[H-verkko] Arvosteltavaksi: Vastapainon kevään 2010 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen lähetä Agricolan  
toimittajille sähköpostia osoitteeseen:  
<agricolan.arvostelut at gmail.com>, Ilmoita kirjan nimi ja kustantajan  
sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!). Tiedot toimitetaan  
kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi  
juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- 
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- 
arvostelut" julkaisuun: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/ 
.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!


Vastapainon kevään 2010 kirjoja
***
Anttila Anu-Hanna, Kauranen Ralf, Löytty Olli, Pollari Mikko, Rantanen  
Pekka & Ruuska Petri
Kuriton kansa
Poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa

1900-luvun alun Suomessa kysyttiin ensimmäisen kerran, mitä kansa  
tahtoo. Vastauksista osa on jo unohtunut, osa jatkanut elämäänsä.

Vuonna 1905 kansa meni lakkoon paremman tulevaisuuden puolesta.  
Kysymys uudesta poliittisesta järjestyksestä kosketti kaikkia. Miten  
sen näkivät teosofit, tolstoilaiset ja anarkistit? Millaisiin  
ihanteisiin perustuivat sukupuolioppaat ja kasvatustoimet? Entä mikä  
oli kansakunnan paikka lähetystyön mittakaavassa? Suomi oli osa  
Venäjää, mutta oliko Suuriruhtinaanmaa siirtomaa? Miten aikakauden  
keskusteluille naurettiin pilakuvissa?

Kuriton kansa -kirjassa tarkastellaan suurlakon ajan Suomen  
aatteellista monimuotoisuutta. Monipuoliseen aikalaisaineistoon  
perustuvassa tutkimuksessa tehdään näkyväksi sellaista poliittisen  
ajattelun ja toiminnan muotoja, joiden hyväksymiseen ja hylkäämiseen  
nykyisyys nojaa.
***
Akateeminen kysymys?
Yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta
Toimittanut
Tomperi Tuukka

Mikä on yliopiston tehtävä? Kehitellä "osaamislähtöisiä kilpailuetuja"  
yrityksille? Täsmäkouluttaa akateemisia ammattilaisia suhdanteiden  
mukaan muuttuviin tarpeisiin? Uuden yliopistolain taustoja  
tutkailtaessa tältä näyttää. Yliopistouudistuksen ytimessä on  
valtionhallinnon uusi uskonto: maailman paras innovaatiojärjestelmä  
kansantalouden ja hyvinvoinnin pelastajana.

Keväällä 2009 uudesta yliopistolaista kamppailtiin näkyvästi.  
Kritiikin aktiiveja olivat opiskelijat, jotka kokoontuivat  
protestoimaan ja omaksuivat kekseliäitä vastarinnan keinoja.  
Henkilökunta pysytteli enimmäkseen passiivisena, vaikka kiistellyt  
aiheet koskettavat henkilökunnan työoloja, -ehtoja ja tulevaisuutta  
vielä enemmän kuin opiskelijoiden asemaa.

Uudistuksen ristiriitainen vastaanotto kertoo railoista yliopistojen  
sisällä. Innovaatioajattelulle ja kaupalliselle tutkimus- ja  
kehitystyölle ei monien mielestä ole realistisia vaihtoehtoja  
kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Toiset vastustavat  
tutkimuksen ja opetuksen yhteiskunnallisen arvon katsomista näin  
lyhytnäköisesti ja kapeasti.

Tutkimus ja korkeakoulutus eivät ole irrallisia saarekkeita  
taloudellisten voimien ja uusliberalismin hengen ohjailemassa ajassa.  
"Tehostaminen" ja "kehittäminen" ovat tuttua puuhaa koko  
yhteiskunnassa: työelämässä, koululaitoksessa, terveyden- ja  
vanhustenhuollossa. Kenen hyödyksi ja miten sitä tehdään? Millaista  
elämää tavoittelemme ja millaisia yhteiskunnallisia, teknisiä ja  
ekologisia ratkaisuja se edellyttää? Tarvitaanko yliopistoja yhä  
yhteiskunnan kriittiseen itsearviointiin ja kulttuurin luovaan  
uudistamiseen? Yliopistojen tulevaisuus ei ole vain akateeminen  
kysymys. Se koskettaa perustavalla tavalla yhteiskunnan ja kulttuurin  
suuntaa.

