[H-verkko] Arvosteltavaksi: Kirjapajan kevään ja syksyn 2009 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).  
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.  
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  
kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/ josta se  
lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee  
arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-listan  
tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- 
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!
***
Kirjapaja kevät 2009

Eero Ojanen:
Joka niemi, notko ja saarelma

Paikkoihin liittyy paljon merkityksiä ja vivahteita. Kaikkihan  
tietävät esimerkiksi, millaista väkeä Laihialla asuu. Moni  
fiktiivinenkin paikka taas elää ihmisten mielissä ja puheissa aivan  
kuin se olisi oikeasti olemassa. Koli tuo mieleen jylhän ja  
juhlallisen kansallismaiseman, mutta monelle rakkaampi  
kansallismaisema on ollut vaikkapa Esson baari. Paikat ovat paitsi  
konkreettisia tiloja myös mielikuvia, haaveita ja kansallisen  
itseymmärryksen rakennuspuita. Eero Ojanen kertoo kotimaastamme, joka  
piirtyy todellisten ja fiktiivisten paikkojen kautta. Hän lähestyy  
kollektiivista mielenmaisemaamme
pilke silmäkulmassaan ensyklopedista muotoa hyödyntäen.


Heikki Tervonen:
Rakkaudesta Namibiaan. 12 avainta toden ja tarinoitten Namibiaan ja  
Angolaan

Heikki Tervonen vie lukijansa huikaisevalle matkalle halki koko  
Namibian. Kirjassa kuljetaan Namibian rannikolta aavikoille ja  
sademetsiin ja aina eteläiseen Angolaan saakka. Tervonen esittelee  
Namibian kehitystä monien kansojen ja heimojen asuttamasta alueesta  
siirtomaavaltakauden ja sorron kautta itsenäiseksi valtioksi. Hän  
kuvaa lämmöllä Namibian ja Suomen suhteita, jotka syntyivät  
erityisesti Ambomaalla tehdyn lähetystyön myötä. Lukijalle tulevat  
tutuiksi Namibian ja eteläisen Angolan rikas luonto, maantiede ja  
ihmisten ystävällisyys. Tervonen esittelee myös tunnettuja ja  
tuntemattomampia namibialaisia sekä suomalaisia, jotka ovat olleet  
tekemisissä Namibian kanssa.


Eira Hernberg:
Kauneuden voimaa etsimässä. Irinja Nikkasen elämä ja työ

Ortodoksinen perinne herättää yhä enemmän mielenkiintoa Suomessa:  
Valamon luostarissakin
on viimeisen vuoden aikana käynyt yli 160 000 vierasta. Miten  
kauneutta painottava ortodoksinen kulttuuri on Suomessa kehittynyt?  
Ilomantsissa syntyneen, Valamon ystävät ry:n perustajan, Irinja  
Nikkasen (1920–2008) panos oli valtaisa: hän vaikutti pitkän elämänsä  
aikana monella tavalla ortodoksisen kirkon hengellisessä ja  
aineellisessa rakennustyössä. Hän toimi ortodoksisen kirjallisuuden  
julkaisijana, sekä toimittajana, kääntäjänä ja taitavana TV- 
elokuvakäsikirjoittajana. Irinja Nikkanen oli niin ikään ensimmäisiä  
naispuolisia edustajia ortodoksisessa kirkolliskokouksessa. Hänen  
elämäntehtäväkseen muodostui suomenkielisen Filokalian  
aikaansaaminen, mitä voi verrata raamatunkäännösprojektiin.
Kauneuden voimaa etsimässä on tarmokkaan, monessa mukana olleen  
naisen henkilökuva. Teos on samalla Karjalan ja vanhan ortodoksisuvun  
historiaa.


Katriina Järvinen – Laura Kolbe:
Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tasa-arvopyrkimyksineen on tuonut  
eri luokista lähtöisin olevat ihmiset samoihin kouluihin,  
työpaikkoihin ja naapureiksi tavalla, joka luokkayhteiskunnassa olisi  
ollut mahdotonta. Kohtaamiset ovat avartavia, rikastuttavia ja  
synnyttävät aitoja ystävyyssuhteita. Toisaalta ne voivat ruokkia  
erilaisuuden, ulkopuolisuuden ja häpeänkin kokemuksia. Ulkomaalaisten  
joukosta suomalainen on helppo erottaa – mutta onko luokkataustamme  
yhtä lailla tunnistettavissa ja millaisiin asioihin se meissä lyö  
leimansa? Teos nostaa valokeilaan yhden sukupolven luokkaretken  
lapsuudesta aikuisuuteen. Teksti pohjautuu kirjoittajien sekä  
haastateltujen 30–50-vuotiaiden suomalaisten tosielämän kokemuksiin,  
tutkimustietoon ja kirjallisuuteen. Tekijäkaksikko on lähestynyt  
aihetta ennakkoluulottomasti, oman henkilöhistoriansa kautta,  
herkästi analysoiden ja huumorilla.


