[H-verkko] Arvosteltavaksi: SKS:n kevään 2011 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi   
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia   
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan   
nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot  
toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele  
lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.

*****
Sami Latomäki, Pauliina Latvala ja Kirsti Laurén (toim.): Tekstien  
rajoilla Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin

Artikkelikokoelmassa pohditaan erilaisiin kirjoitettuihin aineistoihin  
liittyviä metodologisia kysymyksiä folkloristiikan, historian,  
naistutkimuksen, kirjallisuuden, mediatutkimuksen ja  
kulttuuriantropologian lähtökohdista. Miten kirjoitettuja aineistoja  
tulisi lähestyä tutkimuksessa? Kuinka tutkija voi lukea ja purkaa  
teksteihin kietoutunutta valtaa sekä tulkita kirjoittajan pyrkimyksiä?  
Missä menee tekstien yksityisyyden ja julkisuuden raja? Teos keskittyy  
kirjallisuusinstituution ulkopuolelle jääviin teksteihin, kuten  
kirjeisiin, asiakirjoihin, kilpakirjoituksiin sekä lehti- ja  
nettikirjoitteluun.
***
Leena Kurvet-Käõsaar ja Lea Rojola (toim.): Aino Kallas

Suomalaisten ja virolaisten tutkijoiden englanninkielisissä  
artikkeleissa käsitellään monista eri näkökulmista niin Aino Kallaksen  
tuotantoa kuin hänen kirjailijanuraansa ja elämäänsä. Analysoitavina  
ovat myös Kallaksen kirjeet ja päiväkirjat, matkakirjat sekä Aino  
Kallaksesta tehdyt muotokuvat.
***
Eija Stark: Köyhyyden perintö
Tutkimus kulttuurisen tiedon sisällöistä ja jatkuvuuksista  
suomalaisissa elämäkerta- ja sananlaskuaineistoissa

Mitä on köyhyyden kulttuuri vanhojen sananlaskujen ja  
elämäkerrallisten aineistojen valossa? Miten tavalliset suomalaiset  
ovat puheessaan ilmentäneet köyhyyteen liittyvää kulttuurista tietoa?  
Teoksessa tarkastellaan köyhyyden kulttuuria ja köyhyydestä puhumisen  
tapoja 1800-luvun loppupuolelta aina 1990-luvun lamaan asti. Samalla  
tutkimus luo kiintoisan, mitä ajankohtaisimman katsauksen koko  
suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin, jatkuvuuksiin ja niiden taustoihin.
***
Kaarina Koski: Kuoleman voimat – Kirkonväki suomalaisessa  
uskomusperinteessä

Vielä 1900-luvun alussa kuolema oli konkreettisesti läsnä  
maalaisyhteisöjen elämässä. Ruumislaudat, kuolinoljet, kirkkomaa ja  
vainajille kuuluvat esineet olivat erityisiä, sillä kansanuskon mukaan  
niissä oli kuoleman voimaa. Se saattoi näyttäytyä kuolemaa edustavina  
olentoina, kirkonväkenä. Tarinoiden ja omakohtaisten kertomusten  
mukaan kirkonväki lähti liikkeelle, kun kuoleman rajaa ylitettiin tai  
loukattiin. Tietäjille ja taikojille voima oli tehokas ase, jos sitä  
vain pystyi hallitsemaan. Teos esittelee kirkonväkeen liittyviä  
kertomuksia ja mielikuvia sekä niiden taustatekijöitä.
***
Lars Levi Laestadius: Lappalaisten mytologian
katkelmia. Toimittaneet Juha Pentikäinen ja Risto Pulkkinen

Herätysliikejohtajana parhaiten tunnettu Lars Levi Laestadius (1800– 
1861) oli monipuolinen tiedemies: kasvitieteilijä, kielitieteilijä,  
uskonnonfilosofi sekä etnografi ja mytologi. Mytologia oli  
Laestadiukselle yleistä kansanuskoa, jonka asiantuntemus oli noidilla  
erilainen kuin jokamiehen kertomuksissa. Teos on kiehtova opintoretki  
pohjoiseen maailmaan saamelaisten oman mytologin opastuksella. Samalla  
se kertoo Laestadiuksen omasta mielenmaisemasta ja niistä  
lähtökohdista, joista lestadiolainen herätysliike pian oli nouseva.  
Nyt julkaistava uudistettu painos Lappalaisten mytologian katkelmista  
sisältää koko käsikirjoituksen. Mukana on myös 2001 löydetty  
Jumaluusopin loppuosa.
***
Sami Suodenjoki: Kuriton suutari ja kiistämisen rajat. Työväenliikkeen  
läpimurto
hämäläisessä maalaisyhteisössä 1899–1909

