[H-verkko] Arvosteltavaksi: Siltalan syksyn 2009 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).  
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.  
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  
kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/  
josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja  
julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- 
listan tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- 
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- 
arvostelut/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!

****
Siltala, syksyn 2009 kirjoja

Mirkka Lappalainen Susimessu 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja  
Suomessa

"Kesällä 1598 suomalaiset hyökkäsivät Ruotsiin." Näin alkaa Mirkka  
Lappalaisen Susimessu, joka käsittelee 1590-luvun kriisiaikaa  
Suomessa ja Ruotsissa. Silloin Pohjolan tapahtumat määräsivät koko  
Pohjois-Euroopan tulevaisuuden. Valtakuntaa repineessä  
sisällissodassa protestanttinen Kaarle-herttua syrjäytti Ruotsin ja  
Puolan katolisen kuninkaan Sigismundin ja kukisti vallanhimoisen  
ruotsalaisen aristokratian. Näin syntyi pohja keskitetysti hallitulle  
ja puhdasoppisen luterilaiselle Ruotsille.

Samaan aikaan käytiin Suomessa nuijasotana tunnettu  
talonpoikaiskapina. Loistavana tarinankertojana ja kolumnistina  
tunnettu Lappalainen purkaa kansallishenkisen nuijasotamyytin ja  
osoittaa, kuinka sisällissodaksi kuumentunut kriisi olisi saattanut  
hajottaa valtakunnan ja repiä Suomen ja Ruotsin irti toisistaan jo  
1500-luvun lopussa. Silloin Suomi olisi liitetty osaksi Puolaa ja  
olisi nyt katolinen maa.

Filosofian tohtori Mirkka Lappalainen (s. 1975) on helsinkiläinen  
historiantutkija. Hänen aiemmat teoksensa ovat Suku, valta,  
suurvalta. Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (2005), joka sai  
Vasa-museon palkinnon Ruotsissa, ja Maailman painavin raha (2006),  
joka palkittiin vuoden parhaana tiedekirjana. Mirkka Lappalaiselle  
myönnettiin vuonna 2009 Suomalais-ruotsalainen kulttuuri palkinto.

***
Henrik Meinander Suomi 1944 Sota, yhteiskunta, tunnemaisema

Maamme historian dramaattisin vuosi läpivalaisussa. Kuukausi  
kuukaudelta vauhdikkaasti etenevä teos avaa uusia näköaloja sodan  
luoman epävarmuuden ja tunnekuohujen keskelle. Uutta lähdeaineistoa  
ja tuoreinta tutkimusta hyödyntävä Henrik Meinander osoittaa, kuinka  
Suomi tarvitsi yhteistyökumppaninsa Saksan lainoitusta ja aseita.  
Samalla Suomen valtionjohto osasi taitavasti myös käyttää hyväkseen  
Saksan riippuvuutta Suomesta. Meinander kuvaa vuoden 1944 Suomea  
taitavin läpileikkauksin - talouden, kulttuurin ja arkipäivän kautta.  
Suomen tilannetta tarkastellaan erityisesti kansainvälisessä  
kontekstissa. Meinander muistuttaa, että suurista tappioista  
huolimatta Suomi selvisi lopulta sodasta vähäisimmin vaurioin kuin  
monet muut eurooppalaiset valtiot. Henrik Meinander (s. 1960) on  
historian professori Helsingin yliopistossa. Lukuisten tieteellisten  
artikkeleiden lisäksi hän on kirjoittanut mm. teokset Tasavallan  
tiella_ (1999), Suomen historia (2006) ja Kekkografi och andra  
historiska spånor (2008). Ruotsinkielinen laitos Finland Krig,  
samhälle, känslolandskap ilmestyy Söderströmin kustantamana syksyllä
***
Antony Beevor & Artemis Cooper: Pariisi miehityksen jälkeen 1944-1949

