[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Thomas Thorild - ruotsalainen Greifswaldissa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Sakari Ollitervo  FL, Turku
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Carola Häntsch, Joachim Krüger und Jens E. Olesen (toim.): Thomas
Thorild (1759-1808). Ein schwedischer Philosoph in Greifswald..
Publikationen des Lehrstuhls für Nordische Geschichte, Bd. 10., 2008.
276 sivua.


Thomas Thorild - ruotsalainen Greifswaldissa
---------------------------------------------------------

Juhlavuodet saavat tutkijat arvioimaan uudelleen filosofien
saavutusten lähtökohtia, sisältöä ja historiallista merkitystä.
Ruotsalainen filosofi, kriitikko ja runoilija Thomas Thorild (alk.
Thorén) sai tämän huomion osakseen 2008, jolloin tuli kuluneeksi 200
vuotta hänen kuolemastaan.

 


Vuonna 1759 syntynyt Thorild oli poleeminen ja ristiriitainen hahmo,
joka ei elänyt sovussa oman aikansa kanssa vaan oli aikansa tapojen
ja olosuhteiden arvostelija. Suuria suunnitelmia hautonut Thorild
halusi antaa selityksen luonnonkaikkeudelle ja uudistaa koko
maailman. Se, että hän vaihtoi sukunimensä ukkosenjumala Thoriin ja
tuleen viittaavaan Thorildiin, kertoo paljon hänen omakuvastaan.
Aikalaisten suhtautuminen häneen oli vaihtelevaa. Porthanin mielestä
Thorild oli lähinnä suuruudenhullu 'mielipuoli'. Myötämielisesti
häneen suhtautui J. G. Herder, ja vuosisadanvaihteen K. L. Reinhold
näki hänessä totuuden etsijän. Reinholdin Der Teutsche Merkur
-lehdessä 1786-1787 julkaistut Briefe über die Kantische Philosophie
olivat kiinnittäneet käänteentekevästi aikalaisten huomion Immanuel
Kantin kriittiseen filosofiaan.   

Thorild muutti vuonna 1795 Ruotsille kuuluvaan Etu-Pommeriin,
Greifswaldin kaupunkiin, jossa hän toimi kuolemaansa saakka
yliopiston kirjastonhoitajana sekä Ruotsin kirjallisuuden ja kielen
professorina. Greifswaldissa opetuksesta vastasi vajaan 20 hengen
professorikunta, jota kuulemaan saapui vuosittain 30-40 uutta
opiskelijaa.

Thorildin muistamisesta huolehtii teos Thomas Thorild. Ein
schwedischer Philosoph in Greifswald, jonka ovat toimittaneet
Greifswaldin yliopiston tutkijat Carola Häntsch, Joachim Krüger ja
Jens E. Olesen. Kokoelman yhdeksän kirjoittajaa edustavat eri
tutkimusaloja - filosofiaa, historiaa ja kirjallisuustiedettä, mikä
peilaakin osuvasti Thorildin monialaisuutta. Toimittajat ovat
jakaneet kokonaisuuden neljään osaan. Ensimmäisessä osassa Svante
Nordin, Karin Hoff ja Otto Fischer kirjoittavat Thorildin toiminnasta
Ruotsissa. 'Thorild im Greifswald' nimetyssä osassa Andreas Önnerfors,
Dirk Alvermann, Manfred Menger ja Irmfried Garbe valottavat Thorildin
filosofista ajattelua, ideoita yliopistojen uudistamiseksi ja
yhteyksiä kirjailija-filosofi Ernst Moritz Arndtiin sekä Suomen
historiasta kirjoittaneeseen Friedrich Rühsiin. Toisen osan päättää
Arndtin Thorildille omistama runo Männerkraft.

Kolmannessa osassa Carola Häntsch etsii Thorildin paikkaa aikansa
saksalaisen filosofian kontekstissa. Thorildin vastaanottoa
hankaloitti se tosiasia, että hän kirjoitti epäajanmukaisesti
pääteoksensa latinaksi, Maximum seu Archimetria (1799). Häntschin
tehtävää jatkaa Vesa Oittinen kirjoittaessaan Thorildin kanssa
kirjeenvaihdossa olleen Reinholdin filosofiasta. Svante Nordin
tarkastelee kansallissosialisteja Englannin kautta Ruotsiin paenneen
Ernst Cassirerin kahta Thorild-tutkimusta. Cassirer yhdisti Thorildin
ajattelun ennen muita Herderiin ja erityisesti tämän tuntemusten ja
tunteiden ensisijaisuutta puolustavaan tieto-opilliseen kirjaseen Vom
Erkennen und Empfinden der menschlichen Seele (1778).

