[H-verkko] Tampere, Vaitos: Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri paikallisen perinteen ja =?UTF-8?Q?ymp=E4r=F6ivien?= kulttuurien vuorovaikutuksessa

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Vaitos: Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri
paikallisen perinteen ja ympäröivien kulttuurien vuorovaikutuksessa
Tampere 15.10.2011 

FM Marko Jousteen etnomusikologian alaan kuuluva väitöskirja

Tullâčalmaaš kirdâččij Žtulisilmillä lenteliŽ
Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri paikallisen 
perinteen ja ympäröivien kulttuurien vuorovaikutuksessa (Aanaar Sámi
Music Culture as Interaction of the Local Tradition and Neighboring
Cultures in the Beginning of the 20th Century)

tarkastetaan 15.10.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen
Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjinä ovat professori emeritus Heikki Laitinen
(Sibelius-Akatemia) ja professori Veli-Pekka Lehtola (Oulun
yliopisto). Kustoksena toimii akatemiatutkija Jarkko Niemi.

Jousteen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis
Tamperensis; 1650, Tampere University Press, Tampere 2011. ISBN
978-951-44-8550-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös
sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1111,
Tampereen yliopisto 2011. ISBN 978-951-44-8551-0, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Tiedoteteksti:
Suomen saamelaisista musiikkiperinteistä tunnetaan tutkimuksellisesti
pohjoisaamelainen joikuperinne ja kolttasaamelainen leudd-perinne.
Inarinsaamelainen livđe-perinne on sen sijaan jäänyt aiemmassa
tutkimuksessa varsin tuntemattomaksi, vaikka se oli vielä 1900-luvun
alkupuoliskolla elävä perinne. Suomessa tapahtuneessa kulttuurisessa
murroksessa 1960- ja 1970-luvuilla perinne kuitenkin katkesi ja
korvautui suomalaisella lauluperinteellä sekä pohjoissaamelaisella
joikuperinteellä.

Väitöstutkimus käsittelee inarinsaamelaisen historiallista
musiikkikulttuuria sekä kirjallisten lähteiden että runsaan
ääniteaineiston kautta. Tarkoituksena on ollut tuottaa
etnomusikologisen tutkimuksen metodein kokonaiskuva
musiikkikulttuurista. Aineistojen tunnistamisessa inarinsaamelaiseksi
on saamelaisten ääniteaineistojen kokonaisinventoinnilla ollut
huomattava merkitys.

Tutkimuksessa on keskeisessä roolissa inarinsaamelainen Anna Briitta
Mattus, jolta on tallennettu runsaan sadan musiikkiesityksen
repertuaari. Aineiston perusteella saadaan varsin kattava kuva siitä,
millaisista perinteen osista historiallinen inarinsaamelainen
musiikkikulttuuri koostui. Merkittävä tutkimustulos on ollut
omaleimaisen livđe-perinteen löytäminen ja sen ominaispiirteiden
määrittely. Inarinsaamelaiset omaksuivat kuitenkin vaikutteita myös
naapurikulttuureista, joita olivat suomalaiset, pohjoissaamelaiset,
kolttasaamelaiset ja norjalaiset. Musiikkikulttuurissa on ollut siten
sijansa myös pohjoissaamelaisilla joiuilla, lauluperinteellä,
soitinmusiikilla ja luterilaisella virsiperinteellä.

Tutkimuksena yhtenä tarkoituksena on ollut tuottaa myös sellaista
tietoa, jolla olisi merkitys myös nykyisten inarinsaamelaisten
sukupolvien kulttuurin elvyttämis- ja vahvistamistyössä.

Tiedustelut:
Marko Jouste <marko.jouste at gmail.com> puh. 041-436 3964 

Ilmoitus lähetetty: 11.10.2011 12:11

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/