[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Johdatus kirjallisuuden historiaan

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Osmo Kekäläinen  FL, Joensuu
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Pekka Vartiainen: Länsimaisen kirjallisuuden historia. BTJ Kustannus,
2009. 912 sivua.


Johdatus kirjallisuuden historiaan
---------------------------------------------------------

Pekka Vartiaisen Länsimaisen kirjallisuuden historia on oivallinen
johdatus kirjallisuuden historian kehityslinjoihin. Se houkuttelee
lukijan perehtymään syvällisemmin kirjallisuuden eri osa-aluesiin ja
teosten kiehtovaan maailmaan.


Laajoja suomenkielisiä ja suomeksi käännettyjä länsimaisen
kirjallisuuden yleisesityksiä ilmestyi 1900-luvulla muutamia. Ne
määrittelevät kirjallisuuden kehityslinjoja sekä tyylikausia ja
luovat kirjallista kaanonia lähtökohtanaan yksityisten teosten
historiallinen merkitys kirjallisten traditioiden ja kehityslinjojen
myöhemmille vaiheille. Samalla ne kuvastelevat kirjoittamishetkensä
kirjallisuushistoriallisia käsityksiä, näkemyksiä ja
tarkastelutapoja. Kirjallisuuden kaanon elää siis jatkuvasti ja
historiankirjoituksen pyrkimyksenä on määritellä kunkin kirjallisen
ilmiön ja teoksen esteettinen arvo ja asema ja liittää ne osaksi
jäsenneltyä yhtenäistä kertomusta.

Merkittävien teosten ja tyylikausien uudelleenarvioiminen eri näkö-
ja lähtökohdista onkin paikallaan, sillä se tarjoaa
uudelleentulkintoja kirjallisesta traditiosta, esteettisten aatteiden
ja kerronnallisten ratkaisujen kehityksestä sekä näiden suhteista ja
vaikutuksesta toisiinsa. Nyt tarkasteltavana oleva Pekka Vartiaisen
Länsimaisen kirjallisuuden historia avaa kirjallisuuden historiaan
hieman aiemmasta poikkeavan näkökulman. Jo vakiintuneiden
tyylikausien ja näitä muovanneiden merkkiteosten ohella tämä tutkimus
nostaa esille myös kirjallisia tapahtumia, kirjailijoita ja
lajityyppejä, teoksia ja tekijöitä, jotka saavuttivat menestystä ja
olivat merkittäviä tapahtumia omana aikanaan, mutta jotka jostakin
syystä eivät nivoutuneet osaksi myöhempää kirjallisuuden kaanonia.
Näitä ovat mm. 1800-luvulla alkanut naisten vaikutuksen voimistuminen
kirjallisuuden kentällä sekä viihdekirjallisuuden, erityisesti
salapoliisiromaanin syntyminen ja ilmestyminen kirjallisuuden
historiaan. Tekijä esittelee lyhyesti koko joukon esimerkiksi
amerikkalaisia naiskirjailijoita, joita erilaisilla kirjallisuuden
kursseilla ei mainita.

Vartiaisen teos perustuu hänen jo aiemmin laatimaansa tutkimukseen
Kirjallisuuden länsimaista historiaa antiikista modernismiin, mutta
tekijä on laajentanut näkökulmaansa ja tarkastelutapaansa sekä
tuplannut sivumäärän kaksinkertaiseksi. Kertomuksessaan hän etenee
kronologisesti kirjallisia periodeja seuraillen, tarkastelee
kirjallisuusinstituution ja kirjallisuuden lajien syntyä ja
historiallista kehitystä sekä eri kielialueiden kirjallisia
ominaispiirteitä ja vertailee näiden (vaikutus)suhteita toisiinsa.
Tekijälle kirjallisuus ei ole muusta historiallisesta kehityksestä
erillinen autonominen saarekkeensa, vaan sen lähtökohdat ja virikkeet
pureutuvat syvälle yhteiskunnalliseen, taloudelliseen, sosiaaliseen,
poliittiseen ja aatteelliseen kehitykseen, jotka esitellään lyhyesti
ja informatiivisesti jokaisen historiallisen periodin alussa.

Vartiaisen hyvin jäsentynyt ja selkeä esitys on tiivistä, mutta
jouhevaa tekstiä. Varsin suppeaan sivumäärään hän saa mahtumaan
valtavan määrän materiaalia, historiallisia tapahtumia, nimiä ja
teoksia, mutta hän pystyy esittämään jokaisesta nimestä ja teoksesta
joitakin kiinnostavia ominaispiirteitä ja arvioimaan niiden
esteettistä merkitystä niin, ettei lukijalle synny mitään
pitkästyttävää luettelomaista vaikutusta. Teksti on taloudellista ja
sujuvaa, kertomus pitäytyy olennaiseen eikä rönsyile sivuraiteille.

Kirjallisten kehityslinjojen ja tekstin tueksi teoksen alkuun on
laadittu historiallinen aikajana, jossa eri historialliset jaksot,
kirjallisuuden tyylikaudet, teokset ja tekijät sijoittuvat toisiinsa
visuaalisesti tarkasteltaviksi. Teoksen loppuun sijoittuu kronologia,
joka sumerien nuolenpääkirjoituksesta alkaen luettelee kirjallisuuden
ja yleisen historian tärkeimmät tapahtumat ja täten suhteuttaa ja
lomittaa nämä kehityslinjat toisiinsa. Myös tekstissä esiteltyjen
henkilöiden ja teosten erilliset henkilö- ja teoshakemistot sekä
suppeahko kirjallisuusluettelo sijoittuvat teoksen loppuun.

Pikainen vilkaisu noihin luetteloihin kertoo, että teoksessa
esitellään ainakin suurin osa kirjallisuuden historian
kiintotähdistä, mutta ehkä suppean sivumäärän tai uudelleenarvioinnin
vuoksi joitakin nimiä on saattanut jäädä pois. Esimerkiksi
t?ekkiläinen Jaroslav Ha?ek ja hänen 1920-luvun alussa kirjoittamansa
keskeneräiseksi jäänyt teos Kunnon sotamies ?vejk eivät esiinny tässä
esityksestä, vaikka näiden paikka satiirisen romaanin traditiossa
ehkä olisikin. Pieni asiavirhekin tekstistä löytyi.
Afroamerikkalaista kirjallisuutta edustavan Richard Wrightin vuonna
1940 julkaistu romaani Native Son on suomennettu nimellä Amerikan
poika, ei Musta poika, kuten sivulla 830 todetaan. Musta poika (Black
Boy, 1945) on tekijän omaelämäkerta tai oikeammin omaelämäkerrallinen
romaani.

Kustantajan esittelyn mukaan teos on ensisijaisesti tarkoitettu
käsikirjaksi lukemisen harrastajille, kirja-alan ammattilaisille,
kirjallisuuden opettajille sekä opiskelijoille. Tähän tarkoitukseen
teos sopii vallan mainiosti. Se on oivallinen johdatus kirjallisuuden
historian kehityslinjoihin. Suuresta detaljien määrästä huolimatta
sitä on helppo lukea, se tempaa lukijan mukaansa ja kiihottaa hänen
haluaan perehtyä syvällisemmin ja yksityiskohtaisemmin kirjallisten
tyylikausien esteettisiin ihanteisiin ja niitä ilmentävien teosten
temaattiseen maailmaan.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/