[H-verkko] Arvosteltavaksi: SKS:n syksyn 2011 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi   
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia   
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan   
nimen ja kustantajan sekä postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot  
toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele  
lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat   
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et   
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale   
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen   
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin   
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös   
Agricolassa.

****
SKS syksy 2011


Suhonen, V.-P.(toim.): Suomalaiset linnoitukset isostavihasta Krimin  
sotaan

Ennen Suomen sotaa Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijoessa. Kummatkin  
rakensivat kilvan rajan molemmin puolin linnoituksia, linnakkeita,  
tilapäisiä varustuksia, sotilasleirejä ja kanavia. Tämä teos johdattaa  
tutkimusretkille maamme linnoitusten kiehtoviin vaiheisiin 1700-luvun  
alkupuolelta 1800-luvun puoliväliin. Teoksessa on runsaasti tuoretta  
tietoa aikakauden historiasta ja linnoittamisesta. Kuvituksena on  
alkuperäisiä rakennuspiirustuksia ja karttoja sekä näyttäviä  
valokuvia. Liitteenä on linnoittamiseen liittyneiden henkilöiden  
pienoiselämäkertoja, linnoitussanasto sekä 3D-animaatioita sisältävä  
DVD -levy venäläisten Kaakkois-Suomeen rakentamista linnoituksista.

Holger, Lena (toim.): Helene Schjerfbeck – Silti minä maalaan,  
taiteilijan kirjeitä

Suomen kansainvälisesti tunnetuin taidemaalari Helene Schjerfbeck  
(1862–1946) oli ahkera kirjeiden kirjoittaja. Kirjeissään hän pohti  
taiteilijan identiteettiään ja taiteellisen ilmaisun rajoja. Kirjeet  
avaavat yllättäviä näköaloja yksinäisen ja hauraan mutta samalla  
uhmakkaan taiteilijan omintakeiseen tuotantoon ja elämään. Nyt yleisön  
ulottuville tulevat ensi kertaa Helene Schjerfbeckin 125 kirjettä  
taiteilijaystävä Maria Wiikille. Kirjeet ovat vuosilta 1907–1928,  
jolloin Schjerfbeck hylkäsi ranskalaisen maalauskäsityksen ja kehitti  
myöhäiskaudelleen tunnusomaisen taiteellisen ilmaisun. Näinä vuosina  
Schjerfbeck eli eristäytyneenä taidepiireistä Hyvinkäällä ja  
Tammisaaressa ja haki ominta ilmaisutapaansa.  Teoksen toimittaja Lena  
Holger on valinnut, järjestänyt ja kommentoinut kirjeet teokseen sekä  
laatinut taustoittavan johdannon.

Kruskopf, Erik: Alvar Aalto kuvataiteilijana

Alvar Aalto tunnetaan uutta luovana arkkitehtina ja monipuolisena  
muotoilijana. Vähemmän tunnettua on, että koko elämänsä ajan hän  
omistautui myös maalaamiselle. Teos lähtee liikkeelle lapsuuden ja  
nuoruuden maalauskokeiluista sekä kertoo Aallosta pilalehden  
kuvittajana ja taidekriitikkona. Erityisesti maalaukset 1940-luvulta  
osoittavat radikaalia kokeilunhalua, joka selvästi poikkeaa  
samanaikaisesta suomalaisen kuvataiteen valtavirrasta. Viimeisten  
vuosien maalaukset kertovat etsijästä, joka oli maalauksen  
kauttalöytänyt keinon tutkia tuntematonta ja vaikeasti hallittavaa  
ihmismieltä. Kun kaikki muu, mitä Aalto loi, syntyi yhteistyössä  
apulaisten, rakennusmestarien, insinöörien tai käsityöläisten kanssa,  
maalaukset ovat taiteilijan oman käden tuotteita ja siten  
ainutlaatuinen avain omintakeisen persoonallisuuden yksityiseen  
puoleen. Pääosa teoksessa julkaistavista Aallon maalauksista on  
yksityisomistuksessa ja siten yleisön tavoittamattomissa.