Miksi yliopistolakia vastustettiin? Miksi yliopistojen tulevaisuudella  
on merkitystä koko yhteiskunnalle? Ajankohtaisessa keskustelukirjassa  
tunnetut yliopistopolitiikan ja -työn tutkijat sekä lakikriitikoiksi  
ryhtyneet professorit kirjoittavat aiheesta niin kokemustensa kuin  
tutkimustensakin kautta. Kirjoittajina mm. Petri Koikkalainen, Leena  
Koski, Päivi Naskali, Jussi Pakkasvirta, Emilia Palonen, Heikki  
Patomäki, Martina Reuter, Suvi Ronkainen, Juha Suoranta, Thomas  
Wallgren, Matti Vesa Volanen, Jussi Vähämäki, Oili-Helena Ylijoki.
***
Käsikirja sukupuoleen
Toimittanut
Saresma Tuija, Rossi Leena-Maija & Juvonen Tuula

Sukupuoli ei ole pelkkää biologiaa, mutta ei myöskään vapaasti  
valittavissa oleva rooli tai identiteetti. Sukupuoli on yhtä aikaa  
henkilökohtainen ja kokemuksellinen, sosiaalisesti tuotettu ja  
ruumiillinen. Sukupuoli on suhteita ja valtaa. Se muotoutuu  
yhteiskunnallisten ja kulttuuristen käytäntöjen ja normien määräämissä  
puitteissa.

Käsikirja sukupuoleen avaa sukupuolen rakentumista ja tutkimisen  
tapoja humanistis-yhteiskuntatieteellisistä näkökulmista.  
Artikkeleissa osoitetaan, miten sukupuolta kärjistetään ja häivytetään  
eri elämänaloilla, miten mediaa ja teknologiaa, uskontoa ja tutkimusta  
voidaan tarkastella läpeensä sukupuolittuneina. Kirjoittajat  
tarkastelevat sukupuolen merkitystä muun muassa vanhemmuudessa,  
työelämässä, kasvatuksessa, politiikassa ja kielessä. Teksteissä  
pohditaan myös miten sukupuoli, seksuaalisuus ja muut erot, kuten  
yhteiskuntaluokka ja etnisyys, muokkautuvat vuorovaikutuksessa.

Odotettu nais- ja sukupuolentutkimuksen perusoppikirja sopii  
yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja lukioiden oppimateriaaliksi  
sekä kaikille sukupuolen, vallan ja seksuaalisuuden yhteyksistä  
kiinnostuneille. Kirja haastaa analysoimaan sukupuolta sekä  
akateemisesti että arkielämässä.

***
Luonnonvarojen hallinnan legitimiteetti
Toimittanut
Rannikko Pertti & Määttä Tapio

Luonnonvarojen riittävyys ja hallinta ovat tulevaisuuden suurimpia  
haasteita ilmastonmuutoksen rinnalla. Kirjoittajat avaavat  
luonnonvarojen käyttöön liittyvää yhteiskunnallista ongelmakenttää ja  
analysoivat luonnonvarojen hallinnan keinoja. Legitimiteetin  
käsitteellä kytketään yhteen ympäristöpolitiikan, oikeustieteiden,  
filosofian, sosiologian ja taloustieteiden luonnonvarojen hallintaan  
liittyviä lähestymistapoja.

Kirjan artikkeleissa tarkastellaan luonnon käytön ja suojelun  
periaatteellisten kysymysten ohella luonnonvarapolitiikan  
uudistumista, oikeuskäytäntöjen legitimiteettiä sekä luonnonvarojen  
käytön muutoksia. Kirjoittajat esittelevät myös uuden näkökulman,  
ekosysteemipalvelujen paradigman.

