[H-verkko] Helsinki, 2000-luvun Karjala-tutkimus Studia Generalia

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
2000-luvun Karjala-tutkimus Studia Generalia
Helsinki 02.02.2010 klo 18:00 - 27.04.2010 klo 20:00

Karjalan Liiton 
Studia Generalia -luentosarja 
2000-luvun Karjala tutkimus 

Karjalatalon juhlasalissa, Käpylänkuja 1, Helsinki

Luennot alkavat kello 18.00

2.2.	Karjala muistin ja utopioiden paikkana, FT Outi Fingerroos

Karjala on muistin ja utopian paikka. 1800-luvulla syntynyt
karelianistinen aate loi mielikuvan yhtenäisestä Karjalan heimosta ja
sen menneisyydestä. 1900-luvulla mielikuvat Karjalasta kiinnittyivät
Vienan ohella Neuvostoliitolle menetettyyn Karjalaan: menetetyn
paikan muistoon ja haaveisiin sinne paluusta. Karjalasta on tehty
muistojen ja utopioiden paikka niin suomalaisia kuin suomalaista
kansakuntaakin varten. Luento paneutuu näihin kysymyksiin sekä
historian että nykyisyyden kautta.

Filosofian tohtori, dosentti Outi Fingerroos työskentelee etnologian
yliassistenttina Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksessaan hän on
erikoistunut muistin ja kerronnan tutkimukseen, Karjalaan ja
monikulttuurisuus-kysymyksiin. Uusi tutkimus Karjala utopioina
ilmestyy keväällä 2010.

9.2.	Karjalainen nainen ja sankaruus, FT Tarja Kupiainen

Sankaruus on urotekoja, urhoollisuutta ja yhteisön edun laittamista
oman edun edelle. Usein sankarit mielletään miehiksi, miehuulliset
teot sankariteoiksi. Luennossa pohditaan, miten nainen ja naisellinen
mahtuvat sankaruuteen. Entä millaista sankaruutta erityisesti
karjalainen nainen kantaa itsessään? Teemoja tarkastellaan
lähihistorian ja kansanrunouden näkökulmista nykyhetkeen peilaten.

Filosofian tohtori Tarja Kupiainen on työskennellyt yliopettajana
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun luovien alojen keskuksessa
syksystä 2007 lähtien. Kupiaisen väitöstutkimus Kertovan
kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies (SKS 2004) palkittiin
Joensuun yliopiston vuoden väitöskirjana. 

10.3.   Evakkous kehollisena kokemuksena, HTT Anna-Kaisa
Kuusisto-Arponen

Luennossa tarkastellaan evakkolasten kokemuksia pakotetusta
siirtymisestä. Lasten kokemushistoriassa keholliset tunnemuistot
säilyivät pitkään, sillä puhumattomuus sekä yhteiskunnallinen
hiljaisuus estivät niiden käsittelemisen. Vasta viime vuosina
tunnemuistojen rooli sotakokemuksien tutkimisessa on tunnustettu.

Hallintotieteiden tohtori Anna-Kaisa Kuusisto-Arponen työskentelee
assistenttina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella,
missä hän vuonna 2003 väitteli tohtoriksi aiheenaan kaupunkitilassa
ilmenevät territoriaaliset käytännöt Pohjois-Irlannin konfliktissa.
Kuusisto-Arponen on Suomen Akatemian tutkijatohtoriprojektissa
(2004–2008) tutkinut suomalaisten evakko- ja sotalasten
paikkaidentiteettiä. 


 
17.3.    Kerronnan merkitysten jäljillä – Matka ja koti
siirtokarjalaisten        
            muistelukertomuksissa, FM Ulla Savolainen

Siirtokarjalaisten kirjoitetut muistelukertomukset kertovat matkoista
paikkojen välillä sekä kodeista, joissa asuttiin ja asutaan. Matkan ja
kodin teemoihin liittyy myös abstraktimpia, kielen ja kerronnan
rakenteisiin kytkeytyviä kodittomuuden ja kuulumisen merkityksiä.
Folkloristisen analyysin avulla on mahdollista tavoittaa nämä
epäsuorat merkitykset ja ymmärtää uudella tavalla sekä
siirtokarjalaisten kokemuksia että kerrontaa kulttuurin merkityksiä
tuottavana, välittävänä ja säilyttävänä prosessina.

Filosofian maisteri Ulla Savolainen on folkloristiikan
jatko-opiskelija Helsingin yliopistossa ja tekee väitöskirjaa
siirtokarjalaisten kirjoitetusta muistelukerronnasta. Savolaisen pro
gradu-tutkielma Koti, Menetys, Paluu. Koti kannakselaisten
lapsievakkojen evakkomatkakertomuksissa (2007) on julkaistu Helsingin
yliopiston Ethesis-tietokannassa.

22.4. Vastakkainasettelusta rinnakkaiseloon
          – ortodoksinen siirtoväki ja paikallisväestö, FM Heli
Kananen

Ensin oli konflikti, nykyisin ortodoksisen kirkon arvostettu asema.
Miten tämä kehitys mahdollistui? Kuinka paikallisten alkuaan
alempiarvoisempana pitämien karjalaisten asemaa nostettiin? Miten
sotien henkisesti ja asuttamisen fyysisestikin muuttamat
paikallisyhteisöt voitiin päivittää vastaamaan muuttunutta
tilannetta? Kuinka alkuun toisilleen vieraiden muodostamassa
yhteisössä rakennettiin yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eheytettiin
yhteisöä sisäisesti?

Filosofian maisteri Heli Kananen on tohtorikoulutettava Jyväskylän
yliopistosta. Hän valmistelee parhaillaan esitarkastuksessa olevaa
Suomen historian väitöskirjaa Kontrolloitu sopeutuminen: Ortodoksinen
siirtoväki sotien jälkeisessä Ylä-Savossa (1946 - 1970). 

27.4. Sosiaalinen vuorovaikutus kaakkoissuomalaisessa
maalaisyhteisössä
         1600- ja 1700-luvulla, FT Kari-Matti Piilahti

Keiden kanssa oltiin tekemisissä 1600- ja 1700-luvun maaseudulla ja
ketkä muodostivat lähimmän sosiaalisen verkoston? Mitkä seikat
vaikuttivat keskinäiseen vuorovaikutukseen? Maalaisyhteisön
kanssakäymistä valotetaan etupäässä avioliitto- ja kummisuhteiden
kautta. Esityksen painopiste on Karjalan ja Hämeen rajalla
sijainneessa Valkealassa, mutta esimerkkejä poimitaan myös muilta
paikkakunnilta.

Filosofian tohtori Kari-Matti Piilahti työskentelee tutkijatohtorina
Helsingin yliopiston historian laitoksella. Vuonna 2007 ilmestyneessä
väitöskirjassaan Aineellista ja aineetonta turvaa hän tarkasteli
kontaktinmuodostusta Valkealassa vuosina 1630–1750. Meneillään oleva
tutkimusprojekti käsittelee Suomen taloudellisen eliitin sosiaalista
taustaa, muodostumista ja jatkuvuutta vuosina 1850–1940.


Tilaisuudet ovat maksuttomia ja yleisölle avoimia. Tervetuloa!
Luentosarja toteutetaan yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. 
Muutokset mahdollisia.


Studia Generalia -luentosarja ( http://www.karjalanliitto.fi )

Tiedustelut:
Anna Rauhala <anna.rauhala at karjalanliitto.fi> puh. (09) 7288 1714 

Ilmoitus lähetetty: 8.1.2010 09:13

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/