Normandian maihinnoususta alkanut liittoutuneiden kampanja päättyi  
Pariisin taisteluihin elokuussa 1944. Saksalaisten antautumista  
seuranneeseen pariisilaisten riemuun sekoittuivat voimakkaat  
kansalliset ristiriidat ja yhteistoimintaan osallistuneiden vaino.  
Pariisin kulttuurinen elämä nousi kukoistukseensa sekasortoisissa  
oloissa, vaikean elintarvike- ja polttoainepulan keskellä. Beevor on  
ylivoimainen suurten ja monivivahteisten prosessien hahmottaja. Hän  
osoittaa suuret linjat ja elävöittää tarinaa taiten valituilla  
anekdooteilla.
***
Kang Chol-hwan & Pierre Rigoulot: Pjongjangin akvaariot
Kymmenen vuotta Pohjois-Korean gulagissa

Kommunistipuolueen lupaudet vauraudesta ja hyvästä asemasta  
houkuttelevat Kangin perheen muuttamaan kapitalistisesta Japanista  
takaisin sodan haavoista toipuvaan Pohjois-Koreaan. Täydellinen elämä  
Kim Il-sungin työläisten paratiisissa jää kuitenkin haaveeksi. Kangit  
antavat jälleenrakennukselle kaikkensa, mutta heidät suljetaan  
poliittisina vankeina kymmeneksi vuodeksi keskitysleirille. Kang on  
vangitsemisen aikaan kymmenvuotias; leirin epäinhimilliset olot ovat  
hänelle arkipäivää jo varhaisteini-iässä.***

***
Heikki Tilander, Juhani Haapala, Tapio Partanen, Arto Kotro (Toim.)
Sotakorkeakoulu suomalaisen sotataidon kehittäjänä

"On luotava meidän sotamenetelmämme, sotadoktriinimme", lausui  
Sotakorkeakoulun johtajan sijainen, kenraalimajuri V. P. Nenonen  
puheessaan Sota korkeakoulun juhlallisissa avajaisissa 3.11.1924.
Sotakorkeakoulun historia kertoo kattavasti suomalaisen sotataidon  
kehityksestä ja Sotakorkeakoulun osuudesta kehitystyössä. Eturivin  
asian tuntijat kirjoittavat turvallisuuspoliittisista muutoksista ja  
niiden vaikutuksista puolustusratkaisuihimme. Tätä taustaa vasten  
tarkastellaan sotatieteellisin artikkelein Sotakorkeakoulun osuutta  
puolustusdoktriiniin ja omaperäiseen sotataitomme kehittämiseen.  
Kirja jakautuu kolmeen ajanjaksoon: sotia edeltävään aikaan, sotien  
aikaan ja sotien jälkeiseen kylmän sodan aikaan. Kutakin aikakautta  
on taustoitettu, jotta Sotakorkeakoulun asema olisi helpompi  
hahmottaa. Kirjassa on lisäksi esitetty  joukko tutkimuksia, jotka  
täydentävät Sotakorkeakoulun kokonaisuutta. Teosta rikastuttavat  
tuokio kuvat opettajien ja opiskelijoiden kokemuksista eri  
aikakausina ja runsas kuvitus. Artikkelit ovat 18 asiantuntijan  
laatimia. Kirjoittajina ovat mm. professori Ohto Manninen, FT Jarkko  
Kemppi, prikaatikenraali FT Vesa Tynkkynen, everstiluutnantti VM Ari  
Raunio, eversti VTT Pekka Visuri, everstiluutnantti VTT Petteri  
Jouko, eversti FT Kari Miekkavaara, kenraalimajuri VTT Pertti  
Salminen, kenraali Jaakko Valtanen, eversti Sampo Ahto ja  
kenraalimajuri Seppo Tanskanen.

