[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Vielä helkkää Väinön kannel

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Merja Leppälahti  FL, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Piela, Ulla; Knuuttila, Seppo; Laaksonen, Pekka (toim.) : Kalevalan
kulttuurihistoria. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), 2008. 578
sivua.


Vielä helkkää Väinön kannel
---------------------------------------------------------

Kalevalan kulttuurihistoria sisältää lähes kuusisataa sivua ja on
muutenkin kookas kirja. Se on siis paljon laajempi kuin itse
Kalevala, ja näin onkin oltava, sillä Kalevalan merkitys
suomalaiselle paljon enemmän kuin mitä kirjaan itsessään sisältyy.
Kalevala on aivan poikkeuksellinen teos - sen lisäksi, että sillä on
ollut tärkeä rooli kansallistunteen luojana ja se on vaikuttanut
laajasti taiteisiin ja tieteisiin, Kalevalalla on edelleen vaikutusta
nykysuomalaisen ajatteluun ja mielikuviin, niidenkin, jotka eivät ole
varsinaisesti Kalevalaa koskaan lukeneet ja joita se ei erityisesti
edes kiinnosta.

 


Elias Lönnrotin koostamasta Kalevalasta on ilmestynyt monta versiota.
Vuonna 1835 ilmestyi ns. vanha Kalevala, jonka esipuheen päiväyksen
päivämäärää 28.2. vietetään edelleen Kalevalan ja koko suomalaisen
kulttuurin merkkipäivänä. 'Uusi Kalevala' eli se, mitä nykyään
Kalevalana parhaiten tunnetaan, julkaistiin vuonna 1849 eli 160
vuotta sitten.

Kalevalan olemuksesta on eri aikoina vallinnut monenlaisia
käsityksiä, joista on käyty tiukkojakin oppiriitoja. Kalevala on
tulkittu hajonneeksi muinaiseepokseksi, jonka Lönnrot sirpaleista
kokosi; sen on uskottu kertovan muinaisista jumalista tai
todellisista historiallisista tapahtumista. Kalevala on nähty
soturieepoksena ja kertomuksena muinaisista mahtavista, jotka sanan
voimalla syöksevät vastustajan vaikka suohon. Keskusteluja on käyty
myös kalevalaisten runojen syntytavasta, iästä ja syntypaikasta.
Erilaisilla tulkinnoilla on ollut omat ideologiset merkityksensä,
sillä samalla on vähintään rivien välissä keskusteltu siitä, kenelle
Kalevala kuuluu, kenen eepos se oikeastaan on. Kalevala näyttäytyy
monessa valossa, sitä on luettu esimerkiksi 'kalevalaisen kansan'
määrittelijänä, Lotta Svärd -järjestön naisten esikuvana että
työväenluokan kuvauksena.

Kalevalan uskomussisältö on siinä mielessä Lönnrotin muovaamaa, että
hän suosi vanhakantaista runoainesta ja loitsuja välttäen selvästi
kristinuskoon viittaavia säkeitä, joita kansarunoissa olisi myös
ollut runsaasti tarjolla. Kalevalaa onkin luettu sekä kuvauksena
suomalaisesta muinaisuskosta, mutta myös jonkinlaisen 'salaisen
viisauden' lähteenä. Tällaisetkin Kalevalan tulkinnat ovat
oikeutetusti päässeet mukaan Kalevalan kulttuurihistorian
artikkelivalikoimaan.

Kalevalan kulttuurihistoria -teoksessa 32 kirjoittajaa käsittelee
artikkeleissa ja tietolaatikoissa Kalevalan syntyä ja taustaa,
teoksen koostamista ja vastaanottoa, sen saamia ristiriitaisiakin
tulkintoja ja moninaisia käyttötapoja. Teos syventää
Kalevala-lippaiden (1985 ja 1999) sisältämiä tietoja Kalevalan synty-
ja alkuvaiheista, mutta se myös kokoaa yhteen muuta tietoa ja tuo myös
esille uusia näkemyksiä, aivan viime aikojen tutkimusten tuloksia.
Toki käsitellään myös Lönnrotin keruumatkat ja Kalevalan työstäminen,
runonlaulajat, kalevalamitta ja erilaiset Kalevala-julkaisut.

Teoksen artikkelit on jaettu viiteen ryhmään: Kalevala taiteessa,
Kansallinen Kalevala, Poliittinen Kalevala, Kalevala
kansanrunoudentutkimuksessa ja Kertautuva Kalevala. Tekstit etenevät
jossain määrin myös kronologisesti, sillä liikkeelle lähdetään ajasta
ennen Kalevalan olemassaoloa ja edetään kohti nykypäivää, tosin
välillä kauaskin menneisyyteen polveillen. Kaiken kaikkiaan teos
tarjoaa monipuolisen katsauksen Kalevalan vaiheisiin aina
2000-luvulle saakka, painopiste toki on selvästi historiassa.
Kaikkien artikkelien viitteet on koottu kirjan loppuun, missä on myös
kaikkien yhteinen lähdeluettelo. Tämä hyvä ratkaisu, sillä suuri osa
lähteistä on monelle artikkelille yhteisiä.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/