Teos tarkastelee työväestön järjestäytymistä mikrohistoriallisesti  
syventymällä omalaatuisen suutari Vihtori Lindholmin (1868–1918)  
rooliin Urjalan työväenliikkeessä. Lindholmin aloitekyky ja kärkäs  
sanankäyttö olivat liikkeelle valtti, mutta huonomaineisena  
käräjäpukarina hän myös ärsytti monia. Lindholmin särmikäs hahmo  
nostaa uudella tavalla näkyviin maaseudun protestiliikehdinnän,  
yhteiskuntaluokkien suhteet ja työväenliikkeen sisäiset jännitteet
ajan kuohuvassa poliittisessa ilmapiirissä.
***
Elise Garritzen: Lähteiden lumoamat – Henry Biaudet, Liisi Karttunen  
ja suomalainen
historiantutkimus Roomassa 1900-luvun alussa

Henry Biaudet ja Liisi Karttunen olivat 1900-luvun alussa  
epätavallisia suomalaisia historioitsijoita. He tutkivat Roomassa  
uuden ajan alun ja paavillisen lähettiläslaitoksen historiaa ja olivat  
alan kansainvälisesti arvostettuja edelläkävijöitä. Kotimaassa heidät  
tunnettiin pikemminkin epäsovinnaisesta elämäntavastaan ja  
poliittisiksi leimatuista Ruotsin historian tulkinnoistaan. Kulkemalla  
Biaudet’n ja Karttusen jalanjäljillä eteläisen Euroopan arkistoissa  
tutkimus selvittää, millaista oli historiantutkimus 1900-luvun alussa.  
Tutkijaparin kautta avautuu uudenlainen näkökulma suomalaiseen  
historiankirjoituksen historiaan.
***
Hannu Heikkilä: Alfred Kordelin – Mesenaatti ja hänen säätiönsä

Alfred Kordelin (1868–1917) nousi oma-aloitteisuudellaan ja  
ahkeruudellaan suomalaisen talouselämän huipulle.
Hän oli monialayrittäjä sahateollisuudesta laivanvarustukseen.  
Kordelinin lakiasioita hoiti usean vuoden ajan Risto Ryti (1889–1956),  
joka joutui 1917 todistamaan kahakkaa, jossa Kordelin sai surmansa.  
Ryti myös toteutti testamenttia, jolla Kordelin osoitti suuren osan  
omaisuuttaan nimeään kantavalle kulttuurisäätiölle. Alfred Kordelinin  
yleinen edistys- ja sivistysrahasto on maassamme alansa vanhimpia  
toimijoita. Sen työn aloittamisesta tuli 2010 kuluneeksi 90 vuotta.  
Teos kertoo, miten Alfred Kordelinin työ ja testamentti loivat pohjan  
nykypäivään kantavalle tieteen, taiteen ja kansanvalistuksen  
tukemiselle, kannustamiselle ja palkitsemiselle.
***
Juhana Aunesluoma: Vapaakaupan tiellä – Suomen kauppa- ja  
integraatiopolitiikka maailmansodista EU-aikaan

Miten Suomesta tuli 1995 Euroopan unionin jäsenmaa? Mikä oli pienen,  
ulkomaankaupasta riippuvaisen kansallisvaltion paikka 1900-luvun  
mullistuksissa ja suurvaltojen ristiriitaisten etujen puristuksessa?  
Teos seuraa Suomen tasapainoilua vapaakaupan ja protektionismin  
välillä 1900-luvun kuohuissa. Osansa saavat Suomen kytkeytyminen  
Euroopan taloudelliseen integraatioon, Suomen paikka Pohjolassa,  
suhteet Neuvostoliittoon sekä Suomen osallistuminen maailmanlaajuiseen  
kaupan vapauttamiseen. Kiinnittyminen kehittyvään maailmantalouteen on  
ollut keskeinen osa Suomen itsenäisyyden ajalla kokemaa  
muodonmuutosta. Vapaakaupan tieltä löytyy kuitenkin yllättäviä  
käänteitä ja monia vaikeita ratkaisuja. Tie EU:hun oli mutkikas. Teos  
käsittelee vuosia 1917–1995 ja on ensimmäinen laaja, taloudellista ja  
poliittista näkökulmaa yhdistävä yleisesitys aiheesta. Maailmansotien  
ja kylmän sodan vuosikymmenten lisäksi se sisältää yksityiskohtaisen  
selostuksen Suomen EU-jäsenyyden toteutumisesta kylmää sotaa  
seuranneessa maailmanjärjestyksessä.
***
Anneli Lehtisalo: Kuin elävinä edessämme – Suomalaiset  
elämäkertaelokuvat populaarina historiakulttuurina 1937–1959