Luonnonvarojen hallinnan legitimiteetti perustuu monitieteiseen  
vuoropuheluun ja on aihepiirin ensimmäinen suomenkielinen synteesi,  
joka sopii paitsi perusoppikirjaksi myös luonnonvara- ja ympäristöalan  
ammattilaisille ja aktiiveille.

Kirjoittajat: Jakob Donner-Amnell, Juha Karhu, Kai Kokko, Tuomas  
Kuokkanen, Simo Kyllönen, Tapio Määttä, Arto Naskali, Pertti Rannikko,  
Teijo Rytteri, Leila Suvantola

****
Koski Markku
"Hohto on mennyt herrana olemisesta" - Televisio ja poliitikko

Paavo Noponen kutsui aikoinaan televisiota "uudeksi perheenjäseneksi",  
jolla on "paljon outoja ja yllättäviäkin piirteitä". Teos kertoo  
siitä, miten perheenjäsen osoittautuikin Troijan hevoseksi, joka toi  
kaikkien muiden herkkujen ohella olohuoneisiin politiikan ja  
poliitikon. Moni porvari sai nyt ensi kertaa kuulla ja nähdä  
kommunistin puhuvan, ja monen duunarin kotiin tunkeutui lihaa ja verta  
täynnä oleva porvari. Radion pahamaineinen Pienoisparlamentti sai  
television myötä jatkoa vaalikeskusteluista ja -valvojaisista,  
Peukaloruuvista ja Jatkoajasta, jossa esiintyi charmikkaaseen tapaan  
pääministeri Mauno Koivisto.

Kirja on historiallisin esimerkein pippuroitua mediafilosofiaa, jonka  
lähtökohtana on Walter Benjaminin kuulu essee Taideteos mekaanisen  
uusintamisen aikakaudella. Tekijä testaa ja päivittää hänen  
ajatuksiaan elokuvasta ja elokuvatähdistä television ja poliitikon  
osalta. Totuutta tämän päivän imagopolitiikasta ja -poliitikosta ei  
etsitä parturista ja vaatekaupasta, vaan siitä miten uusi medium  
haastoi perinteisen politiikan muodot. "Älä lähde hyvistä vanhoista  
asioista, vaan uusista huonoista", voisi kuulua teoksen motto.

Kirja ei tyydy valittelemaan kansan vieraantumista politiikasta, vaan  
väittää myös poliitikon vieraantuneen itsestään ja muuttuneen tavaran  
kaltaiseksi julkisuuden markkinoilla kiertäväksi olioksi, jonka  
olennaisin piirre on toisto. Oman käsittelynsä saa muun muassa  
politiikan ja huumorin suhde, kyyninen katsoja, Mannerheimin  
aavemainen hahmo, Urho Kekkonen varhaisena mediafilosofina, Mauno  
Koivisto brechtiläisenä poliitikkona sekä tämän päivän "proustilainen  
politiikka". Tekijä selvittää vihdoin myös Sauli Niinistön menestyksen  
salaisuuden.
****
Valkonen Sanna
Poliittinen saamelaisuus

Mitä on saamelaisuus ja saamelaiset? Poronhoitoa, värikkäitä vaatteita  
ja perinteisiä elämäntapoja - Pohjolan eksoottinen kansa? Poliittinen  
saamelaisuus on ensimmäinen yhteiskuntatieteellinen tutkimus Suomessa,  
joka purkaa totuttuja käsityksiä saamelaisuudesta ja saamelaisista.  
Tutkimus kurkkii itsestäänselvyyksinä pidettyjen saamelaiskäsitysten  
taakse ja kysyy, millä tavalla nämä käsitykset ovat rakentuneet,  
tulevat ylläpidetyiksi ja millaisia vallan ulottuvuuksia niihin liittyy.

