[H-verkko] Arvosteltavaksi: Näkyviin tuleminen. August Pyölniitun kirjoituksia vuosilta 1907-1917

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi   
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X) Jos haluat saada  
kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com 
 >, jossa ilmoitat kirjan  nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi  
(maaposti!). Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle  
kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella  
kyseisen  kirjan.
***

Lehto-Vahtera, Johanna (toim.): Näkyviin tuleminen. August Pyölniitun  
kirjoituksia vuosilta 1907-1917. August Pyölniitun museo. Saarijärvi  
2011, 367 sivua. ISBN: 978-951-95108-8-0 Kirjan muut tekijät: Sulho  
Lehtonen, kuvitus Jari Nieminen, taitto ja kansi Mari Termonen,  
litterointi

Paimiolainen pienviljelijä August Pyölniittu (1887–1979) oli erikoinen  
mies. Hän oli torpparin poika ja pienviljelijä, joka tunsi ajatuksensa  
suuremmiksi kuin mitä saattoi ulospäin näyttää. Lähipiiristä ei  
löytynyt juttuseuraa, mutta kirjoista saattoi ammentaa yhä uutta  
pohdittavaa. Monimutkaiset ajatukset oli kirjoitettava paperille,  
etteivät ne unohtuneet ja etteivät ne olisi tulleet taakaksi. Näin  
August Pyölniittu kehittyi kirjoittajaksi, joka huomasi usein  
ajattelevansa toisin. August Pyölniittu oli ahkera lukija ja kirjoitti  
säännöllisesti 1900-luvun alkupuolelta 1970-luvun puoliväliin saakka.  
Hän jätti jälkeensä mittavan käsikirjoitusaineiston, jonka toivoi  
säilyvän jälkipolvien luettavaksi. August Pyölniittu eli koko elämänsä  
sidottuna maatöihin ja syntyperäänsä, eikä hänen kohdalleen tullut  
mahdollisuutta vaihtaa suuntaa. Kirjoittamalla tämä mies ja hänen  
persoonallinen maailmankuvansa tuli ja jäi näkyviin.

Näkyviin tuleminen on antologia August Pyölniitun kirjoituksista  
vuosilta 1907-1917, jolloin hän kasvoi nuorukaisesta 30-vuotiaaksi  
”vanhaksipojaksi”. Kirjan runkona on päiväkirja (Imönöp väapo, jonka  
kirjoittamisen 20-vuotias Pyölniittu aloitti vuonna 1907. Vuodelta  
(1907) on säilynyt julkaistavaksi myös joitakin yksittäisiä  
käsikirjoituksia. Päiväkirjan kirjoittamisesta tuli säännöllistä  
vuodesta 1911 eteenpäin. Samaan aikaan Pyölniittu aloitti useita  
kirjoitelmasarjoja, joiden kirjoittamista hän jatkoi kymmeniä vuosia.  
Päiväkirjan otsikko on Imönöp väapo, joka tarkoittaa Elämän työni.  
Päiväkirjassa käsiteltyjä aiheita olivat omat mielessä läpikäydyt  
ajatukset, luetut kirjat, nähdyt unet ja myös rakkaushaaveet. Näkyviin  
tuleminen -antologiassa on mukana merkintöjä myös kirjoitelmasarjasta  
Taistelu, jonka sivuilla Pyölniittu harrasti terveellisen elämän  
oppeja. Pyölniittu kirjoitti myös laajoja esseitä ja esseesarjoja  
siveellisyysaatteen, politiikan ja uskonnon alalta. Antologia  
esittelee myös torpan pojan keksintöideoita, tulevaisuusutopioita ja  
arjen lyhyitä muistiinpanoja.