Kolmas osa sisältää kaksi suppeaa kirjekokoelmaa. Thorild kävi
kirjeenvaihtoa Herderin ja tämän puolison Carolinan kanssa. Kirjeistä
paljastuu, että hänestä piti tulla yksi Herderin koottujen teosten
toimittajista. Thorildin kahdeksan kirjettä Reinholdille vuosilta
1800-1802 vaikuttavat puolestaan ajatusluonnoksilta. Kirjeet on
taustoittanut asiantuntevasti Carola Häntsch. Kirjan lopusta löytyvät
bibliografiset tiedot Thorildin keskeisistä teoksista ja
tutkimuskirjallisuudesta.

 

Poetiikka ja politiikka

Nordin, Hoff ja Fischer kuvailevat Lundissa ja Uppsalassa opiskelleen
Thorildin varhaisia runousopillisia käsityksiä, jotka puolustivat
runoilijan vapautta ennalta annetuista säännöistä. Maaliskuussa 1782
Thorild kirjoitti Stockholms Posten -lehdessä: 'Jokainen nero on
synnynnäinen lainsäätäjä, itsenäinen luoja alallaan. Hän ei noudata
sääntöjä vaan luo niitä (14).' Poetiikan ja estetiikan pariin
Thorildin ajoi hänen runonsa Passionerna saama vastaanotto. Hän
osallistui runollaan kirjoituskilpailuun, tuli palkituksi mutta myös
samalla arvostelluksi siitä, että runo rikkoi hyvän maun sääntöjä.
Poetiikan ja kritiikin kysymysten käsittelemistä Thorild jatkoi
kirjoituksessaan En critic öfver criticer (1791). Hän luonnosteli
lakeja, joiden mukaan kriitikon tuli menetellä. Hänen mukaansa
kriitikon pitää suhtautua myönteisesti kohteeseensa, tuntea se
läpikotaisin ja, runoilijan vapautta kunnioittaen, löytää kritiikin
mittapuut kohteesta itsestään.

Thorildin ajattelu suuntautui 1790-luvulle tultaessa estetiikasta ja
poetiikasta poliittis-yhteiskunnallisiin aiheisiin. Ranskan
vallankumouksen aatteista vaikuttunut Thorild puhui sukupuolten
välisen tasa-arvon ja ajattelun vapauden puolesta sekä vastusti
sensuurisäädöksiä. Thorild sai jakobiinin leiman ja hänet tuomittiin
1793 neljäksi vuodeksi maanpakoon. Myöhemmin Greifswaldin aikana
'vapaus' väistyi enemmän taka-alalle, ja keskeiseksi poliittiseksi
kategoriaksi muodostui 'oikeus'. Poliittisen vallan tärkein tehtävä
oli köyhyyden poistaminen ja kaikinpuolinen yhteiskunnallisen
harmonian edistäminen - harmonarkia, kuten Thorild sitä omaperäisellä
tyylillään kutsui.

 

Friedrich Rühs ja Thorild

Manfred Menger kirjoittaa Pohjoismaiden historiaan erikoistuneen
Friedrich Rühsin (1781-1820) Greifswaldin vuosista. Rühs tunnetaan
ensimmäisen Suomen historiaa ja maantuntemusta koskevan
yleisesityksen tekijänä. Suomen kulttuurihistorian kannalta
merkittävän teoksen Finnland und seine Bewohner (1809) ruotsinnos
ilmestyi tuoreeltaan vuosina 1811-1813. Uudistettu ruotsinkielinen
laitos valmistui Adolf Iwar Arwidssonin toimittamana ja täydentämänä
1827.

Greifswaldissa syntynyt Rühs opiskeli ensin kotikaupunkinsa ja
myöhemmin Göttingenin yliopistossa, jolla oli kiinteät yhteydet Turun
Akatemiaan. Thorildin toive apulaiskirjastonhoitajasta toteutui vuoden
1801 lopulla Rühsin tullessa nimitetyksi virkaan. Kirjastotyön lisäksi
Rühs luennoi ja kirjoitti ahkerasti historiallisia tutkimuksiaan.
Mengerin mukaan Rühs menestyi paremmin luennoitsijana ja tutkijana
kuin kirjastonhoitajana. Kokoelmien järjestäminen ja luettelointi
etenivät vaivalloisesti, eikä yhteistyö Thorildin kanssa ollut
ongelmatonta. Rühs - 'Ryysi rakas Saksalainen' (Juteini) - etsi
parempia mahdollisuuksia omistautua kokonaan historiantutkimukselle.
Hän näyttää pitäneen mahdollisena päästä oppituolin haltijaksi Turun
Akatemiaan, mutta luultavasti hänen saamansa varoitukset Turun
ilmaston ja Akatemian professoreiden kylmyydestä saivat hänet toisiin
ajatuksiin.