***
  Ralf Långbacka Minne tuuli kuljettaa

Ralf Långbackan teatteriura käynnistyi sattumalta. Saapuessaan  
Närpiöstä 17-vuotiaana Turkuun opiskelemaan ruotsia ja  
kirjallisuudenhistoriaa Långbacka oli ehtinyt nähdä elämässään kaksi  
teatteriesitystä. Hän huomasi ylioppilasteatterin ilmoitustaululla  
käsinkirjoitetun lapun, jolla haet tiin uusia jäseniä. Epäröinnistään  
huolimatta Långbacka ilmoittautui mukaan - ja sai roolin kerhon  
seuraavassa näytelmässä. Vuosi oli 1950. Opintojen jälkeen Långbacka  
sai stipendin Saksaan. Yhdeksän kuukauden aika Berliinissä  
osoittautui nuorukaiselle ratkaisevaksi; hänen käsityksensä  
teatterista ja teatterin mahdollisuuksista oli Berliner Ensemblen  
myötä kokonaan muuttunut. Ralf Långbacka teki päätöksensä - hän  
ryhtyisi ohjaajaksi. Vuonna 1958 Långbacka debytoi ensimmäisellä  
ohjauksellaan, ja kaksi vuotta myöhemmin, 27-vuotiaana, hänet  
valittiin Turun ruotsalaisen teatterin johtajaksi. Nämä olivat  
ensiaskeleet sittemmin viisikymmentä vuotta jatkuneella huikealla  
teatteriuralla. Unohtumattomien ohjaustöidensä ja  
teatterijohtajuutensa lisäksi Långbacka on toiminut suomalaisen  
teatterielämän vahvana vaikuttajana ja ravistelijana. Hän on ohjannut  
seitsemässä maassa ja kolmessa maanosassa, kirjoittanut runoja,  
näytelmiä ja useita teatterikirjoja. Ralf Långbackan muistelmien  
ensimmäinen osa jatkuu vuoteen 1970, jolloin hänet nimitettiin Turun  
Kaupunginteatterin johtoon. Ralf Långbacka on ohjannut yli 130  
teatteriesitystä. Teatterin lisäksi hän on työskennellyt oopperassa  
sekä elokuvaja televisio-ohjaajana. Hän on johtanut Turun  
ruotsalaista teatteria, Turun Kaupunginteatteria ja Helsingin  
Kaupunginteatteria. Långbacka on kirjoittanut satoja kirjaja elokuva- 
arvosteluja. Hän on toiminut teatteritieteen professorina Åbo  
Akademissa 1995-1997.

***
Matti Klinge: Onko omaisuus varkautta? Päiväkirjastani 2008-2009

Professori Matti Klingen päiväkirjat haastavat, provosoivat ja  
innostavat. Onko omaisuus varkautta?  -teoksessa Klinge matkustaa  
Volgalla Moskovasta Astrakaniin, pohtii Ranskan vallankumousta,  
yleissi- vistyksen ongelmaa ja menneisyyden hallintaa. Hänen silmänsä  
avaa detaljista suuren linjan ja anekdootista avaria näköaloja.  
Vapaan ja itsenäisen intellektuellin päiväkirja on ajattelun ja  
assosiaation juhlaa.

***
Taina West
Suomalainen sankaruus

Missä ovat sankarimme? Sankarina pidetään ihmistä, joka omalla  
toiminnallaan ja neuvokkuudellaan ylittää muiden ylivoimaisina  
pitämiä esteitä. Yleisimpiä sankarityyppejä ovat sotasankarit.  
Suomessakin sankaruus helposti liitetään sotiin, kuuluuhan maamme  
lähihistoriaan kaksi sotaa. Myös urheilusankarit kuuluvat  
perinteiseen suomalaiseen sankarigalleriaan. Aikaisemmin he ovat  
toimineet kansaa yhdistävänä tekijänä. Kun Paavo Nurmi menestyi  
juoksuradalla niin koko kansa menestyi. Entä pystyvätkö Kimi  
Räikkönen tai Tero Pitkämäki samaan? Onko kaikkia suomalaisia  
yhdistävälle sankaruudelle enää tarvetta? Sankaruus on ennen muuta  
yhteiskunnallinen ja poliittinen määre. Samat teot ovat joko  
sankarillisia tai kunniattomia riippuen siitä, miltä kannalta asiaa  
katsoo. Sankaruus on myös hyvin fyysinen ja miehinen ominaisuus.  
Harvoin puhutaan henkisistä sankareista tai naissankareista - paitsi  
silloin, kun sanalla viitataan miehiin. Taina West pohtii kirjassaan  
Suomalainen sankaruus sankaruuden käsitteen muuttumista, ja sitä,  
millaista sankaruus on tänään.

