[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Fin land - Hieno maa 1500-luvun kartoissa

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Suvianna Seppälä  FL, Assistentti, Historian laitos, Turun yliopisto
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Miekkavaara, Leena: Suomi 1500-luvun kartoissa. Kuvauksia ja
paikannimiä. Atlas Art, 2008. 101 sivua.


Fin land - Hieno maa 1500-luvun kartoissa
---------------------------------------------------------

Leena Miekkavaara, kartografian historian erityistuntija on laatinut
kirjan siitä, miten Suomi esittäytyy 1500-luvun kartoissa. Kirja
jakautuu kuuteen lukuun, joissa kussakin kuvataan Suomen kannalta
merkittävien kartografien, Zieglerin, Olaus Magnuksen, Sebastian
Munsterin, Abraham Orteliuksen, Waghenaerin sekä Gerard Mercatorin
laatimia karttoja ja näiden karttojen erityispiirteitä.


'Suomi, Ruotsin kuningaskuntaan kuuluva herttuakunta sijaitsee
Itämeren äärimmäisessä perukassa [- -] Maata kutsutaan Finmarchiaksi,
koska se on kokonaisuudessaan viehättävämpi ja kauniimpi kuin Ruotsi.'
Kuvaus löytyy hollantilaisen Lucas Waghenaerin merikartasta Spieghel
der Zeevaerdt, joka valmistui vuosina 1584-1585. Myös Jakob Ziegler,
jonka kartassa (1532) Suomi oli ensimmäistä kertaa kuvattu
niemimaana, kirjoittaa Finlandian tarkoittavan 'kaunista maata tai
tarkemmin hienoa maata [- -] samalla tavalla kuin kulta ja hopea'.
Waghenaer ja Ziegler olivat niiden merkittävien eurooppalaisten
kartantekijöiden joukossa, jotka kuvasivat kartoissaan myös Suomea.

Jacop Zieglerin Pohjoismaita käsittelevä kartta valmistui jo vuonna
1532. Ziegler kuvaa karttaan liittyvässä teoksessa Schondia Suomen
alueita pohjoisesta etelään nimillä: Laponia, Bothnia, Ostrobothnia
ja Finlandia sekä Aland (Ahvenanmaa). Paikannimien suhteen
Zieglerillä on niukka linja. Kartasta löytyvät lähinnä vain Corshol,
Custa (Kuusisto), Abo, Rasbur (Raasepori), Hango, Tavastia, Novu
Castrum ja Viburg. Suomen lukuisista järvistä karttaan on piirretty
Päijänne ja sekin kohtuuttoman suurena. Lappalaisten ulkonäköä
Ziegler kuvaa hauskasti: he ovat kooltaan keskimittaisia ja heillä on
niin liikkuva vartalo, että he nuolikotelo ja jousi vyöllään hyppäävät
kyynärän kokoisen renkaan läpi.

Ruotsissa, Linköpingissä syntyneen ja sittemmin katolisena pappina
toimineen Olaus Magnuksen vuonna 1539 valmistunut Carta Marina on
ensimmäinen laatuaan, jossa Suomi on kuvattu jokseenkin
luotettavasti. Kartta ei ole nimestä huolimatta merikartta, ja Olaus
Magnus kutsuikin itse myöhemmin karttaa nimellä Carta gothica. Tämä
varsin suurikokoinen yhdeksästä puulaatasta koottu seinäkartta (170
cm x 125 cm) on tunnetuimpia Suomea kuvaavia karttoja 1500-luvulta.
Pohjanlahti on piirretty karttaan jo varsin tarkan muotoiseksi, mutta
Etelä-Suomi on kuvattu suhteettoman kapeaksi niemeksi. Omakohtaisia
tietoja Suomen eteläosista ei Olaus Magnuksella ollutkaan, sillä
ainoa matka, jonka hän teki Suomeen vuosina 1518-1519, suuntautui
Ruotsin ja Suomen pohjoisosiin. Olaus Magnuksen karttatietous oli
pääasiassa peräisin merenkulkijoilta - niinpä rannikon tiedot ovat
täydellisempiä kuin sisämaan. Sisämaan järvien ja jokien verkosto on
kaukana todellisuudesta ja suuria laskujokia on piirretty varmuuden
vuoksi enemmän kuin tarpeeksi. Myös selkeästi tunnistettavat
paikannimet on merkitty aivan vääriin paikkoihin, kuten esimerkiksi
Hiittis (Hiittinen) Kymenlaaksoon ja Refze (Reposaari) Närpiön
edustalle. Puutteista huolimatta Olaus Magnuksen kartasta tuli
merkittävä esikuva ajan kartografeille. Sekä Munster, Ortelius, että
erityisesti maailmankartastollaan tunnetuksi tullut Mercator
käyttivät Carta Marinaa mallina kuvatessaan pohjoisia alueita omissa
kartoissaan.