Lopulta Rühs onnistui, kun hänet nimitettiin vastaperustettuun
Berliinin yliopistoon historian professoriksi syyskuussa 1810. Rühsin
historiallisen ajattelun piirteisiin perehdyttää yksityiskohtaisemmin
Katri Päivärinnan Jyväskylän yliopistossa tarkastettu yleisen
historian Pro gradu -tutkielma Suomi muinoin ja nyt. Friedrich Rühsin
ja A. I. Arwidssonin näkemyksiä 1800-luvun alkuvuosikymmeniltä
teoksessa Suomi ja sen asukkaat (2008, pdf-tiedosto).

 

Thorildin filosofia?

Thomas Thorild -kokoelma onnistuu vakuuttamaan siitä, että Thorildin
ajattelu sisältää omaperäisiä tutkimuksen arvoisia puolia. Ripaus
yksityisajattelua, eklektisyys ja mieltymys mietelauseisiin tekevät
kuitenkin hänen ajattelustaan sangen tulkinnanvaraista.
Aikalaiskritiikki puhui filosofisista saippuakuplista. Tavallista on
ollut etsiä Thorildin historiallisia lähtökohtia ja hänen saamiensa
vaikutteiden lähteitä, mutta tulos vaikuttaa sekavalta: Spinoza,
Leibniz, Montesquieu, ensyklopedistit, Voltaire, Rousseau, Locke,
Shaftesbury, Wolff, Herder, Kant, Reinhold, Schelling jne.
Vaikutteita kartoittava tutkimusote näkyy myös tällä kertaa, kuten
Andreas Önnerforsin kirjoituksessa, joka onnistuu kokoelman
laajimmassa ja yksityiskohtaisimmassa artikkelissa lisäämään
vaikuttajajoukon jatkoksi Nikolaus Cusanuksen ja Pico della
Mirandolan. Tosiasiassa historiallisten vaikutusyhteyksien
selvittäminen antaa lopulta vain valmiuksia varsinaiseen tehtävään
eli Thorildin tuotannon filosofiseen tulkintaan.

Kiinnostavasti Thorildin ajattelua avaa Carola Häntsch, jonka mukaan
Thorildin filosofian kestävin saavutus sisältyy gradation
käsitteeseen. Gradatiolla Thorild tarkoitti niin todellisuuden kuin
todellisuuden ajattelunkin suhteellisuutta, verkottumista ja
perspektiivisyyttä. Se tähtäsi monistiseen järjestelmään, jossa
nähdään aste-eroja vastakkaisuuksien ja dualismien sijaan. Tähän
liittyy Häntschin mukaan harmonian käsitteen keskeinen rooli sekä
Thorildin estetiikassa että poliittisessa ajattelussa. Valitettavasti
Häntschin kirjoitus on lyhyt ja sen monet näkökohdat jäävät
mainintojen asteelle. Toisaalta sen tarkoituksena ilmiselvästi on
suuntaviivojen tarjoaminen tutkimukselle, joka keskittyy kuvaamaan
Itämeren alueen filosofista kulttuuria ja vuorovaikutusverkostoja.

Artikkelikokoelmassa toistojen välttäminen on miltei mahdotonta,
mutta toisaalta sitä ei pidäkään lähestyä kuin monografiaa. Tällä
kertaa Thorild-tutkimuksen historian käännekohdat tulevat kuitenkin
turhan usein kerratuiksi. Thorildin kaltaisen ajattelijan kohdalla
käsitteellinen täsmällisyys on koetuksilla. Epäselväksi jää
esimerkiksi se, mitä eräät kirjoittajista tarkoittavat
esiromantiikalla (Vorromantik). Artikkeleissa viitataan romantiikan
ajan tunnetuimman taidemaalarin Caspar David Friedrichin ja Thorildin
välisiin yhteyksiin, mutta valitettavasti yksityiskohtaisempia tietoja
asiasta ei tarjota.

Kaikkiaan Thomas Thorild -kokoelma on toimittajien ja kirjoittajien
huolellisen työskentelyn tulos. Kirjan kuva-aineisto on oiva lisä,
josta välähtää esiin Thorildin aika. On suotavaa, että tämä kirja
löytäisi paikkansa tieteellisten kirjastojen kokoelmista.

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/