[H-verkko] Arvosteltavaksi: Näkyviin tuleminen. August Pyölniitun kirjoituksia vuosilta 1907-1917
Tapio Onnela
tapio.onnela at utu.fi
Pe Joulu 16 16:22:15 EET 2011
Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X) Jos haluat saada
kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com
>, jossa ilmoitat kirjan nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi
(maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle
kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella
kyseisen kirjan.
***
Lehto-Vahtera, Johanna (toim.): Näkyviin tuleminen. August Pyölniitun
kirjoituksia vuosilta 1907-1917. August Pyölniitun museo. Saarijärvi
2011, 367 sivua. ISBN: 978-951-95108-8-0 Kirjan muut tekijät: Sulho
Lehtonen, kuvitus Jari Nieminen, taitto ja kansi Mari Termonen,
litterointi
Paimiolainen pienviljelijä August Pyölniittu (1887–1979) oli erikoinen
mies. Hän oli torpparin poika ja pienviljelijä, joka tunsi ajatuksensa
suuremmiksi kuin mitä saattoi ulospäin näyttää. Lähipiiristä ei
löytynyt juttuseuraa, mutta kirjoista saattoi ammentaa yhä uutta
pohdittavaa. Monimutkaiset ajatukset oli kirjoitettava paperille,
etteivät ne unohtuneet ja etteivät ne olisi tulleet taakaksi. Näin
August Pyölniittu kehittyi kirjoittajaksi, joka huomasi usein
ajattelevansa toisin. August Pyölniittu oli ahkera lukija ja kirjoitti
säännöllisesti 1900-luvun alkupuolelta 1970-luvun puoliväliin saakka.
Hän jätti jälkeensä mittavan käsikirjoitusaineiston, jonka toivoi
säilyvän jälkipolvien luettavaksi. August Pyölniittu eli koko elämänsä
sidottuna maatöihin ja syntyperäänsä, eikä hänen kohdalleen tullut
mahdollisuutta vaihtaa suuntaa. Kirjoittamalla tämä mies ja hänen
persoonallinen maailmankuvansa tuli ja jäi näkyviin.
Näkyviin tuleminen on antologia August Pyölniitun kirjoituksista
vuosilta 1907-1917, jolloin hän kasvoi nuorukaisesta 30-vuotiaaksi
”vanhaksipojaksi”. Kirjan runkona on päiväkirja (Imönöp väapo, jonka
kirjoittamisen 20-vuotias Pyölniittu aloitti vuonna 1907. Vuodelta
(1907) on säilynyt julkaistavaksi myös joitakin yksittäisiä
käsikirjoituksia. Päiväkirjan kirjoittamisesta tuli säännöllistä
vuodesta 1911 eteenpäin. Samaan aikaan Pyölniittu aloitti useita
kirjoitelmasarjoja, joiden kirjoittamista hän jatkoi kymmeniä vuosia.
Päiväkirjan otsikko on Imönöp väapo, joka tarkoittaa Elämän työni.
Päiväkirjassa käsiteltyjä aiheita olivat omat mielessä läpikäydyt
ajatukset, luetut kirjat, nähdyt unet ja myös rakkaushaaveet. Näkyviin
tuleminen -antologiassa on mukana merkintöjä myös kirjoitelmasarjasta
Taistelu, jonka sivuilla Pyölniittu harrasti terveellisen elämän
oppeja. Pyölniittu kirjoitti myös laajoja esseitä ja esseesarjoja
siveellisyysaatteen, politiikan ja uskonnon alalta. Antologia
esittelee myös torpan pojan keksintöideoita, tulevaisuusutopioita ja
arjen lyhyitä muistiinpanoja.
August Pyölniitun elämään syntyi syvä ristiriita henkisen ja
ruumiillisen työn ristipaineessa. Päiväkirjamerkintä vuodelta 1912
kuvaa August Pyölniitun kaksoiselämää hengen ja maan välimaastossa:
”Minun yhteiskunnallisessa asemassani on sellainen ristiriitaisuus,
että se pakottaa minut katsomaan maailmaa toisilla silmillä kuin muut.
Hengessäni seurustelen ”sivistyneiden” piirissä ja käytän tällöin
puhdasta suomen kieltä. Ruumiillani ja huulillani olen ”rahvaan mies”:
edes oma isäni ei tiedä minulla olevan mitään ”ajatuksia”. Tapahtuu
perin harvoin, että joku vieras voisi aavistaa, mitä sisälläni
liikkuu. Melkein aina puhelen ja toimin niin kuin leipä ja ruumiin työ
olisivat korkeimmat ajatukset, joilla vaivaan päätäni.” Antologiassa
julkaistavat käsikirjoitukset kertovat myös torpparinpojan
”tietosanakirjaprojektista” vuosina 1914-1915. Pyölniittu luki
kirjastosta lainaamaansa ensimmäistä suomenkielistä tietosanakirjaa
saadakseen lisää sivistystä, mutta myös tarkoituksenaan löytää teoksen
virheet. Hän lähetti kustantajalle useita luetteloita havaitsemistaan
puutteista. Vuoden 1915 tapauksia oli myös nähdä ensimmäistä kertaa
nimensä painettuna Yhteishyvä-lehdessä. Elämän merkkitapauksia sattui
myös kasvatuksen alalla; Pyölniittu kokeili pyhäkoulunopettajan työtä
ja hän toimi myös Huson koulun ja kunnankirjaston johtokunnassa.
Pyölniitun elämässä ajanjaksoon 1907-1917 sisältyvät Pajapellon
lohkotilan hankkiminen (1908), äidin kuolema (1910) ja kasvattipojan
muutto perheeseen (1915).
Vuonna 1917 August Pyölniittu täytti 30 vuotta. Tuolloin hänen
elämässään tapahtui monia pitkälle vaikuttavia muutoksia ja
tapahtumia, jotka on luettavissa myös käsikirjoitusaineistossa.
Tammikuussa 1917 isän kuolema teki hänet lohkotilan isännäksi, jolle
siirtyi vastuu paitsi tilasta ja itsestään, myös naimattomista
sisarista ja kasvattipojasta. Samaan aikaan Pyölniitun kasvava huoli
henkisen työnsä tulevaisuudesta sai aikaan omakohtaisen Hätähuuto-
esseen, jossa pienviljelijä avautui koko siihenastisen elämänsä
ristiriidasta. Aikakauskirja Aika julkaisi esseen 11. vuosikerrassaan.
Myös maailmalla elettiin muutoskautta. Sääty-yhteiskunnan viimeiset
vuodet olivat käsillä, ja ensimmäiset vapaat vaalit järjestettiin
1907. Hieman myöhemmin ensimmäinen maailmansota johti Venäjän
hajoamiseen ja Suomessa keisarin valtakauden päättymiseen. Suomi
itsenäistyi, mutta oli poliittisesti sekasortoinen. Seuraavan vuoden
alussa alkava vapaussota, ja sitä edeltäneet liittyneet poliittiset
paineet alkoivat tuntua myös Paimion Maljamäessä. Hieman yllättäen
Pyölniittu liittyi Kevolan Työväenyhdistyksen jäseneksi huhtikuussa
1917.
August Pyölniitun ja hänen sisariensa Idan ja Olgan koti Paimiossa on
toiminut museona 19080-luvulta lähtien. Museo on pieni, mutta sen
kokoelma on mittava ja sisältää paitsi esineitä, myös suuren
kotikirjaston ja tuhansia sivuja laajan käsikirjoituskokoelman. August
Pyölniitun museota ylläpitää ja käsikirjoitusaineiston omistaa Paimion
kaupunki.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös
Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-
arvostelut/.