ansionsa  
mukaan, vai onko se huolenpitoa kaikkein köyhimmistä? Miten  
oikeudenmukaisuus velvoittaa yhteiskuntaa, ja mikä taas on yksilön  
itsensä vastuulla? Teos tarjoaa välineitä näiden kysymysten  
tarkasteluun. Se kertoo, millaisiin asioihin kannattaa vedota, jos  
haluaa osoittaa, että jokin rakenne tai käytäntö on epäreilu. Siinä  
myös pohditaan, millaiset asiat ovat oikeudenmukaisuuskysymyksiä  
tarkasteltaessa tärkeitä ja millaisia kysymyksiä alaa koskevassa  
yhteiskuntafilosofisessa keskustelussa on käsitelty
******
Johanna Kantola, Kevät Nousiainen & Milja Saari (toim.): Tasa-arvo  
toisin nähtynä (10/2012)

Onko Suomi tasa-arvon mallimaa? Tasa-arvo toisin nähtynä  
kyseenalaistaa perinteisiä käsityksiä suomalaisesta tasa-arvosta ja  
tasa-arvopolitiikasta. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoja  
käsitellään moninaistuvan ja monikulttuuristuvan yhteiskunnan  
näkökulmasta, ja esillä ovat niin sukupuolten kuin erilaisten  
vähemmistöjenkin kysymykset. Aiheina ovat muun muassa sukupuolten  
palkkauksen eriarvoisuus, paritus ja ihmiskauppa, raskaana olevien  
naisten syrjintä sekä perinteisestä poikkeavien perheiden oikeus  
nauttia perhe-elämän suojaa. Asioita lähestytään niin  
käsitteellisesti, teoreettisesti kuin historiallisestikin
******
C. Wright Mills: Sosiologinen mielikuvitus (10/2012)

Sosiologi C. Wright Mills (1916–1962) oli yhteiskuntatieteiden  
yksinäinen susi, akateeminen riitapukari ja yhteiskunnallinen näkijä.  
Hänestä tuli radikalisoituvan opiskelijaliikkeen legenda.  
Pääteoksissaan hän tutki modernien yhteiskuntien keskeisiä kysymyksiä:  
yhteiskuntaluokkia, kulutuskapitalismia ja valtaeliittejä. Hän  
painotti sosiologista mielikuvitusta tutkijan käsityötaitona.  
Yhteiskuntatieteilijän kriittinen tehtävä oli hänen mukaansa kääntää  
ihmisten yksityisiksi kokemat ongelmat julkisiksi kysymyksiksi.  
Uudistettu laitos vanhasta klassikosta
******
Risto Heiskala & Akseli Virtanen (toim.): Talous ja yhteiskuntateoria  
II (10/2012)

Talous ja yhteiskuntateoria on kolmiosainen esitys  
yhteiskuntateoreettista ja -filosofisista tavoista käsitteellistää  
talous. Teossarja esittelee kattavasti talousteorioita antiikista nyky­ 
aikaan sekä taloudellisen ajattelun teemoja aika­kausien ja  
kulttuurien vaihdellessa. Sarja tarjoaa perus­tiedot mm. taloudesta  
antiikin ja keskiajan ajattelussa, poliittisen taloustieteen  
klassikoista, sosiologian ja taloustieteen klassisista ja moderneista  
esityksistä sekä näiden kritiikistä. Tarkasteltavina ovat klassikot  
Adam Smithistä J. M. ­Keynesiin samoin kuin valtavirran  
talousajattelun kriitikot Foucault’sta Derridaan. Talous ja  
yhteiskuntateoria soveltuu useiden tieteen­alojen harrastajien  
käsikirjaksi.

Urpu Strellman & Johanna Vaattovaara (toim.): Tieteen  
yleistajuistaminen (12/2012)

Tieteen yleistajuistaminen on päivänpolttava kysymys paitsi tieteelle  
itselleen myös yhteiskunnallisesti. Se on ainoa keino levittää tietoa  
kaikkien ulottuville koulutustaustasta riippumatta. Lisäksi se  
mahdollistaa tutkimustulosten soveltamisen myös suppeiden  
erikoisalojen ulkopuolella. Teos tarjoaa tutkijoille, opettajille ja  
toimittajille yleiskuvan populaaristamiseen liittyvistä kysymyksistä  
sekä konkreettisia työkaluja tähän vaativaan mutta tärkeään tehtävään.  
Kuinka kirjoittaa tai esittää asiat niin, että laaja yleisö ymmärtää  
lukemansa tai kuulemansa ja että tieteellinen tarkkuus samalla säilyy?

****
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat   
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et   
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale   
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen   
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin   
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös   
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen   
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/   
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja   
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-  
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-  
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-  
arvostelut/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!