[H-verkko] Helsinki, Variantti-kollokvio

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Variantti-kollokvio
Helsinki 31.05.2010 klo 14:00 - 31.05.2010 klo 16:30

Variantti-kollokvio 2010

TEOKSEN ÄÄRIRAJOILLA
Teoksellisuuden rajoja koettelevat aineistot tutkimuksen ja
editoinnin kohteina


Maanantaina 31.5.2010 klo 14.00-16.30 SKS:n juhlasalissa
(Hallituskatu 1)  

Variantti-kollokvion teemana ovat sellaiset tutkimus- ja
editointikohteet, joiden kohdalla on epäselvää, ovatko ne teoksia vai
eivät. Tilaisuus on kaikille avoin ja siitä voi levittää tietoa eri
foorumeille. 

Lisätietoja: Sakari Katajamäki (etunimi.sukunimi at finlit.fi, p. 0201
131 285)
Edith - suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot (SKS)


Ohjelma

14.00-14.10 Tilaisuuden avaaminen

14.10-14.40
VEIJO PULKKINEN (SKS:n kirjallisuusarkisto)
Teoksen, tekstin ja dokumentin käsitteet, muutamia
kirjallisuudenfilosofisia huomioita

SANNA NYQVIST (HY, yleinen kirjallisuustiede)
Harjoitelma vai taideluoma: pastissi tutkimuksen ja editoinnin
kohteena

Tiivistelmä: Kun kirjailijan jäämistöstä löytyy tyyliltään poikkeava
teksti tai fragmentti, se saattaa olla tarkoituksellinen
tyylijäljitelmä eli pastissi. Pastissi voi olla tekijänsä työtapoja
valottava harjoitelma tai itsenäinen taideluoma, mutta eron tekeminen
puhtaan tekstuaalisin perustein voi olla vaikeaa. Alustuksessa
pohditaan sitä, millä perusteella pastissia voidaan pitää teoksena.

TEEMU MANNINEN (TaY, yleinen kirjallisuustiede)
Sidneyn sonettikokoelman Astrophil and Stella

Sir Philip Sidneyn (1554-1586) postuumisti julkaistun
sonettikokoelman Astrophil and Stella lukuisten painosten ja
käsikirjoituskopioiden sekä William Ringlerin kriittisen edition
(1962) sosiaalisten merkitysten vertailu osoittaa, ettei tutkimuksen
näkökulmasta lopullista tekstiä (ja näin ollen teosta) ole olemassa:
on vain versioita.

15 min. keskustelua


14.40-15.10
HANNA KARHU (HY, kotimaisen kirjallisuuden oppiaine)
Työkäsikirjoitusten suhde julkaistuihin runokokoelmiin

Tiivistelmä: Puheenvuoro käsittelee Otto Mannisen käsikirjoitusten
suhdetta Säkeitä-runokokoelmiin. Mannisen arkistossa on säilynyt
aineistoja aina varhaisista hahmotelmista työstettyihin luonnoksiin
ja puhtaaksikirjoitettuihin käsikirjoituksiin asti. Puheenvuorossa
pohditaan, mikä on näiden aineistojen suhde julkaistuihin teoksiin.

LAURA MATTSSON (Zacharias Topelius Skrifter, Svenska
litteratursällskapet i Finland)
En brevutgåvas gränsmarker 

Resumé: Det finns tusentals bevarade brev skrivna till Topelius som
inte har fått något svar av honom, eller där breven av Topelius hand
helt enkel inte är bevarade. Vilka brev skrivna av andra personer än
Topelius skall ingå i en utgåva av Topelius samlade skrifter? Kan
gränsen dras utifrån brevskrivarens person eller brevets innehåll? 

ANJA INKERI LEHTINEN [aihe ilmoitetaan myöhemmin]

15 min. keskustelua


15.10-15.50
PIA HOUNI (TaY; Työterveyslaitos)
Teatterihetken illuusion jäljillä - tutkijan kartta ja kompassi

Tiivistelmä: Millainen kartta ja kompassi tutkijalla pitäisi olla,
kun hän nostaa kiinnostuksen kohteeksi teatteriesityksen? Esitys on
katoava ja tutkija joutuu usein tarkastelemaan toisen käden lähteitä.
Miten tallentaa illuusiota, joka saattaa historiallisesti olla
kaukana? Kirjoitettu draamateksti voi olla avain esitykseen, mutta
vain osittain ja usein tätä tekstiä ei ole saatavissa. Esitysten
taltiointi on sattumanvaraista, valikoivaa ja koskettaa vain
viimeisiä vuosikymmeniä. Tutkijan matkaoppaita voivat olla
aikalaiskritiikit, kommentaarit tai alan kirjallisuudessa säilyneet
viittaukset. Nämä säilyneet materiaalit kohdistuvat usein teoksiin,
joiden ajankohtainen arvo tai laatu on ymmärretty. Puheenvuorossa
nostetaan esille näkökulmia, joiden kautta tutkija täydentää
puuttuvia murtumia teatteriesityksestä kirjoittaessaan. 