Poliittinen saamelaisuus on käänteentekevä tutkimus saamelaisista  
alkuperäiskansana jälkikolonialismin aikakaudella. Rohkeassa teoksessa  
kyseenalaistetaan perinteiset käsitykset kansoista ja kulttuureista  
sekä näytetään niiden poliittinen luonne. Valkonen vie lukijan vallan  
ja etnisyyden kerroksiin avaten uusia mahdollisuuksia ymmärtää  
saamelaisuutta. Hän pureutuu totuttuihin saamelaiskäsityksiin,  
saamelaispolitiikkaan, saamelaisena olemisen ehtoihin sekä  
yksilöllisiin kokemuksiin saamelaisuudesta tuoden myös ruumiillisuuden  
tutkimukselliseen keskiöön. Teos soveltaa rohkeasti feministisen  
teorian käsitteitä ja jälkikolonialistista teoriaa etnisyyden,  
ruumiillisuuden, vallan ja politiikan tutkimukseen.

Kirjassa analysoidaan saamelaisia kansana ja alkuperäiskansana  
tuottavia etnopoliittisia käytäntöjä sekä paneudutaan näiden  
käytäntöjen sekä saamelaisyhteisön ja -yksilöiden väliseen  
dynamiikkaan. Poliittinen saamelaisuus on kattava esitys  
saamelaisuuden eri ulottuvuuksista ja se on kirjoitettu kaikille  
niille, joita saamelaisuus, etnisyys ja valta askarruttavat.

Sanna Valkonen on politiikan tutkija Lapin yliopistosta.
****
En ole rasisti, mutta...
Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä
Toimittanut
Keskinen Suvi, Rastas Anna & Tuori Salla

Suomalaiseen julkiseen keskusteluun juurtui talvella 2008-2009 uusi  
sana, maahanmuuttokriittisyys. Keskustelu maahanmuutosta ja  
monikulttuurisuudesta politisoitui, mutta mihin jäi kriittinen  
arviointi kovasanaisesta ja uhkakuvia painottavasta  
maahanmuuttokritiikistä?

Kirjassa asiantuntijat osallistuvat vilkkaana jatkuvaan  
maahanmuuttokeskusteluun analysoimalla sen sisältöjä ja seurauksia.  
Millaista keskustelua tuottavat itseään maahanmuuttokriittisiksi  
kutsuvat ja heidän näkemyksiään myötäilemään ryhtyneet poliitikot ja  
virkamiehet? Millaisen roolin media on ottanut suhteessa erilaisiin  
maahanmuuttopoliittisiin näkemyksiin? Mitkä ovat olleet  
maahanmuuttajien mahdollisuudet osallistua keskusteluun?

Tutkijoiden ohella maahanmuuttokeskustelua ja suomalaista  
monikulttuurisuutta analysoivat vuosia pakolais- ja maahanmuuttotyön  
kentällä toimineet eri alojen ammattilaiset, myös sellaiset  
suomalaiset, joita kutsutaan, tai luullaan, maahanmuuttajiksi.

Kirja on ennen kaikkea kollektiivinen puheenvuoro asiallisen ja muita  
ihmisiä kunnioittavan keskustelun puolesta. Eri näkökulmia ja  
runsaasti asiatietoa sisältävänä kirja soveltuu myös oppikirjaksi  
kaikille niille, jotka tarvitsevat valmiuksia osallistua  
maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta käytävään keskusteluun.

Kirjoittajat: Said Aden, Camilla Haavisto, Veronika Honkasalo, Karina  
Horsti, Laura Huttunen, Helena Jerman, Suvi Keskinen, Ullamaija  
Kivikuru, Mikko Lehtonen, Kaisla Löyttyjärvi, Johanna Matikainen,  
Husein Muhammed, Outi Pärnänen, Pentti Raittila, Anna Rastas, Sari  
Sirva, Leena Suurpää ja Leena-Kaisa Åberg
****
Linjakumpu Aini
Islamin globaalit verkostot

Politiikantutkija Aini Linjakumpu lähestyy kirjassaan islamia  
kansainvälisenä poliittisena ilmiönä. Hänen tarkastelussaan islam ei  
näyttädy pelkästään Lähi-itään paikannettavana, hierarkkisena tai  
yhtenäisenä ilmiönä. Islamia lähestytään dynaamisten ja yli rajojen  
muodostuvien verkostojen avulla, mikä tuo esiin nykyisten  
islamilaisten kulttuurien moniulotteisuuden.

