[H-verkko] Tampere, =?UNKNOWN?Q?V=E4it=F6s=3AKasvatustieteen?= tiedontahto. Kriittisen historian =?UNKNOWN?Q?n=E4k=F6kulmia?= suomalaiseen kasvatuksen tutkimukseen

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Väitös:Kasvatustieteen tiedontahto. Kriittisen historian näkökulmia
suomalaiseen kasvatuksen tutkimukseen
Tampere 14.05.2011 klo 12:00

KM Antti Saaren kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja
'Kasvatustieteen tiedontahto. Kriittisen historian näkökulmia
suomalaiseen kasvatuksen tutkimukseen' (Education and Will to
Knowledge A Critical History of Educational Research in
Finland)tarkastetaan 14.5.2011 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni
B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjinä ovat professori Pauli Siljander (Oulun yliopisto) ja
professori Arto Jauhiainen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii
professori Veli-Matti Värri.


Tiivistelmä:

Kasvatustiede on viime vuosisadan alusta saakka pyrkinyt kehittymään
kokemusperäiseksi tieteenalaksi. Samalla kasvatustieteessä on pyritty
muodostamaan tietoa, josta olisi hyötyä myös suomalaisen
kansanopetuksen kehittämisessä.

Tieteenalaa on usein kritisoitu siitä, ettei se ota huomioon
kasvatuksen eettisiä, kulttuurisia ja yksilöllisiä näkökohtia.
Erityisesti 1900-luvun alusta 1970-luvulle ulottuvaa ajanjaksoa on
luonnehdittu positivistisen tieteenihanteen ja behaviorististen
oppimiskäsityksen aikakaudeksi.

Kyseinen vaihe kasvatustieteen historiassa on kuitenkin ollut tärkeä
tieteenalan tutkimusmenetelmien ja yhteiskunnallisten suhteiden
muotoutumiselle. Tutkimuksessa kuvataan suomalaisen kasvatustieteen
kehitystä 1900-luvun alusta 1970-luvulle. Filosofinen tarkastelu
kohdistuu erityisesti niihin kehityskulkuihin, jotka ovat merkittäviä
sekä nykypäivänä tunnetuille tutkimusmenetelmille ja käsitteille että
niihin pohjaaville opetus- ja kasvatuskäytänteille. 

Tutkimus jäsentyy kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan
kasvatustieteen tapoja määritellä toisaalta objektiivisen tiedon
ominaispiirteitä sekä toisaalta kasvatustieteellisen tiedon suhdetta
kansanopetuksen käytäntöihin.

Toinen osa koostuu kolmesta suppeammin rajatusta tapaustutkimuksesta.
Ensimmäisessä tarkastellaan suomalaisen oppimisen diskurssin
kehittymistä vuosisadan alun kokeellisesta kasvatustieteestä 1960- ja
1970-lukujen ohjelmoidun opetuksen ja tavoiteoppimisen teorioihin.
Toisessa tapaustutkimuksessa analysoidaan koululuokassa tapahtuvan
vuorovaikutuksen ja luokan sosiaalisten rakenteiden analytiikan
muotoutumista Matti Koskenniemen varhaisista 1930-luvun tutkimuksista
1960-luvun lopulla käynnistyneeseen laajamittaiseen DPA Helsinki
-tutkimushankkeeseen. Kolmanneksi tarkastellaan
kasvatustieteellisessä tutkimuksessa käytettyjen tilastollisten
menetelmien kehittymistä vuosisadan alun älykkyystutkimuksista toisen
maailmansodan jälkeisiin koulusaavutuksia, kasvatusasenteita ja
opettajan tehokkuutta koskeviin tutkimuksiin.

Kaikissa kolmessa tapaustutkimuksessa ilmenee eri tavoin se, miten
kasvatustieteellinen tutkimus määrittelee kansanopetuksen ilmiöitä
koskevan objektiivisen tiedon ehtoja. Samalla niissä pyritään
osoittamaan, millä tavoin opetuksen käytänteitä voitaisiin uudistaa
tiedeperustaisiksi ja oppilaiden yksilöllisiä potentiaaleja ja
rajoituksia paremmin huomioiviksi.

Väitöstutkimuksessa kehitetään erityisesti Michel Foucault’n
ajattelun pohjalta uudenlaista kriittistä näkökulmaa kasvatustieteen
ja yhteiskunnallisen vallankäytön välisiin kytköksiin. Tutkimuksen
kautta voidaan kysyä uudestaan, onko kasvatustieteen menneisyys niin
synkkä kuin kriittiset puheenvuorot ovat antaneet ymmärtää.

Väitöstiedote Tampereen yliopiston verkkosivuilla (
http://www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/tiedote.html?id=62088 )

Tiedustelut:
Antti Saari <antti.w.saari at uta.fi> 

Ilmoitus lähetetty: 

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/