ULLA-BRITTA BROMAN-KANANEN (Sibelius-Akatemia)
Lucia, Lammermoorin morsian: Suomalaisen opperan ensi-ilta v 1873

Tiivistelmä: Esityksessäni pohditaan, millainen oli suomalaisen
oopperan esitys Viipurissa v 1873
skotlantilais-italialais-ranskalaisesta oopperasta Lucia di
Lammermoor (Donizetti). Suomenkielinen libretto on säilynyt
nykypäiviin saakka. Sen sijaan partituuria ei ole löytynyt.
Suomalaisen oopperan primadonna Emmy Achtén ja muiden keskeisten
toimijoiden kirjeenvaihdossa on useita mainintoja esityksestä ja
esityksestä voidaan myös tehdä päätelmiä sanomalehtikritiikkien
perusteella.

ANNE SIVUOJA-GUNARATNAM (Sibelius-Akatemia)
Aïno Ackté Salomena Lontossa 1910

Tiivistelmä: Joulukuussa 1910 Aino Ackté esiintyi Lontoossa Salomena
Richard Straussin säveltämässä samannimisessä oopperassa.
Alustuksessa tarkastellaan esityksiä ns. esittäjäkeskeisen
geneettisen esitysanalyysin viitekehyksessä. Tutkimusaineisto
muodostuu laajasta pressiaineistosta, valokuvista, julisteista,
piirroksista, Acktén henkilökohtaisesta ja liikekirjeenvaihdosta sekä
tämän Salome-partituurista ja omaelämäkerrasta Taiteeni taipaleelta
(1935). Varhaiset Salome-äänitteet auttavat lähestymään roolin
vokaalista esitystraditiota, johon Acktén ei ollut helppo asettua
lyyrisen äänensä vuoksi.

15 min. keskustelua


15.40-16.00
MIKKO NORTELA (Kaarinan kaupunki)
Tekijä ja teos kyberavaruudessa

Tiivistelmä: Digitaalisissa ympäristöissä teokset eivät ole painetun
kirjallisuuden tapaan staattisia kokonaisuuksia, vaan käyttäjät
voivat yleensä muokata niitä. Joskus teos jopa muotoutuu vasta
käyttäjän syöttämän tekstin tai linkkivalintojen kautta. Sekä teos
että sen tekijä kaipaavat siksi uusia määrittelyjä.

HELI KAUTONEN (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
Digitalisointi opettaa - teosten identifiointia

Tiivistelmä: Digitalisointi voidaan ymmärtää todellisen maailman
representaationa, jolloin digitaalisen artefaktin on tarkoitus
mallintaa todellisen maailman olemusta mahdollisimman tarkasti,
ilmentää todellisuuden ominaisuuksia ja piirteitä siten, miten
ihmiset ne näkevät ja kokevat. Digitaalinen on kuitenkin myös osa
todellisuutta ja yhä enenevässä määrin omanlaisensa todellisuus.
Digitalisointi luo täysin uusia toimintaympäristöjä ja -tapoja, omia
sisäisiä representaatioitaan ja olemuksiaan. Kirjallisia artefakteja
digitalisoitaessa tämä digitaalisen todellisuuden monitasoisuus tulee
harvinaisen selvästi esille. Kirjallisen kohteen tekninen
identifiointi - tai identifioimatta jättäminen - vaikuttaa
ratkaisevalla tavalla siihen, miten tuo kohde löydetään, aistitaan,
miten sitä työstetään, mitä sillä voi tehdä ja ei voi tehdä.

10 min. keskustelua


16.00-16.30 Loppukeskustelu


~~~~~~~~~~~~~~~~~

Valtakunnallinen Variantti-verkosto pyrkii edistämään tekstikritiikin
alan tuntemusta, tiedotusta, metodologista keskustelua ja yhteistyötä.
Jos et kuulu vielä Variantin sähköpostilistalle, liittymisohjeet ovat
saatavissa Variantin verkkosivuilla
(http://www.edith.fi/variantti/index.htm). Verkosto ja sen
sähköpostilista ovat avoimia kaikille tekstuaalitieteistä
kiinnostuneille.

~~~~~~~~~~~~~~~~



Tiedustelut:
Sakari Katajamäki <sakari.katajamaki at finlit.fi> puh. +358 (0)201
131285 

Ilmoitus lähetetty: 24.5.2010 14:46

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/