[H-verkko] Jyväskylä, Väitös: Kylmän sodan alku ilmeni Yhdysvaltain ulkopolitiikan jatkumisena toisin keinoin

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Väitös: Kylmän sodan alku ilmeni Yhdysvaltain ulkopolitiikan
jatkumisena toisin keinoin
Jyväskylä 23.03.2012 

Väitös: Kylmän sodan alku ilmeni Yhdysvaltain ulkopolitiikan
jatkumisena toisin keinoin

Alkamisaika: perjantai 23. maaliskuuta 2012, 12.00
Paikka: Seminaarinmäki, Historica, H320 

FL, YTM, KM Jukka Leinosen historian väitöskirjan ”The Beginning of
The Cold War as a Phenomenon of Realpolitik – U.S. Secretary of State
James F. Byrnes in the Field of Power Politics 1945–1947” (Kylmän
sodan synty reaalipoliittisena ilmiönä – James F. Byrnes
suurvaltapolitiikan pelikentällä Jaltasta Stuttgartiin 1945–1947)
tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Juhana Aunesluoma
(Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Tiina Kinnunen
(Jyväskylän yliopisto).

Väitöstutkimuksessaan Jukka Leinonen pohti kylmän sodan syntyä
reaalipoliittisena ilmiönä henkilöhistoriallisesta näkökulmasta.
Tutkimuksen kohteena oli Yhdysvaltain ulkoministeri James F. Byrnesin
toiminta toisen maailmansodan jälkeisessä suurvaltapolitiikassa.
Leinonen tarkasteli Byrnesin poliittista roolia tutkimalla politiikan
luonnetta ja siinä tapahtunutta muutosta reaalipolitikka-käsitteen
kontekstissa. Reaalipolitiikan käsite toimi tutkimuksen
tarkasteluvälineenä, eikä sille annettu mitään yleistä merkitystä.
Sen sijaan Byrnesin politiikkaa tarkasteltiin useiden
reaalipolitiikka-käsitteeseen liittyneiden historiallisten ajatusten
ja merkitysten näkökulmista.

Reaalipolitiikan traditioon keskeisesti liittyvien ideoiden, kuten
valtion edun, ulkopolitiikan ensisijaisuuden ja politiikan
mahdollisuuksien tai mahdottomuuksien näkökulmista tarkasteltuna
reaalipolitiikka loi Byrnesin politiikan tarkastelulle hedelmällisen
lähtökohdan. Kansallinen etu näyttäytyi hänen ulkopolitiikassaan
vahvana Yhdysvaltain säilyvyyden ja turvallisuuden muotona.
Selviytymisen vahvistamiseen liittyivät myös pyrkimykset tavoitella
vaurauden ja vallan kasvua. Kansallinen etu ei kuitenkaan noussut
ulkopolitiikan ulkoiseksi päämääräksi. Sen sijaan puhetavoissaan
Byrnes sijoitti kansalliset edut toiselle sijalle yleisten
rauhanponnistelujen jälkeen.

Ulkopolitiikan ensisijaisuuden suhteen Byrnesin reaalipoliittisuus
oli kiistatonta. Vaikka Byrnes olikin ansioitunut ennen
ulkoministerin uraansa Yhdysvaltain sisäpolitiikassa, tekivät
irtautuminen isolaatiopolitiikasta ja liittyminen maailmansotaan
ulkopolitiikasta tärkeimmän osa-alueen. Ulkopolitiikan ensisijaisuus
näkyi ennen kaikkea kaksipuolueyhteistyön korostumisena, jolla
ulkopolitiikka rauhoitettiin sisä- ja puoluepoliittisista
kytkennöistä.

Mahdollisen taitona Byrnesin ulkopolitiikkaa määrittelivät toisaalta
wilsonilaiset ihanteet koko maailman tasapainon saavuttamisesta ja
toisaalta Yhdysvaltain kiistaton ylivoima maailmassa. Kun
Yhdysvaltain kansallinen etu todellakin oli Byrnesin ajattelussa
yhtenevä koko maailman edun kannalta, oli mahdollisen taito
tulkittava ominaisuutena hahmottaa rajapintoja, joihin amerikkalaiset
voisivat ulkopolitiikallaan päästä. Mahdollisen taidolla oli kuitenkin
ilmeiset rajoituksensa, jotka realisoituivat vanhan salaisen
diplomatian vaihtuessa avoimeen ja julkiseen politiikkaan.
Moraalisista rajoitteista huolimatta mahdollisuuden taito realisoitui
parhaimmillaan perinteisessä voimapolitiikassa, jossa suurvallat
punnitsivat ja vaihtoivat etuuksiaan.



Jyväskylän yliopiston väitöstiedote (
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/03/tiedote-2012-03-16-13-13-33-552839
)

Ilmoitus lähetetty: 16.3.2012 14:04

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/