[H-verkko] Helsinki, =?UNKNOWN?B?VuRpdPZzOg==?= Luonto, tiede ja teknologia : Kansanvalistuksen Suomi-kuva 1870-1920

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Väitös: Luonto, tiede ja teknologia : Kansanvalistuksen Suomi-kuva
1870-1920
Helsinki 05.03.2010 

FM Tiina Päivärinne väittelee 5.3.2010 kello 10.15 Helsingin
yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta 'Luonto, tiede ja
teknologia - Kansanvalistuksen Suomi-kuva 1870-1920 ' (Nature,
science and technology. The image of Finland through popular
enlightenment texts 1870-1920). Väitöstilaisuus järjestetään
osoitteessa Päärakennus, Auditorio XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjinä ovat professori Maija Kallinen, Oulun yliopisto, ja
professori Maunu Häyrynen, Turun yliopisto / Pori, ja kustoksena on
professori Laura Kolbe.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Bidrag till kännedom av Finlands
natur och folk. Väitöskirjaa myy Tiedekirja, Kirkkokatu 14, 00170
Helsinki, tiedekirja at tsv.fi, http://www.tsv.fi.

***
Luonto, tiede ja teknologia : Kansanvalistuksen Suomi-kuva 1870-1920

Tekijä: Päivärinne, Tiina Muu tekijä: Helsingin yliopisto,
humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja
taiteiden tutkimuksen laitos, Historia 
Päiväys: 2010-03-05 
Taso: Väitöskirja (monografia) 

Tiivistelmä: 
Väitöskirjan tutkimuskohteena on miten kansanvalistuksellisessa
kirjallisuudessa käsiteltiin suomalaista luontoa ja kuvaa
suomalaisesta kansallisesta maisemasta. Kansanvalistuksellisessa
kontekstissa määritelty ”suomalainen luonto” on työssä se perusta,
jonka varaan ajatusta modernista suomalaisuudesta rakennetaan. Sen
ensisijaisena tehtävänä on tukea suomalaisuuden rakentumista ja
toimia vahvistuvan suomalaisen identiteetin kulmakivenä. Luonnon
avulla myös määritellään Suomi maantieteellisenä kokonaisuutena ja
otetaan kantaa poliittisesti ja kulttuurisesti merkittäviin asioihin.
Luonto ei ole staattinen elementti suomalaisuuden konstruktiossa, vaan
altis yhteiskunnan taloudellisessa ja henkisessä kehityksessä
tapahtuville muutoksille. Erityisesti työssä pohditaan sitä, mikä
merkitys luonnolla oli suomalaisuutta rakentaville fennomaaneille ja
miten he liittivät luonnon osaksi suomalaisen talouselämän kehitystä.


Lisäksi työssä pohditaan sitä, miten teknologia kirjoitettiin osaksi
suomalaista tietoisuutta ja ensi alkuun osaksi kansallista
luontokontekstia. Teknologian osalta työ painottuu suuriin ja koko
kansakuntaa aikanaan koskettaviin teknologisiin järjestelmiin, kuten
rautateihin ja suuriin tehdaskomplekseihin. Teknologia esitetään
luontoon liittyvien käsitteiden avulla. Vääjäämättömästi etenevä
kehitys muuttaa tilanteen niin, että vähitellen luontoa aletaan
kuvata teollisuudesta ja talouselämästä tulevien termien kautta.
Aikaisempi luonnontilainen ”alkuperäinen” luonto valjastetaan
teollisuuden voiman ja raaka-aineen lähteeksi. Prosessia tukevat
samaan aikaan voimallisesti kehittyvät luonnontieteet ja teknilliset
tieteet. Kehitys osoitti, että luonnon ja teknologian yhteiselo ei
ollut täysin saumatonta. Ratkaisuna ongelmaan tarjotaan ajatusta
luonnonpuistoista. Niiden ajateltiin olevan alueita, joissa luonto
säilyisi koskemattoman tuleville sukupolville, mutta jotka
sijainniltaan olisivat talouselämän kannalta kohtuullisen
hyödyttömiä. 

Lähdemateriaalina työssä on käytetty kolmea kansanvalistuksellista
kirjasarjaa sekä yhtä aikakauslehteä: Kansanvalistusseuran
Kalenteria; Omaa Maata; Suomi, maa, kansan, valtakunta -sarjaa sekä
Kyläkirjaston Kuvalehteä. Lähdemateriaalin julkaisuajankohdat
määrittävät myös työn aikarajausta. Lähdemateriaali tuo korostetusti
esille ensinnä kansanvalistuskirjallisuuden selvästi poliittisen
luonteen ja toiseksi sen, miten sitä onnistuttiin taitavasti
käyttämään ”oikeanlaiseksi” mielletyn poliittisen ja kulttuurisen
ideologian välittämisen välikappaleena.



Ilmoitus lähetetty: 

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/