[H-verkko] Helsinki, =?UNKNOWN?Q?V=E4it=F6s=3A_K=F6yhyydest=E4_ei?= puhuttu, =?UNKNOWN?Q?sit=E4?= vaan elettiin - =?UNKNOWN?Q?K=F6yhyyden?= kokemus ja selviytyminen 1930-luvun pulan oloissa Suomen maaseudulla

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Väitös: Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vaan elettiin - Köyhyyden
kokemus ja selviytyminen 1930-luvun pulan oloissa Suomen maaseudulla
Helsinki 09.10.2010 

Valtiotieteiden maisteri Gia Virkkunen väittelee 9.10. klo 12.15
valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiaalihistorian aiheesta
Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vaan elettiin - Köyhyyden kokemus ja
selviytyminen 1930-luvun pulan oloissa Suomen maaseudulla.
Väitöstilaisuus järjestetään yliopistomuseo Arppeanumissa osoitteessa
Snellmaninkatu 3. 

Leipäjonot olivat arkipäivää jo 1930-luvun pula-aikana

Suomen 1930-luvun pula-aikana köyhiä vähäteltiin, moralisoitiin ja he
olivat usein vallankäytön kohteina, selviää valtiotieteiden maisteri
Gia Virkkusen Helsingin yliopistossa 9. lokakuuta tarkastettavasta
väitöksestä.

Gia Virkkunen tutkii sekä köyhyyden aineellista että aineetonta
puolta 1930-luvun talouskriisin oloissa. Tuolloin köyhiä pidettiin
helposti kelvottomina ihmisinä, laiskoina ja säästäväisyyteen
kykenemättöminä. Näin tapahtui erityisesti köyhäinavun ja kerjäämisen
yhteydessä. Tällainen köyhyysajattelu aiheutti nöyryytystä ja häpeää,
mutta lisäksi vihaa, katkeruutta ja protestimielialaa. Se pitkitti
kunnan köyhäinavun pyytämistä aivan viime hetkeen asti; monet ottivat
mieluummin velkaa kuin suostuivat nöyryytykseen. Vähävaraiset
välttivät usein ylhäältä myönnettyä vaatimatonta avustusta, joka
silti oli yhteiskunnallisesti merkittävä. Virkkusen mukaan käsitykset
ja mielikuvat köyhistä myös lisäsivät köyhyyttä, jota pidettiin jo
sinänsä häpeällisenä, niin vähävaraisten kuin yhteiskunnan silmissä.


Virkkusen 1930-luvun maaseutua koskevassa tutkimuksessa köyhyyden
rajat, hierarkiat ja leimaamiset ilmenivät koulussa, työssä ja
vapaa-aikoina paremmin toimeen tulleiden maanviljelijöiden ja
työläisten kohdatessa. Köyhille raja oli itsestään selvä ja heille
pula tarkoitti kädestä suuhun elämistä.

Virkkusen mukaan arjen tasolla pula-ajan 'pitkä varjo', joka jatkui
aina toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, vastaa hyvin 1990-luvun
laman pitkäaikaisia seurauksia, muun muassa nykyisiä leipäjonoja.
Selviytymisen tavat ovat muuttuneet, mutta yhtäläisyyksiä pulan ja
tämän päivän köyhyyskokemusten välillä löytyy alisteisen aseman,
häpeän, sekä katkeruuden ja vihan tunteissa. Taloudellisilla
kriiseillä on taipumus syventää rajaa yhteiskuntaluokkien välillä ja
lisätä köyhyyden leimaa. 

****
Väitöskirja on julkaistu Suomen Kirjallisuuden Seuran sarjassa
Bibliotheca Historica 127. Sähköisesti sen voi lukea osoitteessa
http://www.finlit.fi/ 


Ilmoitus lähetetty: 

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/