[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Salapoliisityötä ja runoutta: Jaakko Hämeen-Anttila ja Omar Khaijam

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Joel Kuortti  Professori, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Hämeen-Anttila, Jaakko: Omar Khaijam: runoilijan elämä. Otava, 2008.
304 sivua.
Khaijam, Omar: Ruukku rubiiniviiniä ((Suomennosvalikoima.)).
Kääntänyt Jaakko Hämeen-Anttila. Otava, 2008. 126 sivua.


Salapoliisityötä ja runoutta: Jaakko Hämeen-Anttila ja Omar Khaijam
---------------------------------------------------------

Professori Jaakko Hämeen-Anttilan asiantunteva elämäkerrallisen teos
Omar Khaijamista (1048-1131) - Omar Khaijam: runoilijan elämä -
tarjoaa rikkaan kulttuurikatsauksen aikansa kulttuuriin ja kuvaa,
miten vähän Omarista onkaan mahdollista tietää. Lisäksi
Hämeen-Anttilan Omarin runojen käännöskokoelman Ruukku rubiiniviiniä
monipuolistaa kuvaa Omarista ja hänen runoudestaan.

 


Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori
Jaakko Hämeen-Anttila julkaisi vuonna 2008 kaksikin kirjaa
persialaisesta oppineesta runoilijasta Omar Khaijamista (1048-1131):
elämäkerrallisen teoksen Omar Khaijam: runoilijan elämä ja Omarin
runojen käännöskokoelman Ruukku rubiiniviiniä. Näistä teoksista
erityisesti Omar-elämäkerta on harvinaista herkkua. Hämeen-Anttila on
historiallisen salapoliisin tavoin koonnut monista hajanaisista
lähteistä tietoja, joiden perusteella hän on rakentanut yhtenäisen
elämäntarinan, jonka hän on vielä asettanut historialliseen
kontekstiin. Tämä työ ei ole ollut kovinkaan yksinkertaista, sillä
tiedot Omarista ovat hyvin hajanaisia, epäluotettavia ja ajallisesti
myöhäisiä. Suomeksi tehtynä tämä työ on erityinen kulttuuriteko,
sillä vaikka Omar onkin ollut länsimaissa pidetty runoilija, on hänen
läntinen suosionsa ollut suurinta Isossa-Britanniassa.

Omar Khaijam - eli Omar Teltantekijä, jolla nimikkeellä hänet
suomalaisetkin tuntevat Toivo Lyyn suomennoskokoelman Teltantekijän
lauselmia (1929) mukaan - ei aikalaisille  en näyttäytynyt
ensisijaisesti runoilijana. Hän oli sen sijaan kuuluisa matemaatikko
ja filosofi. Esimerkiksi Avicennan oppilas, uskonnollinen tuomari Abu
Nasr an-Nasawi lähestyy Omaria seuraavin sanoin: 'Ylhäinen herra,
totuuden todistuskappale, koko maailman filosofi, uskonnon apu, idän
ja lännen viisaiden herra' (Hämeen-Anttila, s. 43). Hän jatkaa vielä
runollisesti ylistäviä sanojaan: 'Kysy olemisesta ja
velvollisuudesta/ Hän kyllä selittää asian perin juurin' (s. 44).
An-Nasawi ei todellakaan säästellyt sanojaan, ja hyvästä syystä.

Hämeen-Anttila kuvaa Omarin monipuoliseksi oppineeksi runoilijaksi.
Hän ei siis suinkaan ole sellainen boheemi viinimaljan kallistelija
kuin miksi hänet on runollisen tuotantonsa tunnetuimpien esimerkkien
kautta lähinnä mielletty. Toki runot itsessään tukevat tätä
käsitystä, kuten voi todeta vaikkapa Hämeen-Anttilan niin ikään
suomentaman kokoelman nimirunosta:

Ruukku rubiiniviiniä, runokirja,

Suurusta pikkuisen, palanen leipää,

Sinun kanssasi  kahden autiudessa -

Suloisempaa ei olisi kuninkaalla! (Omar, s. 11)

Verrattaessa tätä käännöstä Lyyn versioon saamme hyvän kuvan siitä,
millaisia eroja näiden kahden kääntäjän käännöstyylien välillä on;
Hämeen-Anttilan neli  riviset versiot puhuttelevat
aforistisuudellaan, Lyyn tenhoavat lyyrisyydellään:

Vain runokirja, viiniä ja leivänpuolikas

Ja lampaanreittä kappale - ja kaksin kerallas

Kedolla, tuttu tuttavin, tulppaaniposkinen!