Kirjassa pohditaan ensinnäkin al-Qaidan edustamaa islamilaista  
terrorismia, joka on näkyvimpiä ylikansallisen islamilaisen politiikan  
muotoja. Toiseksi tarkastellaan Muhammed-pilakuvien aiheuttamaa  
kriisiä sekä vastaavia kansainvälisiä selkkauksia, jotka ovat  
syntyneet reaktioina ei-muslimien toimintaan. Esiin nousee myös  
islamilaisen identiteetin epäyhtenäisyys eli islamin valtavirran suhde  
yhä moninaisempiin "vaihtoehtoisiin ääniin". Verkostopoliittinen  
tarkastelu paljastaa, kuinka tehokkaasti valtavirrasta poikkeavat  
muslimit saattavat hyödyntää eri medioita ja viestintäverkostoja,  
erityisesti internetiä. Internetin avulla pääsevät ääneen muun muassa  
diasporamuslimit, seksuaaliset vähemmistöt, humoristit sekä arkipäivän  
islamia edustavat muslimit. Kirjassa nostetaan esiin myös  
monikulttuurisuuden ongelmat sekä uudenlaisen kansalaisuuden haasteet.  
Linjakummun lähestymistavassa on aineksia niin valtio-opista,  
kansainvälisen politiikan tutkimuksesta kuin sosiologiastakin, ja  
verkostojen ohella oleellinen lähestymistapa on islamilainen toimijuus.
****
Gramsci Antonio
Vankilavihkot
Alkuteos
Quaderni del carcere
Suomentanut
Böök Mika, Berger Martti & Talvio Lena

Antonio Gramsci (1891-1937) on yksi merkittävimmistä 1900-luvulla  
kirjoittaneista yhteiskunta- ja kulttuuriteoreetikoista, jonka  
näkemykset ylittävät ahtaat ja keinotekoiset tieteenalarajat.  
Fasistisen Italian vankeudessa vuosina 1929-35 kirjoitetusta  
Vankilavihkoissaan Gramsci tarkastelee omaperäisistä ja oivaltavista  
näkökulmista ihmisyhteisöissä vaikuttavien voima- ja valtasuhteiden  
kysymyksiä ja ongelmia. Keskeiseen rooliin nousevat kysymykset  
hegemonisesta vallasta kapitalististen yhteiskuntien koossapitävänä  
voimana ja radikaalien muutosliikkeiden sivuuttamattomana  
teoreettisena ja käytännöllisenä haasteena.

Globaalin kapitalismin hallitsemalla aikakaudella Vankilavihkot  
tarjoaa hedelmällisiä lähtökohtia kulttuurisen, poliittisen ja  
taloudellisen vallan luonteen kriittiselle tutkimukselle sekä voima-  
sekä muutokseen tähtäävien vastahegemonisten yhteiskunnallisten  
liikkeiden käyttöön.
****
Miller Peter & Rose Nikolas
Miten meitä hallitaan
Alkuteos
Governing the Present
Suomentanut
Suikkanen Risto

Miten meitä hallitaan on hallinnan tutkimuksen perusteos, joka kertoo  
millaisin uusin hallinnan keinoin meitä johdetaan ja minuuttamme sekä  
koko elämäämme muovataan.