Suomalainen studioelokuva eli 1930- luvun lopulla nousukautta.  
Tuotantoyhtiöillä oli mahdollisuus tarttua uusiin, resursseja  
vaativiin aiheisiin, kuten historiallisiin elämäkertaelokuviin. Niiden  
menestys ja ulkomaisten esikuvien vaikutus kannustivat jatkamaan  
aiheen parissa. Samaan aikaan suomalainen yhteiskunta koki murroksen,  
mikä näkyi myös siinä, kuinka ihmiset hahmottivat suhdettaan  
menneisyyteen. Teos on ensimmäinen tutkimus, joka käsittelee  
populaarin median roolia suomalaisessa historiakulttuurissa. Siinä  
tarkastellaan, millaisia menneisyyden esityksiä ensimmäiset  
suomalaiset elämäkertaelokuvat olivat ja miten ne suhteutuivat ajan  
historiakulttuuriin.
***
Tuija Pulkkinen ja Antu Sorainen (toim.): Siveellisyydestä  
seksuaalisuuteen – Poliittisen käsitteen historia

’Siveellisyys’ oli Suomessa 1850-luvulla politiikan ja  
moraalifilosofian keskeinen käsite. Seuraavan sadan vuoden aikana  
tapahtui dramaattinen muutos, ja termi siirtyi viittaamaan valtio- 
opillisen merkityksen sijaan sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Miten  
siveellisyyden käsite kaventui myönteisestä, poliittista asennetta  
kuvaavasta käsitteestä vanhanaikaiseen seksuaalimoraaliin  
viittaavaksi? Teos kertoo ”siveellisyyden” monivaiheisen tarinan 1850-  
luvulta 1950-luvulle. Käsite on nostanut esiin jännitteitä  
intellektuaalisten suuntausten välillä. Sen avulla on käyty  
taisteluita kansallisesta politiikasta, tavoista, sukupuolesta ja  
seksuaalisuudesta erityisesti suhteessa snellmanilaiseen perinteeseen.  
Siveellisyys-käsitteen välityksellä avataan tuoreita näkymiä Suomen  
historiaan ja valotetaan uusista näkökulmista sellaisia ikonisia  
hahmoja kuten J. V. Snellman, Lucina Hagman ja Edvard Westermarck.
***
Heikki Nevala: Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita  
– Taikurien vaiheita Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle

Teos esittelee tiedot varhaisimmista tunnetuista kotimaista  
silmänkääntäjistä 1800-luvulta alkaen. Taikurit, joiksi heitä alettiin  
kutsua 1900-luvun alussa, ovat perinteisesti pitäneet salaisuutensa  
omana tietonaan. Heikki Nevala raottaa salaisuuden verhoa käymällä  
läpi yli kolmenkymmenen mielenkiintoisen ja värikkään taikurin tarinat  
Kuikka Koposesta Solmu Mäkelään, kahlekuningas Sunellista fakiiri  
Kronblomiin. Taikureiden mukana vieraillaan markkinoilla,
seurojentaloilla, tivoleissa ja taikavälinekaupoissa. Teos esittelee  
myös vanhimpia taikuriaiheisia pienpainatteita ja 1900-luvulla  
ilmestynyttä kotimaista taikatemppukirjallisuutta.
***
Anja-Liisa Alanko, Irmeli Hietanen,
Jukka Niiranen ja Tuula Uusi-Hallila (toim.): Rohkea koulu – SYK  
Nervanderinkadulta Isonnevantielle

