[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Maahanmuuttaja väärästä maasta?

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Pentti Stranius  Venäjä-tutkija, FL, Joensuu
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Latiseva, Inna: Ryssänä Suomessa. Vieras väärästä maasta. Otava,
2010. 238 sivua.


Maahanmuuttaja väärästä maasta?
---------------------------------------------------------

Inna Latiseva tuli Suomeen Pietarista yli 20 vuotta sitten
avioiduttuaan suomalaismiehen kanssa. Tätä nykyä hän asuu Espanjassa,
jonne muutti muutama vuosi sitten päästäkseen eroon 'toisen luokan
kansalainen' -statuksestaan. Inna koki Suomessa ensin köyhyyttä ja
ryssävihaa, sitten - menestyttyään liike-elämässä -  myös kateutta ja
torjuntaa. Ystäviä suomalaisista ei juuri löytynyt ja oma mieskin,
Pietarissa niin puhelias ja romanttinen 'Pekka'  muuttui mykäksi ja
perisuomalaiseksi sohvalla makaajaksi heti kun raja ylitettiin. Inna
halusi selvittää ajatuksensa kirjoittamalla. Näin syntyi eräänlainen
muistelmateos Ryssänä Suomessa. Se on karu kertomus kylmästä maasta
ja sen tunteettomista ja sulkeutuneista kansalaisista.


Suomessa asuu monenlaisia ulkomaalaisia, joista suunnilleen
kolmannes, yli 50 000 on venäjänkielisiä. Viimeisin muuttoaalto
itänaapurista alkoi Neuvostoliiton hajottua (1991), osin presidentti
Mauno Koiviston inkeriläisille julistaman 'paluumuuttaja' -statuksen
ansiosta. Sukujuuriltaan inkeriläisten mukana saapuivat myös
venäjänkieliset aviopuolisot ja lapset. Mutta jos vähänkin
tutkiskelee esimerkiksi Itä-Suomessa asuvaa venäjänkielistä
väestönosaa, huomaa heti, että muuttajien koostumus on paljon
'paluumuuttoa' laajempi ja kirjavampi. 'Normaalit' maahanmuuttajat
saattavat olla jopa enemmistönä? Suomessa asuu nimittäin tuhansittain
suomalaisten miesten venäjänkielisiä vaimoja ja myös tänne
opiskelemaan tai työtä tekemään tulleita nuorempia ja vanhempia
Venäjän tai entisen Neuvostoliiton kansalaisia.

Inturistin matkaoppaana Pietarissa työskennellyt Inna Latiseva oli
'normaali' maahanmuuttaja: hän rakastui suomalaiseen. Innan mukana
Suomeen muutti myös hänen tyttärensä. Myöhemmin avioparille syntyi
poika. Vaikka avio-onni loppui lyhyeen, Inna sinnitteli pitkään - ja
jopa elätti perheensä miehen firman tehtyä konkurssin 1990-luvun
lamavuosina.

Ryssänä Suomessa on tervetullutta tekstiä jokaiselle suomalaiselle,
vanhemmalle ja nuoremmalle - ja ehkä erityisesti myös vähemmän
venäläistä ajattelutapaa tuntevalle yrittäjälle. Innan kokemukset
ruotsalais- ja suomalaisyrityksen palveluksessa kirjan loppupuolella
ovat nimittäin harvinaista luettavaa liike-elämän koukeroista ja
kateudesta. Myös perhe-elämän kuvaus ja koetun ryssävihan muodot,
poissulkeminen ystävä-, sukulais- ja naapuripiiristä, pistävät
ajattelemaan, millaisia me suomalaiset oikein olemme. Voiko kyseessä
olla pelkkä puhumattomuus, sulkeutuneisuus ja ujous vaiko alitajuinen
suhtautuminen itänaapurista tulleeseen. Kuinka on mahdollista, että
omat lapsetkin häpeävät venäjää puhuvaa äitiään ja kokevat
ennakkoluuloja kun heidän syntyperänsä selviää lähiympäristölle?

Inna etsii useamman kerran kirjassaan vastauksia suomalaisten
yksinäisyyteen, puhumattomuuteen, masentuneisuuteen - ja tietysti
asenteellisuuteen. Eräs vastaus, joka selkenee vasta Barcelonassa on
se, että hän on tullut Suomeen 'väärästä maasta'. Hän on täällä
ei-toivottu ulkomaalainen, ja kohtalotovereita löytyy maailmaltakin.
Ryssävihan kaltaista ennakkoluuloa tunnetaan vaikkapa Espanjassa
tiettyjen Latinalaisen Amerikan maiden siirtolaisia kohtaan.

Ryssänä Suomessa on hyvin subjektiivinen tilitys, joka vetää
mukaansa, vaikka ei ole mikään kielellinen merkkiteos. Se on
käännetty suomeksi englanninkielisestä käsikirjoituksesta. (Inna
Latiseva osaa viittä kieltä, ja juuri englantia erinomaisesti.)
Teoksen subjektiivisuus näkyy esimerkiksi siinä, että asioita ei ole
yritettykään katsoa ex-aviomiehen näkökulmasta. Mutta harvoinpa
muistelmissa, saati avioeroselostuksissa toiselle suunvuoro suodaan!
Ristiriitaisia tunteita lukijassa herättää myös kirjoittajan
ihannoima taloudellinen menestys ja sen yksityiskohtien kuvaus
loppupuolella. Mammonan ylistys tunkee läpi rivien välistä - siitäkin
huolimatta, että Inna Latiseva vähän väliä korostaa kuinka vähän raha
hänelle merkitsee. Selväksi tulee myös se että päähenkilö on
uranainen, jolle työ on ollut kaikki kaikessa - kunnes sairaus
pysäyttää ja jysäyttää tajunnan.

Vaikka kirjan sivuilta katkeruus välillä heijastuukin, Ryssänä
Suomessa on sensuroimaton ulkopuolisen näkemys meistä suomalaisista.
Emmekä me kummoisina näyttäydy - kun Gogolin peiliin katsomme: 'Ei
pidä peiliä syyttää, jos naama on vino'. Suomeen syntyminen tai
rantautuminen ei ole mikään lottovoitto kenellekään, vaikka monen
tänne kotoutuneen venäläisen kertomus maastamme olisikin aivan
toisenlainen selviytymistarina kuin Inna Latisevan.

Arviosta ilmestyi myös lyhyempi versio Karjalaisessa 24.3. 2010

 

 



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/