***
Pekka Tarkka ja Jukka-Pekka Saraste Kapellimestari

Pekka Tarkan ja Jukka-Pekka Sarasteen keskustelukirjassa kuljetaan  
Sarasteen lapsuudesta ja nuoruudesta kansainvälisen musiikkielämän  
nykyilmiöihin. Intohimoinen musiikinharrastaja Tarkka haastaa  
Sarasteen teräviin pohdintoihin kapellimestarin ammatin ydinasioista,  
musiikin merkityksestä ja sen tulkitsemisesta.  Saraste kertoo  
elävästi, kuinka lahtelainen pikkupoika alkaa musisointinsa  
improvisoimalla pianon ääressä, käymällä neljän-viiden ikäisestä  
Lahden kaupunginorkesterin sinfoniakonserteissa, kuuntelemalla  
levyjä. Ja ennen pitkää hän löytää äidin sukkapuikon ja alkaa johtaa.  
Viulunsoiton hän aloittaa legendaarisen Heimo Haiton oppilaana,  
jatkaa vimmaisen intensiivisen Naum Levinin johdolla ja vähitellen  
musiikki syrjäyttää kaiken muun. Koulupoika elää Lahdessa  
ammattimuusikon elämää, mutta ylioppilaskirjoitusten jälkeen alkaa  
opiskelu Sibelius-Akatemiassa, jossa Jorma Panulan luokalta aukeaa  
ura kapellimestarina. Tarkan ja Sarasteen keskustelut polveilevat   
kiinnostavasti Suomen musiikkielämän eri vuosikymmenillä. Mehevät  
anekdootit, henkilökuvat ja muistelukset saavat syvyyttä ja  
kaikupohjaa laaja-alaisesta kulttuurielämän tuntemuksesta.  
Kansainvälisen musiikkielämän ilmiöt saavat realistisen ja kriittisen  
läpivalaisun. Kirjan ytimessä on ennen kaikkea musiikki.  
"Kapellimestari on säveltäjän puolestapuhuja, hän on teokseen  
perehtyessään pyrkinyt luomaan siitä niin totuudenmukaisen kuvan kuin  
mahdollista. Kaikki tieto ja kokemus, joka esittäjällä on, palvelee  
vain yhtä asiaa. Sitä että säveltäjän oikeuksia kunnioitetaan."

***
Markku Kuisma: Suomen poliittinen taloushistoria 1000-2000
Uusi tiivis yleisesitys Suomen taloushistoriasta varhaiskeskiajalta  
nykyajan globaalikapitalismiin

Professori Markku Kuisman kirjassa hahmottuu Suomen nousu Euroopan  
köyhästä reunamaasta yhdeksi maailman vauraimmista valtioista. Se  
osoittaa suomalaisten kiinteän yhteyden ja riippuvuussuhteen  
maailmantalouteen syntyneen jo 1000-luvun ensi vuosisadoista lähtien.

Talouselämä on osa kulttuuria ja sosiaalisia valtasuhteita, joita se  
samalla synnyttää ja suuntaa. Talous hallitsee vahvemmin kuin koskaan  
julkisuutta, ajatteluamme ja ilmaisutapojamme. Liikeyrityksille  
ominaiset perustelut ja markkinalogiikka ovat levittäytyneet muuhun  
yhteiskuntaan, valtionhallinnosta kouluihin ja yliopistoista  
päiväkoteihin. Tästä nousee kirjan kantava idea, poliittinen  
taloushistoria. Toinen perusidea on tarkastella suomalaisten  
taloushistoriaa historiallisen ajan alusta alkaen, kiinteänä osana  
Euroopan ja maailman taloudellista ja poliittista järjestelmää.

Vauhdikkain esimerkein Kuisma kuvaa mm. kuinka 1300-luvulla lähes  
koko Suomi oli palkkasoturin ottaman luoton panttina  
keskieurooppalaisessa pankkiiriliikkeessä. Ja kuinka suomalainen  
terva hallitsi Euroopan markkinoita ja mahdollisti johtavien  
merivaltojen maailmanvalloituksen. Kuisma pohtii myös mitä yhteistä  
on keskiajan piispa-kaupparuhtinaalla, teollistumisen alkuaikojen  
metsäpatruunoilla ja nykyisten jättiyhtiöiden valtiailla. Hän  
osoittaa kuinka pohjoiset metsävarat olivat luomassa perusteita  
modernin lehdistön, kirjallisuuden ja koululaitoksen läpimurrolle.