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK) aloitti toimintansa 125 vuotta  
sitten. Koulun perustaminen oli aikanaan rohkea teko:  
yhteiskasvatuksen aate oli rantautunut Suomeen, ja nyt myös tytöillä  
oli mahdollisuus saada yliopistoon johtavaa koulutusta – ensimmäistä  
kertaa suomen kielellä. Nyt julkaistava juhlakirja kertoo, että  
koulussa on tehty myöhemminkin rohkeita valintoja. Artikkeleiden  
kirjoittajat ovat koulun opettajia ja entisiä oppilaita, jotka  
tarkastelevat arjen opetuskäytänteitä ja pedagogista kehitystyötä noin  
60 vuoden ajalta. Artikkelit tarjoavat kiinnostavaa, kulttuurisesti  
arvokasta tietoa koulumaailman muuttumisesta.
***
Kristiina Kalleinen: Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta –  
Kalevalaseura 1911–2011

Kesällä 1911 ryhtyivät taiteilija Akseli Gallen-Kallela, kuvanveistäjä  
Alpo Sailo, professori E. N. Setälä sekä kansanrunouden tutkija V.  
Salminen perustamaan Kalevalaseuraa: kansallinen tiede ja taide tuli  
yhdistää harmoniseksi kokonaisuudeksi. Tämä on säilynyt seuran  
päätehtävänä koko sen satavuotisen toiminnan ajan. Seuran toiminnan  
pysyviä piirteitä 1920-luvun alusta lähtien ovat olleet  
Kalevalanpäivän vietto ja vuosikirjan ilmestyminen sekä 1960-luvulta  
lähtien taiteilijoille, tutkijoille ja perinteenkerääjille myönnetyt  
Kekrinpäivän palkinnot. Kalevalaseuran juhlavuonna julkistettavan  
satavuotishistorian
***
Johanna Ilmakunnas: Kartanot, kapiot, rykmentit – Erään aatelissuvun  
elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa

Kreivillisten veljesten Carl ja Axel von Fersenin perheiden elämä tuo  
näkyville ylhäisaatelisen elämäntavan monet ulottuvuudet Ruotsissa  
1700-luvulla. Heidän varakkuutensa perustui suuriin, perittyihin  
maaomaisuuksiin. Avioliitoilla,
lasten kasvatuksella ja viroilla kasvatettiin omaisuutta ja  
verkostoja, mutta ne myös vaativat taloudellisia sijoituksia.  
Aatelisten kuluttaminen vaihteli elämäntilanteiden mukaan. Nuoret  
miehet edistivät upseerinuraansa ostamalla joukko-osastoja Ruotsin tai  
Ranskan armeijoista, avioituville aatelisnaisille taas teetettiin  
kalliita kapioita. Kreivit ja kreivittäret tilasivat Ranskasta  
ylellisyysesineitä, pelasivat uhkapelejä, metsästivät ja osallistuivat  
politiikkaan sekä Tukholman seuraelämään. Ylhäisaatelin tutkimus on  
ollut Pohjoismaissa vähäistä, ja teos tuo paljon uutta tietoa  
aatelisesta elämäntavasta.
***
Marja Vuorinen: Kuviteltu aatelismies – Aatelin julkisuuskuva ja  
itseymmärrys 1800-luvun jälkipuolen Suomessa

1800-luvun nouseva sivistyneistö tarvitsi vastustajan määritelläkseen  
identiteettinsä ja oikeuttaakseen
poliittisen nousunsa. Vanhempaa eliitin tyyppiä edustavaa  
ruotsinkielistä aatelia haluttiin syyttää vallitsevista  
yhteiskunnallisista epäkohdista, ja se nähtiin modernisaation,  
kansallisen yhtenäisyyden, demokratian, tasa-arvon ja
emansipaation vastustajaksi. Teos tarkastelee 1800-luvun eliittien  
vallanvaihdosta, jossa avainasemassa oli kirjallisen
kulttuurin nopea kehittyminen. Sivistyneistön luoma viholliskuva  
aatelista läpäisi tehokkaasti aikakauden julkisuuden
niin kaunokirjallisuudessa, kansallisen historian kokonaisesityksissä,  
lehdistössä kuin valtiopäivilläkin.
***
Keittiökasveja kotitarpeeseen – Brinkhallin puutarhaopas 1804
(Toimittanut ja suomentanut Irma Lounatvuori)