Jaukkuri, Maaretta: Muutosten pyörteissä - Suomalaista kuvataidetta  
1960–1980-luvuilta

Teos on ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisen kuvataiteen  
kehityksestä 1960-luvulta 1980-luvun loppuun. Aikakautta leimasi  
toisaalta 1950-luvulta jatkunut vahva konkretistinen traditio,  
toisaalta uudet kansainväliset, nopeasti vaihtuvat taidesuuntaukset ja  
ismit, kuten informalismi, amerikkalainen pop-taide, abstrakti  
ekspressionismi, sosialistinen realismi, fotorealismi. Samaan aikaan  
happening, performanssi, valokuva, video ja installaatiot nousivat  
vahvasti taiteen uusiksi ilmaisumuodoiksi. Teos on johdatus  
suomalaisen kuvataiteen suureen murroskauteen. Näyttävästi aikakauden  
teoksilla kuvitettu kirja palauttaa mieliin kuohuvien vuosikymmenten  
taiteen ja taidepolitiikan moninaisuuden ja toisilleen vastakkaiset  
suuntaukset.

Kruskopf, Erik; Nikula, Riitta: Katujen kertomaa - Ragnar ja Hilding  
Ekelundin maalauksellinen kaupunki

Opintojen aloittaminen Porvoon lyseossa 1904 oli Ekelundin veljeksille  
elämys: siirtyminen Kangasalan avoimesta maalaismaisemasta  
pikkukaupungin kaduille ja kujille teki molempiin lähtemättömän  
vaikutuksen. Rakennettu maisema, eteläeurooppalaiset historialliset  
kaupunkinäkymät ja arkisen arkkitehtuurin pelkistetyt muodot tulevat  
esille veljesten myöhemmällä taiteilijauralla. Ragnar Ekelund ammensi  
taidemaalarina ja runoilijana aiheita töihinsä niin lukuisilta  
ulkomaanmatkoiltaan kuin myös kasvavan Helsingin kaupunkikuvasta.  
Arkkitehti Hilding Ekelundin tunnetuinta kädenjälkeä ovat mm.  
Helsingin Taidehalli, Töölön kirkko ja Helsingin Olympiakylä. Teoksen  
artikkelit ovat kirjoittaneet taidehistorioitsija Erik Kruskopf ja  
professori emerita Riitta Nikula. Teos liittyy Amos Andersonin  
taidemuseossa syksyllä 2011 esillä olevaan näyttelyyn Katujen kertomaa  
– Ragnar ja Hilding Ekelundin maalauksellinen kaupunki.

Harju, Erkki-Sakari (toim.): Sprengtportenin Savon kartasto

Savon joukkojen komentaja Georg Magnus Sprengtporten laaditutti  
Savosta sotilastarkoituksia varten yksityiskohtaisen kartaston, joka  
valmistui 1777. Salainen kartasto liittyi puolustussuunnitelmaan,  
jonka Sprengtporten luovutti kuningas Kustaa III:lle. Saman kartaston  
kopion hän kaappasi mukaansa siirtyessään myöhemmin Venäjälle  
Katariina II:n hoviin. Nyt julkaistavaa Sprengtportenin Savon  
kartastoa on täydennetty samoihin aikoihin tehdyillä raja-, marssi- ja  
vakoilukartoilla sekä hieman myöhemmin valmistuneilla  
sotilaskartoilla. Kartastoon on sisällytetty tärkeitä asutuskeskuksia  
sekä laajalti Saimaan hienointa järviseutua. Sprengtportenin Savon  
kartasto on hämmästyttävän tarkka, yksityiskohtainen ja teknisesti  
taitava kokonaisuus ja osoitus 1700-luvun suomalaisen kartografian  
tasosta maailman huipulla.

