[H-verkko] Helsinki, =?UNKNOWN?B?VuRpdPZzOg==?= Maatalous- ja =?UNKNOWN?Q?mets=E4tieteiden?= akatemisoitumisesta

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Väitös: Maatalous- ja metsätieteiden akatemisoitumisesta
Helsinki 15.01.2010 

Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 15.1.2010
tarkastettava Tero Halosen väitöskirja ”Maaseutuopistoista
Yliopistoon - Maatalous- ja metsätieteiden tutkimus- ja
opetustoiminnan akatemisoitumisprosessi Helsingin Yliopistossa
vuoteen 1945” pohtii yliopistoa, korkeakoulua ja ammattikorkeakoulua
ja niihin kuuluvia oppialoja suhteessa toisiinsa sekä erityisesti
maatalous- ja metsätieteiden oppialan opetus- ja tutkimustoiminnan
alkua ja aseman vakiintumista yliopistossa.

Yliopistohistorian näkökulmasta akatemisoituminen nähdään Halosen
tutkimuksessa tieteen- tai oppialan opetus- ja tutkimustoiminnan
alkuna yliopistotasoisissa oppilaitoksissa taikka siirtymisenä
yliopistoon. Varsinaiseen akatemisoitumisprosessiin kuuluvat näiden
lisäksi oppiaineiden aseman vakiintuminen ja hyväksytyiksi tuleminen
osana yliopistotoimintaa. Väittelijän mukaan akateemisella
sulkemisella estetään uusien oppialojen akatemisoitumista. 

Maatalous- ja metsätieteiden tutkimus- ja opetustoiminnan
akatemisoitumisprosessin esivaihe 1700-luvun puolivälissä oli
Suomessa hyödyn aikakausi, jolloin maa- ja metsätalouden kysymykset
tulivat osaksi Kuninkaallisen Turun Akatemian pappis- ja
virkamieskoulutusta. 1800-luvun puolivälissä yhteiskunnan ja talouden
kehityksen myötä maa- ja metsätalouden ammattilaiset tarvitsivat lisää
teoreettista ammattikoulutusta. Tuolloin Keisarillinen
Aleksanterin-Yliopisto oli keskittynyt perinteisten professioiden
kouluttamiseen ja teoreettiseen opetukseen. Akateemisen sulkemisen
vuoksi agronomien ja metsänhoitajien käytännönläheinen koulutus
järjestettiin aluksi Mustialan maanviljelysopistossa ja Evon
metsäopistossa. 1800-luvun lopulla alkoi keskustelu korkeimman
maatalous- ja metsäopetuksen uudistamisesta, mikä johti 1890-luvulta
alkaen korkeimman maatalous- ja metsäopetuksen sekä
-tutkimustoiminnan akatemisoimiseen Aleksanterin-Yliopistossa. 

Akatemisoitumista seurasi siirtymävaihe, jonka aikana vuonna 1902
toimintansa aloittaneen maanviljelys-taloudellisen tiedekuntaosaston
toiminta alkoi vakiintua. Asema oli kuitenkin pitkään väliaikainen
suunnitellun maatalouskorkeakoulun vuoksi. Oppiaineiden kehityksen ja
maatalouskorkeakouluhankkeen kaatumisen seurauksena maatalous- ja
metsätieteet alkoivat vähitellen saada hyväksytyn aseman Helsingin
yliopistossa. Vakiintumisen ja tieteellisen statuksen nousun merkki
oli vuonna 1924 toimintansa aloittanut maatalous-metsätieteellinen
tiedekunta. Ennen toista maailmansotaa varattiin tiedekunnan
laitosrakennusten tontit ja koetilat sekä rakennettiin Metsätalo
Kaisaniemeen.

Väitöskirja on luettavissa osoitteesta
https://oa.doria.fi/handle/10024/52492. 

FM Tero Halosen väitöskirja esitetään tarkastettavaksi Helsingin
yliopiston humanistisessa tiedekunnassa perjantaina 15. tammikuuta
klo 12 (yliopiston päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4.
krs). Vastaväittäjänä on professori Panu Nykänen Aalto-yliopistosta,
ja kustoksena on professori Laura Kolbe.

Väittelijän yhteystiedot: puh. 050 589 7397, tero.halonen at helsinki.fi



Ilmoitus lähetetty: 

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/