Brinkhallin kartanon puutarhaopas tarjoaa kukoistavia ja terveellisiä  
keittiökasveja 200 vuoden takaa. Turun akatemian professorin Gabriel  
Bonsdorffin 1804 kirjoittaman keittiöpuutarhaoppaan kasvivalikoima on  
uskomattoman
monipuolinen. Opas välittää nykylukijalle käytännön ohjeita ja  
kasvatusneuvoja aina siementen huollosta kypsän
sadon säilömisestä kellarin hämärään. Nyt suomennettu ja upeilla  
kuvilla varustettu, edelleenkin käyttökelpoinen opas kutsuu lukijan  
kevättöihin alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti.
***
Veli-Pekka Suhonen (toim.): Suomalaiset linnoitukset isostavihasta  
Krimin sotaan

Teos kertoo Suomen linnoittamisen historian 1700-luvun alun  
isostavihasta 1800-luvun puoliväliin Krimin sotaan.
Teoksessa käsitellään ruotsalaisten ja venäläisten nyky-Suomen  
alueelle rakentamia linnoituksia, linnakkeita, tilapäisiä varustuksia,  
sotilasleirejä ja kanavia. Artikkeleissa esitellään linnoituskohteiden  
historia niiden rakennuksien käyttöajalta nykypäivään. Kohteita  
tarkastellaan osana rakennuspaikkansa ympäristöä, ja ne liitetään myös  
oman aikansa historialliseen taustaan. Teokseen sisältyy lisäksi  
linnoitussanasto, henkilöhistorioita sekä DVD- levy.
***
Henrik Lilius (toim.): Suomen kaupunkirakentamisen historia 1–2

Teos esittelee Suomen kaupunkirakentamisen historiaa keskiajalta 1800- 
luvun loppuun ja antaa monipuolisen kuvan
suomalaisesta kaupunkirakentamisesta eri kausina. Siinä kartoitetaan  
mm. tutkimuskohteena olevien kaupunkien
yleinen historiallinen tilanne, rakentamisen kansainvälinen tausta,  
kaupunkirakentamiseen vaikuttaneet lait ja säädökset, väestö,  
sosiaalinen kehitys, elinkeinot ja niiden vaikutus asemakaavoitukseen.  
Teoksessa analysoidaan myös tyylihistoriallista ja rakennusteknistä  
kehitystä kunakin ajanjaksona, julkisia, instituutiorakennuksia ja  
yksityisiä rakennuksia sekä kaupunkien laajennuksia, siirtoja ja  
tulipalojen vaikutusta kaupunkien kaavoitukseen.
***
Marko Tikka ja Toivo Tamminen: Tanssiorkesteri Dallapé Suomijatsin  
legenda 1925–2010

Dallapé-orkesteri on suomalaisen populaarimusiikin historian kaikkein  
aikojen merkittävin kokoonpano.  Martti Jäppilän 1925 perustama  
Dallapé on ollut monella tapaa kevyen musiikin edelläkävijä. Se teki  
orkesterina ensimmäisen levytyssopimuksen Suomessa, aloitti  
ensimmäisenä koko maan kattavat kiertueet ja ryhtyi ensimmäisenä  
kustantamaan kevyen musiikin nuottivihkoja. Tarkastelun pääpaino on  
vuosissa 1925–1955, joita voidaan pitää orkesterin kansallisen  
merkittävyyden kannalta sen ansiokkaimpana ajanjaksona. Kirjassa  
kootaan yhteen tiedot Dallapén keskeisistä muusikoista ja solisteista  
sekä kartoitetaan orkesterin levytystuotanto ja esiintymiset.  
Orkesteria tarkastellaan osana angloamerikkalaisen ja eurooppalaisen  
tanssimusiikin kehitystä sotienvälisessä Euroopassa. Dallapé oli  
ilmiö, jolle löytyy vertailukohtia 1930-luvun ruotsalaisesta,  
saksalaisesta ja brittiläisestä musiikkimaailmasta. Vertailu asettaa  
orkesterin kokonaan uudella tavalla osaksi oman aikansa  
viihdekulttuuria ja populaarimusiikin kansainvälisiä virtauksia.
***
Jussi T. Lappalainen: Kuninkaan viimeinen kortti Viipurinlahden ja  
Ruotsinsalmen meritaistelut 1790

