[H-verkko] Oulu, Pohjois- ja =?UTF-8?Q?It=E4-Suomen?= elinkeinojen =?UTF-8?Q?kehitt=E4minen?= suomalaisen yhteiskunnan murroksessa. Suurimpien puolueiden elinkeinopolitiikka =?UTF-8?Q?1951=961970?=

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinojen kehittäminen suomalaisen
yhteiskunnan murroksessa. Suurimpien puolueiden elinkeinopolitiikka
1951–1970
Oulu 29.10.2011 klo 12:00

29.10.2011 Väitöstilaisuus/ Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta,
historian oppiaine 

Janne Leiviskä:
Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinojen kehittäminen suomalaisen
yhteiskunnan murroksessa. Suurimpien puolueiden elinkeinopolitiikka
1951–1970 
(Development of sources of livelihood in Northern and Eastern Finland
at a turning point in Finnish society. Industrial policies of the
largest parties in 1951–1970)
Linnanmaa, Kuusamonsali (YB210) kello 12.00

Vastaväittäjä:
Dosentti Tapani Paavonen, Turun yliopisto 

Kustos:
Professori Jouko Vahtola 

--------------------------------------------------------------------------------

Tiivistelmä:

Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinojen kehittäminen jäi haaveeksi

Väitöstutkimuksessa on tutkittu arkistolähteiden ja
valtiopäiväasiakirjojen avulla suomalaisten puolueiden Pohjois- ja
Itä-Suomen elinkeinojen kehittämispolitiikkaa vuosina 1951–1970.
Tutkimuskohteena olivat Maalaisliitto–Keskustapuolue, Kansallinen
Kokoomus, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) ja Suomen Kansan
Demokraattinen Liitto (SKDL). Pyrin luomaan alkuperäislähteiden
avulla kokonaiskuvan puolueiden Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeinojen
kehittämispolitiikan peruspiirteistä ja tavoitteista. 

Toisen maailmansodan jälkeen elinkeinopoliittiseksi ratkaisumalliksi
valittiin maatalouden laajentaminen, jotta kansa saataisiin nopeasti
tuottavaan työhön. Sodan jälkeen syntynyt SKDL pyrki kasvattamaan
poliittista vaikutusvaltaansa myös maaseudulla, mikä lisäsi
puolueiden mielenkiintoa maaseudun kehittämistä kohtaan. 1950-luvulle
tultaessa huomattiin, etteivät uudet pienviljelmät pystyneet
elättämään maaseudun kasvavaa väestöä. Samalla puolueet kävivät kovaa
kilpailua maaseudun äänestäjistä, joten elinkeinopolitiikka
politisoitui voimakkaasti. 

Käännekohdaksi muodostuivat vuoden 1958 vaalit, joihin puolueet
valmistautuivat, maalaisliittoa lukuun ottamatta, uusilla
puolueohjelmilla. Vaalien jälkeen muodostettiin laajapohjainen
Fagerholmin III hallitus, joka pyrki ohjelmallaan maaseudun
elinkeinojen monipuolistamiseen. Hallitus joutui kuitenkin eroamaan
ulkopoliittisen painostuksen jälkeen. Niin sanotun yöpakkaskriisin
jälkeen suomalaisessa hallituspolitiikassa tärkeimmäksi
hallituskelpoisuuden kriteeriksi tuli se, että puolueella täytyi olla
Neuvostoliiton hyväksyntä. Tämän jälkeen puolueet eivät juuri
pystyneet yhteistyöhön maaseudun elinkeinojen kehittämistyössä. 

Puolueiden välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että maaseudun
elinkeinoja oli kehitettävä, jotta Suomen kasvava väestö saataisiin
työllistettyä. Siitä miten se käytännössä tapahtuisi, ei päästy
yksimielisyyteen. Maalaisliitto pyrki maaseudun kehittämiseen
maatalouden, pienteollisuuden ja puunjalostusteollisuuden avulla. SDP
nosti teollistamispolitiikan keskeiseksi työllistämisvaihtoehdoksi.
Puolue kuitenkin hajosi vuonna 1957 henkilökysymysten ja
elinkeinopoliittisten suuntaristiriitojen takia kahteen kilpailevaan
leiriin. SKDL kannatti valtiojohtoisen teollisuuden voimistamista ja
ulkomaankauppaa Neuvostoliiton kanssa. Kokoomus oli
yksityisyrittäjyyden ja läntisten kauppayhteyksien lisäämisen
kannalla.

Aluksi kehittämistoimet keskittyivät Pohjois-Suomeen ja laajenivat
1960-luvulla laajempia alueita käsittäväksi kehitysaluepolitiikaksi.
1960-luvulla aloitetut kehitysaluepoliittiset toimet olivat jo
pahasti myöhässä. Erilaisista aluepoliittisista toimista huolimatta
maaseudun väestöä ei pystytty työllistämään Suomessa, vaan
työikäisten muuttoliike Ruotsiin lisääntyi voimakkaasti. Tätä voidaan
pitää harjoitetun elinkeinopolitiikan pahimpana epäonnistumisena.

Väitöskirja on luettavissa sähköisessä muodossa:

http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9553-9

http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos11/leiviska.html

Tiedustelut:
puh. 08 - 553 3313 

Ilmoitus lähetetty: 21.10.2011 12:06

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/