[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Tintti Afrikassa - ja muita kulttuurisia kohtaamisia

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius  FL, Venäjä-tutkija, Freelance-toimittaja, Joensuu
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Jokisalo Jouko; Simola Raisa (toim.): Kulttuurisia kohtaamisia. LIKE 
& SUOMEN RAUHANPUOLUSTAJAT, 2010. 175 sivua.


Tintti Afrikassa - ja muita kulttuurisia kohtaamisia
---------------------------------------------------------

Joensuun yliopiston tuotteliaiden tutkijoiden, Jouko Jokisalon ja
Raisa Simolan uutuuskirja Kulttuurisia kohtaamisia on omaperäinen
kokeilu yhdistää tietokirjaan aiheeseen liittyvää sarjakuvaa.
Jokisalo menee asiantuntevasti rodullisen ja kulttuurisen rasismin
juurille -  hän lienee tämän maan parhaita
'rasismi-historioitsijoita' muutenkin.  Simola kurkistaa
kirjallisuuteen ennakkoluulojen ja 'toiseuden' näkökulmasta ja
sarjakuvapiirtäjät kommentoivat omalla nuorekkaalla tavallaan
tekstejä - tai tuovat niihin ihan oman lisänsä.

 


Tämä ei ole varsinainen kirja-arvostelu, olen siihen hieman jäävi
koska olen tekijöitä liian lähellä - siksi muotoilin tekstini
haastattelujen muotoon.

Jokisalon ja Simolan tekstejä ja sarjakuvaa yhdistelevä teos
käsittelee monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden teemoja
historian, nyky-Suomen ja kirjallisuuden näkökulmasta. Sain
haastateltavakseni tekijäkaksikon - Jouko Jokisalon & Raisa Simolan
-  ja yhden sarjakuvapiirtäjistä, Sanna Hukkasen. Hän on
ammattikorkeakoulusta valmistunut kuvataiteilija ja piirtänyt moniin
lehtiin, myös Tansaniassa miehensä Sundayn kanssa esimerkiksi
katulapsia kuvaavan sarjan. Hukkanen kertoo omasta osuudestaan:

'Oli mahtava ajatus yhdistää sarjakuvaa noihin tieteellisiin
teksteihin. Se tekee aiheen nuorille helpommin lähestyttäväksi.
Tosin, eivät nuo asiatekstit mitään kuivia ole, luin niitä ennen kuin
ryhdyin piirtämään. Mutta tietysti moni nuori miettii, avatako
rasismi-aiheista tietokirjaa. Toivon, että sarjakuvat houkuttavat,
kun ne eivät ole mitään saman asian toistoa...'

Hukkanen muistelee, että työn alkuvaiheessa sarjakuvapiirtäjät
pohtivat  paljon niin sanottua huomaamatonta arkipäivän rasismia:
'Nyt tilanne on  muuttunut päälaelleen todella nopeasti. Avoin
rasismi on järkyttävästi  yleistynyt. Olisiko siinä taloudellinen
lama tullut kärjistämään  asioita...'

Raisa Simolan mielestä Kulttuurisia kohtaamisia on rakenteeltaan sekä
yhtenäinen että monikerroksinen kakku. Tarkoitus on jakaa opettajille
sellaisia apuvälineitä, jotka kiinnostaisivat nuoria monistakin
näkökulmista. Sarjakuvan tai erilaisten tekstien kautta. Eri tekstit
myös keskustelevat keskenään, jollakin tavalla:

'Tintti Afrikassa -albumia olen käyttänyt lähilukemalla. Sehän
tuottaa selvää kolonialistista maailmankuvaa. Mutta jotta opiskelija
saisi siitä irti enemmän, pitäisi olla jonkinmoista tietoa
kolonialismista. Opetus kouluissa on yksinkertaisesti edelleen niin
Eurooppa-keskeistä, että esimerkiksi Hitlerin pahuudet tunnustetaan,
mutta Leopold II ja Belgian Kongo on tuntematon alue. Minua
kiinnostaa juuri rakenteellinen rasismi ja sen paljastaminen'

Simola käsittelee yhdessä artikkelissaan myös Mika Waltarin Sinuhea -
eritellen sen rodullista puhetta. Hänen mielestään
suomalaistutkijatkin, esimerkiksi Panu Rajala, ovat sokeita näille
ilmiöille vaikka myös Waltari kuuluu siihen omaan aikakauteensa ja
tuottaa tätä rodullista sanomaa. Simola ihmetteleekin, että Waltaria
pidetään edelleen niin loistavasti detaljeja esiin tuovana
kirjailijana ja Sinuhea luetaan autenttisena kuvana menneestä: 'Olen
lukenut tutkimuksia siitäkin, että Waltarin kuvaamana aikana ihmisten
väriin ei itse asiassa kiinnitetty huomiota, mutta Sinuheen hän on nuo
oman aikansa ennakkoluulot tuonut.'

Jouko Jokisalo vetää omissa artikkeleissaan pitkää historiallista
linjaa:

'Oma lähtökohtani on se, miten suomalaiset nähdään 1700-luvulta
lähtien eurooppalaisessa keskustelussa. Mehän olimme rotuteorioiden
valossa lähinnä mongoleja tai 'itäbalttilaisen rodun' edustajia.
Sitten muutuimme ikään kuin rasismin kohteesta osin sen kannattajiksi
ja se näkyy vaikka eri aikojen oppikirjoissa. Kolmas osioni on
paljolti ajankohtaisen aiheen eli islamin vastaisuuden käsittelyä,
sen kasvua Euroopassa viime aikoina. Itsekin hämmästelin
sotaretoriikan osuutta islamfobiassa, ei vain Suomessa, vaan koko
Euroopassa...'

Jokisalon mukaan kirjaa voi käyttää opetuksessa hyvin erilaisissa
yhteyksissä - sekä historiassa että keskusteltaessa
nyky-yhteiskunnasta, suvaitsevaisuudesta ja monikulttuurisuudesta.
Erityisesti häntä huolestuttavat teoriat islamilaisen ja länsimaisen
maailman vastakkaisuuksista, jotka alkoivat 1990-luvulla. Pohjana on
Samuel Huntingtonin kuuluisa teesi sivilisaatioiden
yhteismitattomuudesta, joihin Jussi Halla-ahokin perustaa väitteensä.
Islamin vastainen retoriikka on Jokisalon mielestä usein niin rajua,
että se ei jätä tilaa järkevälle maahanmuuttokeskustelulle.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa ja kommentoitavissa Agricolan
arvostelujulkaisussa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/