Vuonna 1790 Ruotsi oli katastrofin partaalla. Sekä avomeri- että  
saaristolaivasto – yli 30 000 miestä, kuningas Kustaa
III mukaan lukien – olivat venäläisten saartamina Viipurinlahdella.  
Ruoka ja juomavesi alkoivat loppua, mutta tuulen
käännyttyä laivastojen onnistui murtautua 3. heinäkuuta 1790  
venäläislinjan läpi länteen. Avomerilaivasto pääsi Viaporin turviin,  
mutta kolmanneksen vahvuudestaan menettäneenä se jäi sinne  
saarroksiin. Kustaa III:lla oli jäljellä enää yksi ainoa kortti,  
saaristolaivasto. Voisiko sekään pelastaa valtakunnalle rauhan ja  
kuninkaalle kruunun? Kuninkaan viimeinen kortti kuitenkin piti. Hänen  
saaristolaivastonsa sai loistavan voiton Katariina II:n  
saaristolaivastosta Kotkan edustalla Ruotsinsalmessa 9. heinäkuuta  
1790. Valtakunta pääsi aluemenetyksittä irti sankaruutta tavoitelleen  
Kustaa III:n aloittamasta sotaseikkailusta. Emeritusprofessori Jussi  
T. Lappalaisen teos kertoo lyhyesti ja havainnollisesti koko Kustaan  
sodan 1788–1790 tarinan.
***
Cecilia af Forselles ja Tuija Laine (toim.): The Emergence of Finnish
Book and Reading Culture in the 1700s

Teos on ensimmäinen englannin kielellä ilmestynyt yleiskatsaus Suomen  
kirjalliseen kulttuuriin ja lukemiskulttuurin merkittävään muutokseen  
1700-luvulla. Valistuskirjallisuuden ja uusien kirjallisuudenlajien  
välittyminen muualta Euroopasta Suomeen avarsi radikaalisti  
suomalaisten kaupunkilaisten maailmankuvaa. Teos kuvaa 1700-luvun  
kirja-kulttuuria Euroopan reuna-alueella ja syventää tietoa  
kirjallisuuden voimasta ja levinneisyydestä eurooppalaisissa  
kaupungeissa. Eri alojen tutkijat tarkastelevat kirjojen merkitystä,  
käyttöä ja vaikutusta kulttuurihistoriallisesta, aatehistoriallisesta  
ja sosiaalihistoriallisesta näkökulmasta.
***
Kieli työssä
Asiantuntijatyön kielelliset käytännöt
toimittaneet: Marjut Johansson, Pirkko Nuolijärvi, Riitta Pyykkö

Suuri osa työstä on nykyään asiantuntijatyötä, joka vaatii sekä  
kyseisen alan että asioiden käsittelyn hallintaa. Nyky-yhteiskunnassa  
tekstit ja niiden tuottaminen ovat tärkeä osa itse työtä. Yksi  
tärkeimmistä kysymyksistä työyhteisöissä on se, missä roolissa, mihin  
tarkoitukseen ja miten tekstejä laaditaan. Teos pyrkii lisäämään  
monitieteistä ja tieteidenvälistä keskustelua työelämän kielellisistä  
käytännöistä. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti akateemisen  
asiantuntijan työ sekä lisääntynyt tietotyö sosiaali- ja hoiva-alalla.  
Työyhteisöistä käsitellään tutkimusryhmiä ja yrityksistä  
pankkimaailmaa. Lisäksi pohditaan suomalaisen tietoyhteiskunnan  
tulevaisuutta hahmottelevaa kieltä ja tiedepolitiikan kieltä.

Kirjoittajat ovat kielentutkijoita, yhteiskuntatieteilijöitä ja  
kauppatieteilijöitä eri yliopistoista ja Kotimaisten kielten  
tutkimuskeskuksesta.

***
HARRI VEIVO: Portti ja polku Tutkimus kirjallisuuden semiotiikasta

Kaunokirjalliset teokset toimivat merkkeinä ja risteyksinä, joiden  
kautta teosten kuvaamat henkilöt ja tapahtumat välittyvät lukijoille.  
Samalla lukijoiden kokemuksista, tiedosta ja tunteista tulee osa  
teosten maailmaa. Kirjallisuus voi lisätä tietoa todellisuudesta,  
mutta se auttaa myös kuvittelemaan vaihtoehtoisia arvoja, asiantiloja  
ja tapahtumasarjoja. Semiotiikka pyrkii kuvaamaan, miten merkit  
toimivat, ja tässä teoksessa semiotiikkaa käytetään kirjallisuudelle  
ominaisten kysymysten, kuten esittävyyden ja kirjailijan työn,  
pohdintaan. Kirjassa tarkastellaan kirjallisuudentutkimuksen ja  
semiotiikan teoreettisten kysymysten rinnalla suomalaisten ja  
ulkomaalaisten kirjailijoiden teoksia.
***
Promootio akateemisena juhlana
Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootio 2010
toimittanut: Johanna Ilmakunnas