Matikkala, Antti; Brummer, Wilhelm: Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa

  Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa on heraldiikan ja  
vaakunatutkimuksen perusteos, joka tarkastelee vaakunoiden käyttöä ja  
kehitystä 1200-luvun sineteistä moderneihin porvarisvaakunoihin. Teos  
tarjoaa paitsi uusinta tietoa Suomessa käytetyistä henkilö- ja  
sukuvaakunoista myös uusia näkökulmia niiden tutkimukseen niin  
historian, taidehistorian, arkeologian kuin genealogiankin aloilta. Se  
toimii myös metodioppaana. Kirjassa on värikuvat yli 200 vaakunasta.  
Aihepiiri ulottuu Turun linnanpäällikkö Lyder van Kyrenin  
vaakunasinetistä jalkaväenkenraali Aarne Sihvon vaakunaan, Fleming- 
suvun vaakunan legendaarisesta alkuperästä Ramsay-suvun vaakunan  
skotlantilaisiin juuriin ja Mannerheim- sukujen vaakunoiden  
syntyvaiheista presidentti Tarja Halosen vaakunaan

Blomster, Risto; Knuuttila, Seppo; Piela, Ulla: Taide, tiede ja  
tulkinta - Kirjoituksia A. O. Väisäsestä

Kulttuurihistoriamme tuntee A. O. Väisäsen (1890–1969) monien ideoiden  
ja aloitteiden miehenä. Teoksessa tarkastellaan monipuolisesti hänen  
elämäntyötään. Nimekäs kirjoittajajoukko paneutuu Väisäseen  
erityisesti kansanmusiikin tallentajana ja tutkijana, valokuvaajana,  
järjestömiehenä ja kulttuurivaikuttajana. Kirja sisältää myös  
runsaasti Väisäsen valokuvia, hänen bibliografiansa sekä nuotinnosten  
ja fonogrammien luettelon. Väisäsen elämäntyön lisäksi kirjassa  
tarkastellaan tieteen ja taiteen vuorovaikutusta nykytutkijoiden ja – 
taiteilijoiden työn innoittajana.

Haavio, Martti; Paavolainen, Olavi (toim.), Pilke, Helena (uudelleen  
toim.): Taistelu Aunuksesta

Suomalaisjoukot valtasivat Itä-Karjalan syksyllä 1941, ja Martti  
Haavio ja Olavi Paavolainen kokosivat jatkosodan muhkeimman  
muistojulkaisun, jonka julkaisemisen sensuuri kielsi jyrkästi.  
Aikakautensa yltiöisänmaallisessa hengessä teos kertoo verisistä  
taisteluista, vaiheikkaista partioretkistä, Aunuksen harmaista kylistä  
ja runoja laulavista ihmisistä. Nyt, 70 vuotta kirjoittamisensa  
jälkeen, nämä rintamakirjeenvaihtajien tekstit ilmestyvät  
alkuperäisessä muodossaan. Mukana on jatkosodan aikana kirjoitettu  
laaja, ennen julkaisematon katsaus Itä-Karjalan sotatoimiin sekä  
kirjaan aiottuja valokuvia. Esipuhe kertoo kirjan syntyvaiheista ja  
sensuurikohtelusta. Mukana on tutkija Helena Pilkkeen kommentteja  
alkutekstiin.

Pilke, Helena: Julkaiseminen kielletty - Rintamakirjeenvaihtajat ja  
päämajan sensuuri 1941–1944

Armeijan rintamakirjeenvaihtajat eli TK-miehet olivat jatkosodan  
vuosina tärkeä linkki kotiseudun ja rintaman välillä. He kirjoittivat  
taisteluista ja kaukopartioista, sotilaiden vapaa-ajasta sekä etenkin  
Itä-Karjalan maisemista ja ihmisistä. Joka seitsemäs TK-kirjoitus jäi  
julkaisematta: ne eivät läpäisseet päämajan tiukkaa sensuuria.  
Julkaiseminen kielletty on tutkimus sotakuvauksista, jotka olivat  
sodanjohdon mielestä kotirintamalle vaarallisia tai sopimattomia.  
Teokseen sisältyy runsaasti näytteitä sensuroiduista TK - 
kirjoituksista, joita ei aiemmin ole julkisuudessa nähty.

