[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Käspaikka - ajatusten kantaja, viestien välittäjä, turva ja rukous

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Päivi Fernström  Helsingin yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Säppi, Leena & Oino, Lauri  (toim.): Käspaikka -  muistiliina.
Maahenki Oy, 2010. 247 sivua.


Käspaikka - ajatusten kantaja, viestien välittäjä, turva ja rukous
---------------------------------------------------------

Käspaikkaa ei voi määritellä yhdellä tai kahdellakaan lauseella,
sillä nämä vanhoin kuvioaihein kirjotut pitkät liinat sisältävät niin
monien vuosien uskomuksia ja käyttötapoja. Käspaikat kuuluvat
ortodoksisten karjalaisten upeimpiin taidonnäytteisiin ja
arvokkaimpiin sukuaarteisiin. Käspaikka - muistiliina -kirjalla on
tärkeä viesti vanhan perinteen välittäjänä. Perinteen, joka on elävää
yhä edelleen. 


Leena Säppin ja Lauri Oinon toimittama Käspaikka - muistiliina avaa
useasta näkökulmasta näiden tekstiilien moninaista merkitystä.
Käspaikan käyttö käsien tai suun pyyhkimiseen on ehkä meille
suomalaisille tutuin ja ensimmäiseksi mieleen tuleva käyttötapa.
Viimeistään tämän kirjan luettua ymmärtää, ettei  käspaikkaa voi
määrittää pelkäksi pyyheliinaksi, kuten näistä vanhoista liinoista
usein kuulee puhuttavan. Kirjassa esitellyt 350 käspaikkaa ovat
pääasiassa ilomantsilaisen Ritva Korhosen kokoelmasta. Näistä
liinoista hän on valmistanut monta versiota itse. Hän on myös
tallentanut liinoihin liittyviä, usein jopa jännittäviä kertomuksia.
Niissä kietoutuvat yhteen niin elämäntavat, elämäntarinat kuin
historian tapahtumat. Käspaikkojen tallentamisen ja tutkimisen
kannalta liinojen merkitystä lisää juuri niiden tarkat
kontekstitiedot. Monesti keräilijän kokoelmaan onkin päässyt
kiehtovan tarinan omaava tekstiili - siinäkin tapauksessa, että itse
kuviointi olisi vaatimaton. Kokoelma on esitelty käsityötekniikoin
ryhmiteltynä ja on kirjassa pääosassa kattaen yli 150 sivua.

Kirjassa on lisäksi yhdysvaltalaisen Mary B. Kellyn kirjoittama
historiikki käspaikoista. Hän on tutkinut 25 vuotta Itä-Euroopan,
Kreikan, Balkanin, Pohjois-Euroopan ja Aasian tekstiiliperinnettä.
Kelly esittelee varhaisimmat käspaikat rituaalitekstiileinä, joihin
on kirjottu erilaisia uskomuksia sisältäviä kuvioita. Spiraali- ja
elämänpuukuviot ovat vanhimpia sekä ihmisen, että sadon
hedelmällisyyteen viittaavia symboleja. Liinoilla ja niiden kuvioilla
on ollut merkitystä synnytyskipujen lieventämisessä ja vastasyntynyt
lapsi kiedottiin usein liinaan. Mitä vanhempi liina on, sitä enemmän
siihen on sisäistynyt suvun naisten elämää ja sitä merkityksellisempi
se silloin on omistajalleen. Liina oli pyhä esine, jota käytettiin
muissakin tärkeissä elämän tilanteissa: vyöksi sidottu liina oli
merkki kihlauksesta, morsian kiedottiin kokonaan liinaan hänen
kiertäessä kutsumassa vieraita häihin, liina paransi sairauksista ja
lopulta vainaja kiedottiin liinaan. Käspaikat ovat tiettävästi aina
olleet naisten tekemiä. Jokainen valitsi ja sommitteli omat kuvionsa,
mutta koko yhteisö otti osaa rituaaleihin, joissa käspaikoilla oli
suuri merkitys. Naisten taidot vaikuttivat näin koko yhteisöön.
Kellyn toivomus tämän ajan käspaikkojen omistajille ja tekijöille
onkin niiden ottaminen jokapäiväiseen käyttöön.

Leena Säppi on kirjoittanut käspaikan tehtävistä kirkon toiminnassa.
Ortodoksisessa kirkossa käspaikkoja käytetään liturgisten tekstiilien
rinnalla ikoniliinoina kaunistamassa ja juhlistamassa
jumalanpalvelustoimintaa. Käspaikka voi tässä tarkoituksessa edustaa
käyttäjälleen myös turvaa ja rukousta.  Käspaikkoja on annettu
luostareihin ja kirkkoihin, joten niistä löytyy usein merkittäviä ja
arvokkaita kokoelmia. Yksi hienoimmista on Valamon luostarissa
säilytetyt käspaikat, jotka oli varattu keisarillisen perheen
käyttöön heidän vieraillessaan luostarissa.

Käspaikka - muistiliina esittelee näiden liinojen historiaa, käyttöä,
malleja ja tekniikoita monipuolisesti. Lisäksi kirjan kuvitus tuo
selkeästi esille käspaikkojen kuvioita ja käsityötekniikoita.
Käspaikan monet tehtävät kirkossa -luvun kuvat täydentävät
olennaisesti tekstin antamaa mielikuvaa käspaikoista erilaisissa
käyttötilanteissa ja ovat siksi kokonaisuuden kannalta keskeisiä.
Kirjan teksteistä nousee mielenkiintoisesti esille käspaikkojen
käyttötapojen ja käsityötekniikoiden lisäksi tekstiilin valmistamisen
merkityksellisyys tekijälleen. Se on asia, jota voisi tuoda
useamminkin käsityönä tehtävien tekstiilien yhteydessä näkyviin.
Käsityö on väylä monenlaiseen tutkiskeluun. Ritva Korhonen sanoo
kirjoessaan ajattelevansa suvun naisten lisäksi 'kaikkia niitä
naisia, joiden raskas elämä ei jättänyt paljon aikaa kauneudelle ja
luovuudelle. Kuitenkin he löysivät ankarissa oloissa aikaa kauniiden
esineiden valmistamiseen, taideaarteiden valmistamiseen tuleville
sukupolville.'  

Kirjan luettuaan voi käspaikat siis oivaltaa myös ajatusten
kantajiksi, viestien välittäjiksi ja muistin apuvälineiksi.
Tekstiileissä voi lisäksi yhdistyä kollektiiviset arvot, ryhmän
identiteetti ja yhteenkuuluvuus. Käsin tehdessä on aikaa nostaa
erilaisia tunteita käsittelyyn. Siksi muistiliina on oivallinen määre
käspaikalle. 

 

 

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/