Maistereiden ja tohtoreiden akateeminen ura huipentuu juhlallisessa  
promootiossa. Suomi on ainoa maa, jossa maisteripromootion traditio on  
säilynyt. Monipäiväiset promootiojuhlallisuudet ovat ainutlaatuinen  
akateeminen juhla, jossa satavuotiset traditiot yhdistyvät uuden  
tulevaisuuden luomiseen. Tässä kirjassa paneudutaan suomeksi ja  
ruotsiksi promootioiden perinteisiin, luodaan katsaus niiden  
historiaan ja tarkastellaan promootiota seremoniana. Kirjassa  
julkaistaan myös Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan  
promootion 2010 aikana pidetyt puheet ja lausutut runot. Kirja  
välittää elävää akateemista promootiotraditiota eteenpäin.

***
Saamentutkimus tänään,  toimittaneet: Irja Seurujärvi-Kari, Risto  
Pulkkinen, Petri Halinen

Teos esittelee saamentutkimuksen keskeisten alojen uusimmat tulokset  
ja näkemykset ja päivittää saamelaisia ja saamelaiskulttuuria koskevat  
tiedot alkaen genetiikasta ja esihistoriasta, kielitieteen ja  
historian kautta päätyen saamelaisten nykykulttuuriin. Kirjassa  
perehdytään myös saamelaisten aineelliseen ja henkiseen  
perinnekulttuuriin: käsityöhön, poronhoitoon, folkloreen, taiteisiin  
sekä muinais- ja kansanuskoon. Erityisen painon teoksessa saavat  
ajankohtaiset ihmisoikeus- ja alkuperäiskansakysymykset. Kaikki  
kirjoittajat ovat alojensa aktiivitutkijoita.
Kirja on 1994 Tietolipas-sarjassa julkaistun Johdatus  
saamentutkimukseen -teoksen kokonaan uudistettu ja huomattavasti  
laajennettu laitos.
***
SAMULI PAULAHARJU: Taka-Lappia
Samuli Paulaharjun Taka-Lappia ilmestyi ensimmäisen kerran 1927.  
Aineiston Paulaharju keräsi kierrellessään Inarin erämailla ja Taka- 
Lapin perukoilla 1910–1926. Hän jututti nuoria ja vanhoja lappalaisia,  
kalanpyytäjiä, poro- ja jokimiehiä sekä tuntureiden eläjiä. Teoksessa  
Paulaharju kuvaa jäljittelemättömään tyyliinsä myös muun muassa Lapin  
naisen arkea, lastenkasvatusta ja lappalaisia häätapoja. Nyt  
julkaistavaan uusittuun laitokseen on esipuheen kirjoittanut Pekka  
Laaksonen. Teoksessa on runsas alkuperäiskuvitus.
***
Tapion tarhoista turkistarhoille. Luonto suomalaisessa lasten- ja  
nuortenkirjallisuudessa . Toim. Maria Laakso, Toni Lahtinen, Päivi  
Heikkilä-Halttunen

Teos tarkastelee suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta  
ajankohtaisesta näkökulmasta: millaisia luontokäsityksiä kirjallisuus  
on lukijoilleen tarjonnut Topeliuksen päivistä 2000-luvulle?  
Artikkelit käsittelevät luontokuvausten ja -käsitysten sidoksia  
kirjallisuushistoriaan sekä lastenkirjallisuudelle keskeisiin  
lajeihin. Teoksessa pureudutaan myös laajempiin teemoihin kuten lapsen  
ja luonnon suhde, luonnon sukupuolittuminen, eläinsuojelu, ympäristön  
saastuminen ja ympäristöaktivismi. Yleistajuinen teos edustaa  
ekokriittistä kirjallisuudentutkimusta, johon perustuvaa  
tietokirjallisuutta on Suomessa julkaistu vielä vähän. Kirjoittajat  
ovat ekokritiikkiin ja lasten- ja nuortenkirjallisuuteen perehtyneitä  
kirjallisuudentutkijoita.
***
Tiedon ja osaamisen Suomi. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta  
2000-luvulle. Toimittaneet Pauli Kettunen ja Hannu Simola