August Pyölniitun elämään syntyi syvä ristiriita henkisen ja  
ruumiillisen työn ristipaineessa. Päiväkirjamerkintä vuodelta 1912  
kuvaa August Pyölniitun kaksoiselämää hengen ja maan välimaastossa:  
”Minun yhteiskunnallisessa asemassani on sellainen ristiriitaisuus,  
että se pakottaa minut katsomaan maailmaa toisilla silmillä kuin muut.  
Hengessäni seurustelen ”sivistyneiden” piirissä ja käytän tällöin  
puhdasta suomen kieltä. Ruumiillani ja huulillani olen ”rahvaan mies”:  
edes oma isäni ei tiedä minulla olevan mitään ”ajatuksia”. Tapahtuu  
perin harvoin, että joku vieras voisi aavistaa, mitä sisälläni  
liikkuu. Melkein aina puhelen ja toimin niin kuin leipä ja ruumiin työ  
olisivat korkeimmat ajatukset, joilla vaivaan päätäni.” Antologiassa  
julkaistavat käsikirjoitukset kertovat myös torpparinpojan  
”tietosanakirjaprojektista” vuosina 1914-1915. Pyölniittu luki  
kirjastosta lainaamaansa ensimmäistä suomenkielistä tietosanakirjaa  
saadakseen lisää sivistystä, mutta myös tarkoituksenaan löytää teoksen  
virheet. Hän lähetti kustantajalle useita luetteloita havaitsemistaan  
puutteista. Vuoden 1915 tapauksia oli myös nähdä ensimmäistä kertaa  
nimensä painettuna Yhteishyvä-lehdessä. Elämän merkkitapauksia sattui  
myös kasvatuksen alalla; Pyölniittu kokeili pyhäkoulunopettajan työtä  
ja hän toimi myös Huson koulun ja kunnankirjaston johtokunnassa.

Pyölniitun elämässä ajanjaksoon 1907-1917 sisältyvät Pajapellon  
lohkotilan hankkiminen (1908), äidin kuolema (1910) ja kasvattipojan  
muutto perheeseen (1915).

Vuonna 1917 August Pyölniittu täytti 30 vuotta. Tuolloin hänen  
elämässään tapahtui monia pitkälle vaikuttavia muutoksia ja  
tapahtumia, jotka on luettavissa myös käsikirjoitusaineistossa.  
Tammikuussa 1917 isän kuolema teki hänet lohkotilan isännäksi, jolle  
siirtyi vastuu paitsi tilasta ja itsestään, myös naimattomista  
sisarista ja kasvattipojasta. Samaan aikaan Pyölniitun kasvava huoli  
henkisen työnsä tulevaisuudesta sai aikaan omakohtaisen Hätähuuto- 
esseen, jossa pienviljelijä avautui koko siihenastisen elämänsä  
ristiriidasta. Aikakauskirja Aika julkaisi esseen 11. vuosikerrassaan.  
Myös maailmalla elettiin muutoskautta. Sääty-yhteiskunnan viimeiset  
vuodet olivat käsillä, ja ensimmäiset vapaat vaalit järjestettiin  
1907. Hieman myöhemmin ensimmäinen maailmansota johti Venäjän  
hajoamiseen ja Suomessa keisarin valtakauden päättymiseen. Suomi  
itsenäistyi, mutta oli poliittisesti sekasortoinen. Seuraavan vuoden  
alussa alkava vapaussota, ja sitä edeltäneet liittyneet poliittiset  
paineet alkoivat tuntua myös Paimion Maljamäessä. Hieman yllättäen  
Pyölniittu liittyi Kevolan Työväenyhdistyksen jäseneksi huhtikuussa  
1917.

August Pyölniitun ja hänen sisariensa Idan ja Olgan koti Paimiossa on  
toiminut museona 19080-luvulta lähtien. Museo on pieni, mutta sen  
kokoelma on mittava ja sisältää paitsi esineitä, myös suuren  
kotikirjaston ja tuhansia sivuja laajan käsikirjoituskokoelman. August  
Pyölniitun museota ylläpitää ja käsikirjoitusaineiston omistaa Paimion  
kaupunki.
***
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat   
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et   
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale   
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen   
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin   
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös   
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen   
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/   
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja   
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-  
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-  
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-  
arvostelut/.