Bäckman, Juha; Koivumäki, Jarno; Marschan, Nikolai: Mannerheimin  
adjutanttina - O. R. Bäckman muistelee

Eversti Osvald Rafael Bäckman toimi marsalkka, vapaaherra G.  
Mannerheimin nuorempana adjutanttina vuosina 1942–46. Jatkosodan  
raskaina vuosina Mikkelin päämajassa ja Mannerheimin presidenttiaikana  
Helsingissä Tamminiemessä ja Kaivopuistossa Bäckman saattoi aika ajoin  
nähdä myös suurmiehen julkisuuskuvan taakse. Eversti O. R. Bäckman  
kuuluu viimeisiin sotiemme ylipäällikköä lähellä palvelleisiin  
henkilöihin. Teoksessa on runsas kuvitus, joka on pääosin koottu  
aiemmin julkaisemattomista Mannerheim-museon yksityisistä kuva- 
albumeista.

Karisto, Antti; Laaksonen, Pekka: Punapaidat - Lahtelainen mäkilegenda

Salpausselän mäkimiesten maineikkaiden Punapaitojen joukosta nousi  
monta maailmanmaineeseen yltänyttä hyppääjää 1940–60-luvuilla.  
Vanhojen mäkihyppääjien haastatteluihin pohjautuva kirja luo  
kiehtovasti kuvaa siitä, miksi juuri Lahdessa syntyi ainutlaatuinen,  
yhteisöllinen mäkihyppykulttuuri. Punapaidat on yhteistä kansallista  
urheilu- ja kulttuurihistoriaa. Kirja kertoo sotien jälkeisten  
vuosikymmenten Suomesta ja suomalaisten miesten mentaliteetista:  
huimapäisyydestä ja hullunrohkeudesta, mutta myös keskinäisestä  
syvästä ystävyydestä ja yhteisöllisyydestä, voitoista ja tappioista.  
Teos ei rajoitu vain kilpavuosien kuvaukseen, vaan esillä on  
mäkimiehen koko elämänkaari. Nostalginen kuvitus on koottu pääosin  
Punapaitojen yksityisistä albumeista.

  Saarinen, Tuija: Pannu kuumana - Suomalaisia kahvihetkiä

Millaisia ovat kahvikansan kahvimuistot? Miten kahvi muuttui eliitin  
herkusta koko kansan juomaksi? Millaista kahvia joivat ennen vanhaan  
isännät ja emännät, piiat ja rengit? Pannu kuumana herättää henkiin  
maaseudun vanhan kahvikulttuurin, sota-ajan pulamuistot ja kaivatut  
kahvihetket työnteon lomassa. Se kertoo sumpeista ja  
nimipäiväkahveista, korvikkeesta ja pullatarjoiluista siten kuin  
suomalaiset ovat niitä perinnekeruissa muistelleet. Aina muistot eivät  
ole auringonpaistetta, mutta kahvi on ollut köyhän arjen tärkeimpiä  
sulostuttajia. Kirjan kursailemattomat kahvimuistot kuvaavat sitä  
tavallista suomalaista kahvikulttuuria, joka on meille kaikille  
tavalla tai toisella tuttu.

Purola, Mari: Suomalainen piru - Paholainen kansanperinteessä

Mistä vihtahousu on saanut nimensä? Kuinka paholaisen tunnistaa? Mistä  
piru loukkaantuu? Kansanuskomusten piru ei ole yhtä paha kuin  
kristinuskon paholainen – se on pikemminkin moraalinvartija ja köyhien  
auttaja. Suomalaisen pirun voi kohdata korttipelissä, leivänpaistossa  
tai saunassa. Kirja esittelee omintakeisen hahmon eri puolilta maata  
kerättyjen uskomustarinoiden kautta. Christer Nuutisen kuvat  
esittelevät pirun eri hahmoissaan, kaviojalasta punapukuiseen herraan.


