[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Parakkielämää Olkiluodossa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius  FL, Venäjä-tutkija, Freelance-toimittaja, Joensuu
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Kontula, Anna: Näkymätön kylä. Into Kustannus Oy (LIKE ), 2010. 118
sivua.


Parakkielämää Olkiluodossa
---------------------------------------------------------

Näkymätön kylä on pamfletti siirtotyöläisten asemasta Suomessa.
Elämme parakkikylien todellisuutta, joka pakenee näkymättömyyteen,
ainakin Olkiluodossa:  '...en eläissäni tule unohtamaan millaisen
rauhan oluttölkin avaussihahdus saa juuri työstä palanneen miehen
kasvoille...' Kysymys on puolalaisesta oluesta, joka on tietenkin
'...kansainvälisesti arvostettua ja hyvää. Se on myös puolalaista.'
Näin kirjoittaa tutkija-sosiologi Anna Kontula - parakista,
Olkiluodosta.

 

 


Anna Kontulan Into-pamfletti Näkymätön kylä on uuden EU-Euroopan
siirtolaiskuvaus. Ainutlaatuinen tarina Suomesta, Olkiluodon
parakkikylästä, jota kansoittavat Itä-Euroopan siirtotyöläiset. Se on
tehty nopeasti ja miltei elokuvaleikkaus tyyliin, mutta kirjoitustyön
takana on vissi osaaminen, jota kunnioitan kovasti. Kontula on
päässyt pikavauhtia kosketusetäisyydelle miestyöläisten kanssa, usein
jopa ilman yhteistä kieltä. Se on harvinaista. Kun luen uutta
pamflettia, palaan mielessäni asunnottomien Helsinkiin,
Asukki-lehteen ja sen omaperäiseen ja jo edesmenneeseen toimittajaan,
ystävääni Matti Valtavirtaan ja yömaja-elämään. Pitää uskaltaa mennä
sinne, missä marginaalit ovat. Anna Kontula uskaltaa. Ja osaa.

Haastattelututkimus ei ole sosiologiassa helpoin vaihtoehto, vaikka
niin luulisi. Sen kun kirjaat ylös mitä ihmiset puhuvat! Hyvin usein
sosiologit, esimerkiksi Venäjällä liikkuessaan, taltioivat sen mikä
sopii ennakko-odotuksin tehtyyn sapluunaan - diskursseihin ja
paradigmoihin. Välissä on joskus vielä tulkki tai sitten puhutaan
englantia. Mikään ei ole epäluotettavampaa kuin 'VÄÄRÄLLÄ KIELELLÄ'
puhuminen, alakulttuurin outous ja puutteellinen kyky liikkua siellä.

Näkymätön kylä tekee historiaa jo siinä, että
siirtotyöläismarginaaleja ei juuri kukaan ole kuunnellut, muutamaa
journalistia lukuun ottamatta. Kontula on kuin kotonaan ja tekee
lyhyessä ajassa marginaalien äänen kuuluvaksi. Tässä toistuu sama
tyyli kuin Punaisessa eksoduksessa, ilman muuta. Näitä sosiologeja -
ja 'tutkivia journalisteja' - Eurooppa tarvitsee.

Elämme hullunmyllyssä, jossa ulkomaalaisia a) tarvitaan työvoimana -
b) halveksitaan maahanmuuttajina 'paremman elintason metsästäjinä'.
He ovat näkymättömiä, varjoyhteiskunnan hyljeksittyjä tuotteita,
epäihmisiä, joita kukaan ei kuuntele. Anna Kontula kuuntelee ja se
mikä tässä pamfletissa onkin tärkeää on luottamus, jonka kirjoittaja/
tutkija saavuttaa yllättävän nopeasti. Sitä taitoa ei yliopistoissa
opita, se on perushumanistilla geeneissä: kunnioitus ihmiseen,
heikoimman puolella oleminen, barrikadin tiedostaminen
luokkayhteiskunnassa.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/