Yhteiskunnan ja talouselämän johtamista käsittelevässä tutkimuksessa  
ja keskustelussa hallintaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina  
nousseet keskeisiksi käsitteiksi. Tutkimusalan pioneerit Peter Miller  
ja Nikolas Rose esittelevät ja tarkastelevat teoksessaan kriittisesti  
hallinnointiproblematiikan peruskäsitteitä ja -ideoita. Tarkastelun  
kohteina ovat muun muassa johtamiskäytännöt yrityksissä, valtion  
hallinnossa ja kuntien organisaatioissa, mukaan lukien erilaiset  
markkinointiin ja psykologiseen johtamiseen liittyvät menetelmät.

He eivät kuitenkaan pysyttele ainoastaan teoreettisella tasolla, vaan  
soveltavat käsitteitä konkreettiseen yhteiskuntatutkimukseen piirtäen  
samalla laajan kaaren uuden ajan alusta omaan aikaamme. He muodostavat  
kuvan kehityksestä, jossa ihmisten väliset käskyvaltasuhteet ovat  
korvautuneet tietoon perustuvalla ja asioiden "omaa luonnetta"  
kunnioittavalla asioiden hallinnalla. Tiedosta tulee sananmukaisesti  
valtaa. Tämä yhteiskuntateoreettista ajattelua olennaisesti uudistava  
teos tekee näkyväksi ja ymmärrettäväksi sen, miten oma toimintamme  
tietämättään toteuttaa siihen muualta istutettuja päämääriä.

Peter Miller on johdon laskentatoimen professori ja Nikolas Rose  
sosiologian professori London School of Economics and Political  
Science -yliopistossa.
****
Kerjääminen eilen ja tänään
Historiallisia, oikeudellisia ja sosiaalipoliittisia näkökulmia  
kerjäämiseen
Toimittanut
Mäkinen Virpi & Pessi Anne Birgitta

Miten ulkomaalaisiin, lähinnä Itä-Euroopasta tulleisiin  
katukerjäläisiin pitäisi suhtautua? Tulisiko heille antaa rahaa vai  
kulkea ohi? Millaiset viranomaistoimet ja auttamismuodot olisivat  
mahdollisimman humanitaarisia ja ihmisoikeuksia edistäviä? Suurin osa  
katukerjäläisistä on EU-kansalaisia ja siksi oikeutettuja moniin  
etuuksiin. Työvoiman vapaa liikkuvuus ja työnhaku ovat EU:ssa  
perusoikeuksia. Vaikka elinkeinonharjoittaminen olisi kerjäämistä,  
maahantuloa ei voida estää, jos paperit ovat kunnossa. Viranomaiset  
voivat puuttua kerjäämiseen vasta kun se on aggressiivista tai jos se  
vaarantaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden.

Kerjääminen eilen ja tänään pyrkii hälventämään katukerjäläisten  
synnyttämää hämmennystä tarjoamalla välineitä ajankohtaiseen  
keskusteluun. Eri tieteenalojen edustajat avaavat artikkeleissaan  
historiallisia, oikeudellisia ja sosiaalipoliittisia näkökulmia  
kerjäämiseen. Teoksessa tarkastellaan muun muassa irtolais- ja  
romanipolitiikan historiallisia lähtökohtia ja tämän päivän  
sosiaalipoliittisia ulottuvuuksia Suomessa ja Pohjoismaissa sekä  
kontrollipolitiikan mahdollisuuksia hallita kerjäämistä EU-maissa.  
Artikkeleissa pureudutaan myös ihmisoikeuksiin ja erityisesti  
liikkumisvapauteen liittyviin oikeudellisiin kysymyksiin sekä  
auttamisen haasteisiin ja antamisen dilemmaan nimenomaan  
katukerjäläisten osalta.

Ydinkysymys - niin eilen kuin tänäänkin - on, tarvitsevatko  
kerjäläiset kontrollia vai olisivatko erilaiset auttamisen muodot  
riittävän tehokkaita ehkäisemään ihmisten lähtöä kerjuulle?

Kirjoittajat: Kaarlo Arffman, Susan Kuivalainen, Anne Mikkola, Virpi  
Mäkinen, Anne Birgitta Pessi, Heikki Pihlajamäki, Panu Pulma, Mikko  
Puumalainen