Helenius, Liisa; Hynninen, Jussi (toim.): On meillä nasta täti -  
Leikkikenttien vanhoja laululeikkejä

Hauskoilla valokuvilla kuvitettu teos esittelee leikkikentiltä  
kerättyjä lasten laululeikkejä. Mukana ovat sanat, nuotit ja  
leikkiohjeet noin 50 leikistä sekä runsaasti nostalgisia valokuvia  
1950–80-lukujen Helsingistä. Kirja tarjoaa retken menneiden  
vuosikymmenten lapsuuteen ja siirtää leikkiperinnettä uusille polville.

Raitaranta, Kirsi; Virtanen, Leena: Ruutia, räminää ja rakkautta -  
Elokuvaklassikoita lapsille ja nuorille

Teos kertoo elokuvista, joihin yhä uudet sukupolvet ihastuvat. Mihin  
niiden vetovoima perustuu? Millaisia neroja olivat mykkäfilmin  
mestarit? Miten syntyivät ensimmäiset stuntit? Miksi Chaplin yhä  
liikuttaa ja Keatonin temput huimaavat, Tatin huumori avautuu  
hitaammin, paha äitipuoli pelottaa ja Trappin perhe laulattaa? Ruutia,  
räminää ja rakkautta on tehty mediakasvatusoppaaksi opettajille ja  
vanhemmille. Kirja tarjoaa näkökulmia ja tehtäviä lasten ja nuorten  
elokuvakokemusten avaamiseen ja käsittelemiseen sekä koulussa että  
kotona.

Heikkilä, Johannes; Virtanen, Hannu: Pilven piirtä myöten - Suomietnon  
synty

Kuinka etnomusiikki kulkeutui Suomeen? Suomalaiseen  
nykykansanmusiikkiin haettiin 1970-luvulla vaikutteita mm.  
amerikkalaisesta folk-liikkeestä, kunnes muusikkomme löysivät Afrikan  
ja muutkin maanosat ja loivat omintakeisen suomalaiskansallisen  
soundin. Pilven piirtä myöten hahmottelee suomalaisen etnon  
kiinnostavan alkuvaiheen Värttinän läpimurtoon saakka. Runsaasti  
kuvitettu ja uraauurtava teos avaa haastattelujen ja dokumenttien  
kautta keskeisten muusikoiden ja yhtyeiden vaiheita

Tiitta, Allan: Sinisten maisemien mies - J. G. Granö 1882–1956

Johannes Gabriel Granö oli tutkimusmatkailija, valokuvaaja,  
tietokirjailija, maisematieteen teoreetikko ja poliittinen vaikuttaja.  
Elämäkerrassa Allan Tiitta piirtää syvällisen kuvan tiedemiehestä ja  
hänen aikakaudestaan. Kirjan kuvituksena ovat pääosin Granön itsensä  
ottamat upeat valokuvat. Teoksen kuvatoimituksen on tehnyt  
valokuvataiteilijaTaneli Eskola.

Salomaa, Ilona: Valkoinen intiaani - Tutkimusmatkailija Rafael  
Karstenin elämä

Suomalainen Rafael Karsten (1879–1956) oli ensimmäinen tutkija  
maailmassa, joka pääsi osallistumaan Ecuadorin jibaro-intiaanien  
myyttiseen päänkutistusseremoniaan – lahjoittamalla näille ensin  
Kauhava-puukon. Antropologian pioneeri uskaltautui 1900-luvun alussa  
monien Etelä-Amerikan intiaaniheimojen pariin, selvitti niiden  
sodankäyntiä ja uskontoja ja saavutti tutkijana laajan  
maailmanmaineen. Hän oli myös kristinuskon kriitikko, joka paheksui  
lähetystyön turmiollista vaikutusta alkuperäiskansoihin. Radikaalien  
ja uraauurtavien näkemysten mies ei välttynyt vastakkainasetteluilta  
tiedeyhteisössä sen enempää kuin yksityiselämässäänkään. Ennen  
julkaisemattomaan aineistoon perustuva elämäkerta tarjoaa kiehtovan  
kuvan Rafael Karstenin elämästä ja tutkimusmatkoista.

