[H-verkko] Turku, Mikael Agricolan ja suomen kielen =?UNKNOWN?B?cORpduQ=?=

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä
Turku 09.04.2010 

Mikael Agricolan (n.1510–1557) ja suomen kielen päivää vietetään
jälleen 9.4. koko maassa. Mikael Agricola -seura järjestää Turussa
ohjelmaa kevätkokouksensa yhteydessä. Agricolan päivän
juhlaesitelmässä tutustutaan professori Kaisa Häkkisen johdolla
tietokantaan, jonka avulla Agricolan tuotanto on jälleen
monipuolisemmin saavutettavissa. Tilaisuudessa myös julkistetaan
Häkkisen toimittama Agricolan Psalttarin (1551) uusi, helposti
luettava laitos.

Agricolan ajan suomen kieli ei aukene helposti nykylukijalle. Suurin
este on Agricolan vaihteleva kirjoitustapa, joka poikkeaa nykysuomen
selkeästä oikeinkirjoitusjärjestelmästä. Tekstien kirjoittaminen
ääntämisen mukaisella tavalla helpottaa lukemista olennaisesti.
Suurin osa Agricolan kielestä on ymmärrettävää alkuperäisessä
hahmossaan.

Maaherranmakasiinin (Henrikinkatu 10) Porthan-salissa klo 16.30
alkavassa esitelmätilaisuudessa professori Kaisa Häkkinen ja tutkija
Nobufumi Inaba Turun yliopiston suomen kielen oppiaineesta kertovat
aiheesta ”Mikael Agricolan teosten uudet muodot” ja näyttävät, miten
nykyaikainen tietotekniikka palvelee uutta Agricola-tutkimusta ja
-harrastusta. Häkkisen ja Inaban monivuotisen hankkeen tuloksena
laadittu morfosyntaktinen tietokanta avaa digitaaliseen muotoon
saatettua Agricolan kirjallista tuotantoa siten, että sen pohjalta
voidaan tuottaa erityisesti tutkijoille tarkoitettuja, monitieteistä
Agricola-tutkimusta palvelevia erikoiseditioita, osatietokantoja ja
hakuja sähköisessä muodossa. Tietokannasta on toki hyötyä myös muille
Agricolasta kiinnostuneille.
Agricolan Psalttarin julkistaminen

Tilaisuudessa julkistetaan myös Mikael Agricolan Psalttarin (1551)
uusi laitos, jonka on toimittanut Kaisa Häkkinen. Julkaisu ilmestyy
suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen yhteisessä
julkaisusarjassa nimeltä Wanhan suomen arkisto. Agricolan
alkuperäiset sananmuodostustavat ja lauserakenteet on säilytetty,
jotta lukijalle syntyy oikea kuva Agricolan kielen ominaislaadusta. 
Agricolan Psalttarin koko teksti tuleekin näin neljän ja puolen
vuosisadan takaa kaikkien suomalaisten ulottuville.

Psalmien kirja eli Psalttari on kristikunnan vanhin ja ahkerimmin
käytetty rukouskirja. Keskiajan latinankielisten psalmien perinne
jatkui uskonpuhdistuksen jälkeen suomen kielellä. Psalmeja on
hengellisen sisältönsä lisäksi arvostettu myös runotaiteena. Vaikka
varmaa tietoa Psalttarin todellisesta suomentajasta tai suomentajista
ei ole, Agricolan oma kädenjälki näkyy Psalttarissa konkreettisimmin
esipuherunossa, jossa luetellaan muinaisten suomalaisten epäjumalia
ja kerrotaan pakanallisista palvontamenoista. Runo on suomalaisen
uskontotieteen vanhin ja usein siteerattu lähde. Runossa mainitaan
monia sellaisia uskomusolentoja, jotka ovat myöhemmin jatkaneet
elämäänsä Kalevalan sivuilla.

Mikael Agricola -seuran kevätkokouksen ja esitelmätilaisuuden jälkeen
klo 17.45 on seppeleenlaskutilaisuus Agricolan patsaalla, josta
siirrytään Turun tuomikirkon Agricola-kappeliin klo 18 alkavaan
Vesper-tilaisuuteen. Agricolan päivän kahvit nautitaan vesperin
jälkeen tuomiokirkon sakastissa. Tervetuloa!

http://www.mikaelagricolaseura.fi/ (
http://www.mikaelagricolaseura.fi/ )

Ilmoitus lähetetty: 

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/