- Ken valtikkaansa vaihtaisi ei siihen kuningas? (Lyy 1991, s. 38)

Vaikka Lyynkään käännökset eivät ole vailla ansioita, on
Hämeen-Anttilan ilmeisenä vahvuutena hänen kielellinen ja
kulttuurinen asiantuntemuksensa - onhan runot käännetty
varhaisimmista tunnetuista lähteistä. Kokoelmaan on valittu 114
nelisäettä, joista suurinta osaa ei ole aiemmin suomennettu -
näinkään käännökset eivät siis asetu toisiaan vasten vaan täydentävät
toisiaan. Hämeen-Anttila on myös tutkinut runojen alkuperäisyyttä ja
toteaa, että aitojen Omarien jäljille on mahdotonta päästä: runoja
kopioitiin ja kierrätettiin surutta. Tunnetuista Omarin tuhansista
nelisäkeistä kenties vain neljäkymmentä on 'aitoja' (ks. Pääkkönen
2009). Tämä ei kuitenkaan vähennä runojen kiehtovuutta ja merkitystä.

Viinistä ja lemmestä kertovat runot saivat vastakaikua
orientalistisesti suuntautuneelta eurooppalaisyleisöltä. Varsinkin
englantilaisen Edward FitzGeraldin (1809-1883) englanninkielisen
käännöksen (1849) merkitystä on korostettu tässä yhteydessä.
Hämeen-Anttila käsittelee pitkästi FitzGeraldin käännöksen historiaa,
mikä puolustaa paikkaansa Omarin modernin suosion syitä pohdittaessa.
Hän myös suhteellistaa FitzGeraldin merkitystä muistuttamalla, että
jo varhaisemmat saksalaiset käännökset olivat luoneet pohjaa
Omar-kiinnostukselle (Hämeen-Anttila, s. 227). 

Maailman turhuutta pessimistisesti ironisoineelta ja elämän,
rakkauden ja viinin suloja ylistäneeltä Omarilta olisi tuskin herunut
ymmärrystä vaikkapa tipattomalle tammikuulle. Ei ainakaan seuraavan
runon perusteella:

Sanovat paastokuun olevan lähellä,

Enkä saa enää kierrellä kapakoita.

Siispä juon ennen paastokuun alkua,

Niin että makaan kuukauden juovuksissa! (Omar, s. 49)

Lukijoiden kiinnostus Omaria kohtaan on perustunut paljolti
tämänkaltaisiin otteisiin hänen tuotannostaan. Tässä ei ole mitään
ihmeellistä, vaikka Omar Khaijam: runoilijan elämä -teos toisaalta
tarjoaakin vaihtoehtoisen tulkinnan, jossa Khaijamin tarinasta
kutoutuu kulttuurihistoriallinen el  auml;mäkerta, jota ryydittävät
Hämeen-Anttilan suomennokset. Kirjan lukija, yhdessä Ruukku
rubiiniviiniä -kokoelman kanssa, pääsee matkalle yli ajan, paikan ja
kulttuurisen erojen.

 

Lähteitä:

Omar Khayyam, Teltantekijä. Viisaan viini. Yhteisnide. Suom. Toivo
Lyy. Esipuhe Unto Kupiainen. Molempien teosten 12.p. WSOY 1991.

Omar Khayyam, Teltantekijän lauselmia. Suom. Toivo Lyy 1929.

Omar Khayyam, Malja ja mennyt maine. Suom. Jaakko Hämeen-Anttila.
Basam Books 1999.

Sirpa Pääkkönen, 'Khaijam jättää tilaa mielikuvitukselle,' Helsingin
Sanomat 4.2.2009: C1.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/