[H-verkko] Arvosteltavaksi: Lisäys Liken syksyn 2011 kirjoihin

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi   
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia   
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan   
nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot  
toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele  
lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.

****
LIKE 2011, lisäykset
****
Paleface: Rappiotaidetta

Suomen tunnetuimman räptaiteilijan Palefacen toimittama kirja  
läväyttää eteemme suomiräpin sammon,
ehtymättömän kirjon omaäänisiä musiikintekijöitä ja kielentakojia.  
Teos kertaa lyhyesti hiphopin historian puuvillapelloilta  
jenkkigettoihin ja keskittyy sitten suomiräpin lyhyeen mutta sitäkin  
monipuolisempaan historiaan ja ominaispiirteisiin. Suomiräppiä  
ennakoineet kahdeksankymmentäluvun puhelaulukokeilut jäivät pitkäksi  
aikaa huomiotta, mutta yhdeksänkymmentäluvulla suurenkin yleisön  
tajuntaa koettelivat jo Raptorin ja Pääkkösten kaltaiset  
huumoriräppärit. Nykypäivään mennessä skene on kehittynyt erittäin  
moniääniseksi.

McIver, Joel: To Live Is To Die

Metallica on yksi maailman tunnetuimmista metallibändeista, mutta  
harva tietää, että bändin musiikillisen kehityksen takuumiehenä hääri  
kokoonpanon alkuperäinen basisti Cliff Burton. Hänen elämäkertansa on  
traagisesti päättyvä tarina äärimmäisestä lahjakkuudesta. San  
Franciscossa syntynyt ja varttunut Cliff Burton piiskasi Metallican  
kokonaan uusiin musiikillisiin sfääreihin armottomalla asenteellaan,  
sävellystyöllään ja häikäisevillä soittotaidoillaan. Vuonna 1986  
bändin kiertuebussi kuitenkin kaatui Etelä-Ruotsin maaseudulla  
Ljungbyn lähistöllä ja vasta 24-vuotias Burton menehtyi.


McNeil, Legs;McCain, Gillian: Please Kill Me (up) – Punkin  
sensuroimaton esihistoria

Please Kill Me porautuu punkkulttuurin alkujuurille, sen luoneen  
kuohuvan, intohimoisen skenen ytimeen. Tapahtumien näyttämönä on 1960– 
70-luvun New York, jonka taiteilijapiireissä punkin tee se itse -eetos  
ja olennaiset ideat hahmottuivat, ja kertojina ovat skenen keskeiset  
säätäjät. Andy Warhol, Lou Reed, Nico, Wayne Kramer, Iggy Pop, Joey  
Ramone, Patti Smith, Malcolm McLaren, Debbie Harry, Richard Hell ja  
lukuisat muut asianosaiset kertovat, miten popkulttuurin nihilistisin  
mutta myös energisin liike sai alkunsa. Alan tekijöiden kertomukset  
valottavat sekä punkin merkitystä että elämäntavan traagisia  
seurauksia. Nancy Spungen, Sid Vicious, Johnny Thunders ja kumppanit  
maksoivat hillittömyyden lunnaat hengellään.

Red Hot Chili Peppers

Ensimmäisessä bändiomaelämäkerrassaan Anthony Kiedis, John Frusciante,  
Flea ja Chad Smith päästävät
lukijan iholleen. He kertovat Red Hot Chili Peppersin miltei  
kolmikymmenvuotisen tarinan omin sanoin ja
sadoin kuvin, jotka tekevät oikeutta harvinaisen visuaalisen bändin  
dynaamisuudelle. Uskaliaan intiimi teos
näyttää, tuoksuu ja kuulostaa siltä kuin bändi itsekin. Red Hot Chili  
Peppers on vuonna 1983 perustettu kalifornialaisyhtye, joka yhdistelee  
musiikissaan kekseliäästi punkkia, funkkia, rockia ja metallia.  
Hollywoodin undergroundrockskenestä ponnistaneesta bändistä kasvoi  
läpimurtolevyn Blood Sugar Sex Magicin myötä yksi maailman  
suosituimmista rockyhtyeistä.

Tuomola, Pauliina: Waltari

Kaksikymmentäviisivuotisjuhliaan viettävä Waltari saa kauan kaivatun  
bändihistoriikin. Waltarin merkitystä suomimetallin kehityksessä ei  
voi yliarvioida. Kekseliäällä eri musiikkityylien yhdistelmällään ja  
poikkeuksellisen humoristisilla esiintymisillään se innosti lukuisia  
härmämetallibändejä ylittämään rajojaan. Ahkeralla  
ulkomaankeikkailulla Waltari raivasi tietä uusille vientimetallin  
jättiläisille, ja se on edelleen suuri nimi Keski-Euroopassa.
Kontinen, Tiina; Koponen, Juhani (toim.): Kehitysapukeisarin  
vaatekaapilla
Suomalaiset tutkijat pohtivat kehitysavun mieltä ja merkitystä. Teos  
käy läpi kansainvälistä ja suomalaista kehitysapukeskustelua ja siihen  
liittyvää tutkimusta ja esittää näkemyksiä siitä, onko kehitysapu  
kankkulan kaivo, toiveiden tynnyri vai jotakin ihan muuta. Mitä hyötyä  
kehitysavusta on ollut ja miten sitä voidaan arvioida? Miltä näyttää  
Suomen apu Tansanian, Nepalin tai Vietnamin näkökulmasta? Millaisia  
uusia haasteita ilmastonmuutos ja konfliktit tuovat kehitysapuun? Onko  
kehitysapu kuitenkin vain pieni hiekanjyvä globaalin eriarvoisuuden  
maailmassa?

Hakkarainen, Outi; Koivusalo, Meri: Terveys kaupan

Globaali kauppapolitiikka on terveyden paradoksi. Palvelukaupan  
pelisäännöt vievät kohti markkinaehtoisuutta ja palvelutuottajien  
etuja, vaikka markkinoituminen lisää terveydenhuollossa kuluja ja  
eriarvoisuutta. Toisaalta, vaikka tiedetään kilpailun laskevan  
lääkkeiden hintoja, kauppasopimukset pyrkivät lisäämään tuottajien  
yksinoikeuksia ja monopoleja ja vähentämään  
kilpailua. .Kauppapolitiikan ratkaisu terveydenhuollon ongelmiin on  
ollut erityispoikkeamien ja köyhimmille maille annettujen  
erityisvapauksien edistäminen. Tällaiset ratkaisut hämärtävät sitä,  
että ongelmien taustalla on keskeisesti kansalaisten, terveydenhuollon  
ja yritysten etujen ristiriita ja usein lähtökohdat ja periaatteet  
ovat pitkällä tähtäimellä eettisesti kestämättömiä. Kyse ei ole vain  
tiettyjen kehitysmaiden erityisistä ongelmista, vaan yhteisistä  
terveyspoliittisista haasteista.
***

  HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka  
ovat  vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä,  
jos et  saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale   
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen   
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin   
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös   
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen   
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/   
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja   
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-  
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-  
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-  
arvostelut/.