Paikannimien (125 kappaletta), järvien ja jokien ohella Olaus Magnus
on kuvittanut kartan, joten se antaa paljon tietoa Suomen ja Pohjolan
luonnosta, elinkeinoista, historiasta ja valtiollisistakin oloista.
Olaus Magnus kuvaa karttakuvillaan sekä totta että tarua. Mitä
pohjoisemmaksi ja idemmäksi mennään, sitä enemmän alkaa taruaineisto
yleistyä. Osa tosiasioistakin oli etelän ihmisille liikaa. Olaus
Magnus piirsi hiihtäjämiehen jäälle lyhyiden suksien kera, mutta
paavi Paavali III kieltäytyi uskomasta, että jää voisi kannattaa
ihmisen.

Erityisesti kirjan loppuun liitetty paikannimiluettelo, jossa
kartoissa esiintyvät nimet on koottu yhteen taulukkoon, ansaitsee
kiitosta, sillä osa nimistä askarruttaa edelleen tutkijoita.
Paikannimille on pyritty eri tutkijoiden voimin antamaan
suomenkieliset nykyvastineet. Kaikista nimistä eivät tutkijat ole
olleet yksimielisiä, ja nämä on koottu epävarmojen paikannimien
luetteloon. Olaus Magnuksen karttaan nimeämiä paikkakuntia jää siis
edelleen arvailujen varaan. Esimerkiksi paikkakunnat (suluissa
annettu selitys) Mita (Kemiö, Marttila, Mietoinen), Tahast,
(tuntematon paikka Kainuussa), Vesikylä (Vesilahti tai Vexala) Olsby
(kadonnutta uudisasutusta) jäävät vielä arvailujen varaan. Ihan
varmuudella ei myöskään tiedetä, tarkoittaako Olaus Magnus Lagus
Albus järvellä Laatokkaa vai Vienan merta. Myös Lagus Niger, joka
kartassa on merkitty lähemmäksi Laatokan 'oikeaa paikkaa' on tulkittu
tarkoittaneen joko Saimaata tai Etelä-Laatokkaa.

Monet nimet ovat vaikeasti tulkittavia tai ne ovat väärässä paikassa,
ja jotkut eivät ole paikannimiä lainkaan. Pohjanmaalta löytyy palio
kyla (paljon kyliä), länsirannikolle puolestaan teksti hic fabricatur
naves (täällä valmistetaan laivoja) ja Päijänteen eteläpuolella Miera
Ferri (rautakaivoksia). Osa paikannimitulkinnoista on varsin
hauskoja. Esimerkiksi Flv5 tarkoittaa Kymijoen viittä suurhaaraa.

Suomi 1500-luvun kartoissa on loistavin kuvin varustettu kaunis
karttakirja ja hyvä jatkoteos kaksi vuotta aikaisemmin julkaistulle
Ulla Ehrensvärdin kirjalle Pohjolan kartan historia. Myyteistä
todellisuuteen. Leena Miekkavaaran kirjoittama teos 1500-luvun
kartoista on tarpeellinen lähdeteos kaikille 1500-luvun tutkijoille.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/