[H-verkko] Tampere, Väitös: Matteus-vaikutusta uhmaamassa: neljän suomalaisen tieteellisen seuran kansainvälinen julkaisuvaihto ennen toista maailmansotaa‏

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Väitös: Matteus-vaikutusta uhmaamassa: neljän suomalaisen
tieteellisen seuran kansainvälinen julkaisuvaihto ennen toista
maailmansotaa‏
Tampere 15.06.2012  - 15.06.2012 

FM Johanna Liljan informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median
alaan kuuluva väitöskirja

Challenging the Matthew effect: international exchange of
publications in four Finnish learned societies until the Second World
War (Matteus-vaikutusta uhmaamassa: neljän suomalaisen tieteellisen
seuran kansainvälinen julkaisuvaihto ennen toista maailmansotaa)

tarkastetaan 15.6.2012 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni
B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on emeritusprofessori Anto Leikola (Helsingin
yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Ilkka Mäkinen.

LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöskirja käsittelee suomalaisten tieteellisten julkaisujen
kansainvälistä levitystä 1800-luvun alusta toiseen maailmansotaan.
Tuolloin yleisin tapa välittää kirjoja ja lehtiä oli julkaisuvaihto,
jossa tieteelliset seurat ja laitokset sopivat säännöllisestä ja
molemminpuolisesta julkaisujen lahjoittamisesta. Käytäntö periytyi
1700-luvulta, jolloin tiedeyhteisöön kuuluminen edellytti tiettyjä
kohteliaisuussääntöjä, erityisesti vastavuoroisuutta erilaisissa
palveluksissa ja lahjoituksissa sekä uskonnollisten ja poliittisten
raja-aitojen ylittämistä tieteellisissä kysymyksissä. 1800-luvulla
tiedeyhteisö alkoi muuttua, kun kilpailu voimistui ja menestys
kasautui niihin maihin, tutkimuslaitoksiin ja lehtiin, joilla jo
ennestään oli hyvä maine. Sosiologi Robert Merton on kuvannut tätä
tieteellisen menestyksen kasautumista nimellä ”Matteus-vaikutus”.
Nimitys tulee Matteuksen evankeliumista (25:29): “jokaiselle, jolla
on, sille annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole,
siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.”

Tutkimusaineisto koostuu neljästä eri tutkimusaloja edustavasta
seurasta: Societas pro Fauna et Flora Fennica, Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura, Suomen Muinaismuistoyhdistys ja Suomen
Hammaslääkäriseura. Suomalaiset tieteelliset seurat olivat nuoria ja
vähävaraisia eikä niillä ollut vakiintunutta asemaa tiedeyhteisössä.
Siten ne ovat mielenkiintoinen tutkimuskohde Matteus-vaikutuksen
näkökulmasta. Erityinen piirre Suomessa on ollut valtiovallan jatkuva
tuki tieteelliselle julkaisutoiminnalle. Sen ansiosta seurojen ei
tarvinnut panostaa julkaisujen myyntiin.

Tutkimus osoittaa, että kohteena olevat neljä seuraa kehittivät
erilaisia strategioita verkostoituakseen kansainvälisesti. Toiset
hankkivat lukuisia vaihtokumppaneita, kun taas toiset olivat
passiivisia vaihtotoiminnassaan mutta loivat laajat kirjeenvaihtajien
verkostot ja pyrkivät myös myymään julkaisujaan. 1700-luvulta perityt
normit ja käytännöt tukivat suomalaisia seuroja näiden tavoitteissa
jakaa julkaisujaan kansainvälisesti ja hankkia omiin kirjastoihinsa
ulkomaisia julkaisuja. Pyrkimys puolueettomuuteen uskonnollisissa ja
poliittisissa kysymyksissä mahdollisti vaihtosuhteiden ylläpidon
sellaistenkin maiden kanssa, joiden politiikkaa ei hyväksytty.
Esimerkiksi Neuvostoliittoon solmittiin lukuisia vaihtosuhteita
sotienvälisenä aikana. Julkaisuvaihtotoiminta kohotti suomalaisen
tieteen profiilia ja kannusti seuroja kehittämään ja
kansainvälistämään julkaisujaan. Toisaalta suuri osa suomalaisten
tekemistä vaihtoaloitteista ei johtanut vaihtosuhteeseen. Erityisesti
biologian alalla keskeiset tutkimustulokset julkaistiin saksalaisissa
kaupallisissa lehdissä, jotka eivät olleet halukkaita
vaihtosuhteisiin. Helpointa oli luoda suhteita pieniin maihin tai
sellaisiin maihin, joissa tieteellisen tutkimuksen perinne oli
nuorta, kuten Yhdysvalloissa. Pienet maat tai perifeeriset alueet,
esimerkiksi suomalais-ugrilaisten kansojen asuinseudut, tarjosivat
usein relevantteja julkaisuja. Tutkimusaineiston valossa
Matteus-vaikutuksen vahvistuminen vuosisadan vaihteessa on ilmeistä.
Sitä kuitenkin lievensivät  tiedeyhteisön vanhat käytännöt ja normit,
jotka mahdollistivat kansainväliset yhteydet niillekin toimijoille,
joilla ei ollut mahdollisuuksia julkaisujen kaupalliseen levitykseen.

Ilmoitus lähetetty: 4.6.2012 09:07

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/