Jokinen, Teppo; Selkokari Hanne: Italiassa ja Saksanmaalla -  
Taiteilijoiden ja taiteentuntijoiden matkassa 1840–1930

Vivahteikas otos suomalaistaiteilijoiden ja tutkijoiden opinto- ja  
tutkimusmatkoista Saksaan ja Italiaan 1800-luvun puolivälistä aina  
1900-luvun alkuun. Artikkelit avaavat monipuolisen näköalan osin  
varhemmin tuntemattomiin suomalaisten taidematkoihin. Teksteissä  
kerrotaan niin matkustamisen suruista ja iloista kuin eritellään  
matkoilla syntyneitä taideteoksia ja kirjoituksia taiteesta. Teos  
kuvaa mm. Elin Danielson-Gambogin, Pekka Halosen, Väinö Blomstedtin,  
Werner von Hausenin ja Eero Järnefeltin tekemiä matkoja. Kuvitukseen  
on käytetty uutta, aiemmin julkaisematonta kuvamateriaalia  
yksityisarkistoista ja Helsingin yliopiston kokoelmasta. Kirjoittajat  
ovat suomalaisia ja italialaisia taidehistorioitsijoita.

Kuusi, Hanna: Lainatut, viivatut, tentityt - Ylioppilaskunnan  
kirjasto / Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto 1858–2009

Ylioppilaat perustivat 1858 yhteisen kirjaston. Ylioppilaskunta  
rakennutti kirjastolle kaksi omaa taloa ja onnistui hoitamaan vaativaa  
tehtävää aina massayliopiston alkuaikoihin asti. 1970-luvun alussa  
kirjasto valtiollistettiin. Opiskelijakirjastosta kehittyi pitkälle  
automatisoitu palvelulaitos, jossa 2000-luvulla asioi vuosittain puoli  
miljoonaa asiakasta.

Paloposki, Outi; Riikonen, H.K. (toim.): Suomennetun  
tietokirjallisuuden historia 1800-luvulta 2000-luvulle

Ensimmäinen laajamuotoinen esitys tietokirjallisuuden suomennoksista.  
Se on jatkoa 2007 ilmestyneelle kaksiosaiselle Suomennoskirjallisuuden  
historialle. Kirjan kirjoittajina on fennistiikan,  
kirjallisuudentutkimuksen, käännös-tieteen ja oppi- ja aatehistorian  
asiantuntijoita.


Kettunen, Pauli; Simola, Hannu: Tiedon ja osaamisen Suomi - Kasvatus  
ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Suomen kasvatuksen ja  
koulutuksen historia III

Syväluotaus siitä, miten Suomesta muotoutui eturivin tieto-,  
koulutus-, oppimis- ja osaamisyhteiskunta.


Annola, Johanna: Äiti, emäntä, virkanainen, vartija - Köyhäintalojen  
johtajattaret ja yhteiskunnallinen äitiys 1880–1918

Keskiluokkaisten naisten uran ja arjen kuvaus raskaassa ammatissa.


Fingerroos, Outi; Häyrynen, Maunu: Takaisin Karjalaan
Karjalaisen kulttuuriperinnön ja ylirajaisuuden kuvaus.

Siikala, Anna-Leena; Ulyashev, Oleg: Hidden Rituals and Public  
Performances - Traditions and Belonging among the Post-Soviet Khanty,  
Komi and Udmurts

Tutkimus uskonnollisista perinteistä, myyteistä, lauluista ja  
traditioista sekä niiden muuntamisesta tämän päivän monikulttuurisella  
Venäjällä.


Karina Lukin: Elämän ja entisyyden maisemat - Kolgujev nenetsien  
arjessa, muistelussa ja kerronnassa
Etnografinen tutkimus Kolgujevin saarella Barentsinmerellä asuvien  
nenetsien kerronnasta ja arkipuheesta.


******
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen   
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/   
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja   
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-  
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-  
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-  
arvostelut/.