Tiedon ja osaamisen Suomi kuvaa maailman eturivin tieto-, koulutus-,  
oppimis- ja osaamisyhteiskunnaksi mainostetun Suomen muotoutumista. Se  
pureutuu toisen maailmansodan jälkeiseen koulutusajattelun ja - 
järjestelmän kaksivaiheiseen kehitykseen. Yhtäältä tarkastellaan sodan  
jälkeisinä vuosikymmeninä valmisteltuja ja 1960–1970-luvulla  
toteutettuja hyvinvointivaltion rakentamiseen liittyneitä uudistuksia  
ja toisaalta käsitellään niitä kilpailuvaltiollisesta näkökulmasta  
1980-luvun lopulta lähtien kyseenalaistaneita muutoksia.  
Institutionaalisia muutoksia olivat päivähoitojärjestelmän  
kehittyminen, peruskoulu, keskiasteen uudistus sekä yliopistolaitoksen  
ja aikuiskoulutuksen laajeneminen, joilla tavoiteltiin  
koulutusjärjestelmän tasa-arvoistamista ja demokratisoimista.  
Aluepolitiikka oli suunnittelussa keskeistä. Kasvatuksen kentälle  
astuivat uudet toimijat, kuten järjestöt ja työnantajat. Vähitellen  
siirryttiin myös korostamaan elinikäisen oppimisen merkitystä.
***
Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta  
1960-luvulle. Toimittaneet Anja Heikkinen ja Pirkko Leino-Kaukiainen

Suomen kasvatuksen historian toinen osa keskittyy kansakunnan  
rakentumisen ja modernisaation aikaan, jolloin muotoutui erityinen  
”kasvatuksen maailma”. Sääty-yhteiskunnan rapautuessa ja tuotannon  
siirtyessä etäämmälle perheiden välittömästä elämänpiiristä oli  
luotava uudenlainen työhön ja kansalaisuuteen sosiaalistava  
instituutio, yleinen ja julkinen koululaitos. Kasvatuksen muodoiksi  
kehittyivät opillinen, kansalais- ja ammatillinen kasvatus. Sarjan  
aloittanut Huoneentaulun maailma keskiajalta 1800-luvulle ilmestyi  
keväällä 2010. Kolmas osa, Tiedon ja osaamisen Suomi 1960-luvulta 2000- 
luvulle ilmestyy keväällä 2011.
***
KAROLIINA OJANEN
Tyttöjen toinen koti. Etnografinen tutkimus tyttökulttuurista  
ratsastustalleilla

Talleilla käyminen on niin tärkeä osa monen tytön elämää, että  
tallista on monelle tullut lähes toinen koti. Tyttöjen talleilla  
toimimisen kautta avautuu mielenkiintoisia näkökulmia joihinkin  
tytöksi tulemisen prosesseihin ja käytäntöihin suomalaisessa  
yhteiskunnassa. Tallityttöjen haastatteluihin pohjautuva tutkimus  
selvittää, millaista tyttökulttuuri talleilla on, miten  
hoitajayhteisöt järjestyvät, mitä talleilla käyminen tytöille  
merkitsee ja millaista tyttöyttä talleilla rakennetaan.  
Suomalaistyttöjen kautta voidaan tarkastella myös keskeisiä  
yhteiskunnallisia kysymyksiä muutoksesta, tasa-arvosta, toimijuudesta  
ja ihanteista.
***
IRMA PERTTULA
Groteski suomalaisessa kirjallisuudessa. Neljä tapaustutkimusta

Suomalaisessa kirjallisuudentutkimuksessa kayserlainen, sisäänpäin  
kääntynyt ja kauhea groteski on jäänyt bahtinilaisen, karnevalistisen  
ja hilpeän groteskin varjoon. Nyt julkaistava tutkimus keskittyy  
ensimmäistä kertaa kotimaisessa kirjallisuudessa juuri kayserlaiseen,  
subjektiiviseksi nimettyyn groteskiin. Tutkimus hahmottelee laaja- 
alaisesti groteskin ikiaikaista,hämmennystä ja torjuntaa herättävää  
lajitraditiota sekä analysoi ja tulkitsee neljää esimerkkiteosta: Joel  
Lehtosen romaania Rakastunut rampa, Sally Salmisen romaania Prins  
Efflam, Juhani Peltosen novellia ”Orjien kasvattaja” ja Annika  
Idströmin romaania Veljeni Sebastian.

  ***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat   
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et   
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale   
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen   
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin   
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös   
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen   
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/   
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja   
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-  
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-  
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-  
arvostelut/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!