Erkki Kujala:
Sodan pitkä varjo. Sota-ajan lasten elämä

Sota jätti jälkensä sodassa mukana olleisiin mutta myös  
kotirintamalle, varsinkin sota-ajan lapsiin. Monet pojat ja tytöt  
elivät ensin isättöminä ja sitten rintamalta palanneen isänsä  
komennossa. Harvoin tuon ajan isä osasi osoittaa hellyyttään tai  
leikkiä lastensa kanssa, mikä on vaikuttanut esimerkiksi heidän  
poikiensa ja näiden lasten välisiin suhteisiin. Rintamalta  
kotiutuneet miehet purkivat pahaa oloaan kovaan  
jälleenrakennustyöhön, johon he vetivät mukaan myös lapsensa. Lisäksi  
isät saattoivat olla sotakokemustensa vuoksi hermostuneita ja  
äkkipikaisia. Toki sodasta palasi hyväntuulisiakin miehiä, mutta  
heitä oli vain pieni vähemmistö. Erkki Kujala kertoo, kuinka kotiin  
palanneiden rintamamiesten usein puhumattomat traumat ja kokemukset  
ovat vaikuttaneen heidän lastensa elämään. Kirja ei kuitenkaan
anna sota-ajan lasten elämästä pelkästään toivotonta kuvaa. Monesti  
tuon ajan lapsista kasvoi työteliäitä ja selviytymään oppineita  
kansalaisia. Kirja perustuu pääosin tekijän keskustelua  
herättäneeseen väitöskirjaan Sodan pojat.


Juha Pihkala – Esko Valtaoja:
Nurkkaan ajettu Jumala? Keskustelukirjeitä uskosta ja tiedosta

Kaksi yhteiskunnallista vaikuttajaa, piispa Juha Pihkala ja  
avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja, ovat käyneet  
yhdeksänosaisen kirjeenvaihdon uskon ja tiedon välisestä suhteesta.  
Valtaoja rakentaa maailmankuvansa tieteellisten havaintojen varaan.  
Luonnontieteisiin ja filosofiaan perehtyneen piispan mielestä on  
olemassa myös muuta kuin tieteellistä tietoa. Kamppailu  
maailmanselityksistä etenee tasaväkisenä, ja teemat syvenevät kirje  
kirjeeltä. Kirja on kahden eri maailmoja edustavan kirjoittajan  
dialogia parhaimmillaan. Nurkkaan ajettu Jumala? voitti Vuoden  
kristillinen kirja–palkinnon vuonna 2004. Pihkala siirtyi eläkkeelle  
2008. Hän on kirjoittanut useita teologisia teoksia. Valtaoja on  
palkittu teoksistaan muun muassa Tieto-Finlandialla vuonna 2002.


Katja Ritari (toim.)
Polku jota kuljen. Kelttiläisiä rukouksia

Kelttiläinen hengellisyys sekä kiinnostaa että puhuttelee suomalaisia  
taustaan katsomatta.
Katja Ritari on suomentanut monipuolisen valikoiman alkuperäiseen  
kelttiläiseen hartaudenharjoitukseen
ja jumalanpalveluselämään liittyviä rukouksia. Polku jota kuljen  
tarjoaa lukijalle kappaleen irlantilaisia perinteitä ja mystiikkaa.  
Väljästi teemoittain jaotelluissa teksteissä avautuu maanläheinen  
hengellisyys ja persoonallinen tapa kuvata ihmisen ja Jumalan  
suhdetta. Kelttiläiseen mystiikkaan johdattelevat rukoukset  
esittelevät kiehtovaa perinnettä ja antavat uudenlaisia virikkeitä  
henkilökohtaiseen hartaudenharjoitukseen.
Katja Ritari on kääntänyt rukoukset muinaisiirin kielestä ja laatinut  
teokseen taustoittavan esipuheen.

Ylva Eggehorn:
Tuoksuva öljy. Kohtaamisia Raamatun naisten kanssa

”Onko olemassa naisellinen tapa uskoa ja puhua Jumalasta? Naisellinen  
tapa lukea Raamattua?
En ole asiasta aivan varma. Mutta siitä olen varma, että jos naiset  
lukevat Raamatu
tekstejä omista elämänkokemuksistaan lähtien, käyttäen  
elämänkokemuksiaan kaikupohjana, silloin he varmaankin voivat nähdä  
teksteissä yhtä ja toista sellaista, mitä miehen on vaikeaa nähdä  
samoin.” Näin Ylva Eggehorn kirjoittaa Raamatun naisista kertovan  
kirjansa esipuheessa. Hän kulkee kappaleen matkaa Saaran, Rebekan,  
Magdalan Marian ja monien muiden Raamatun naisten kanssa, kuuntelee  
mitä heillä on sanottavanaan ja eläytyy heidän elämäntilanteeseensa.  
Tuloksena on raikas ja tuore näkökulma näiden kanssasisarten elämään.  
Kurkistaessaan Raamatun naisten maailmaan lukija huomaa kenties samalla
katsovansa omaa elämäänsä muuttunein silmin.


Augustinus:
Kirjeitä sisarille
Toim. Timo Nisula ja Anni Maria Laato
50
Millainen oli kirkkoisä Augustinuksen suhde naisiin? Miten Augustinus  
kirjoittaa naisille surusta, elämästä tai uskosta Entä miehen ja  
naisen välisestä suhteesta ja avioliitosta? Augustinuksen kirjeitä ei  
ole aiemmin suomennettu laajempana kokonaisuutena. Nyt julkaistava  
yhdentoista värikkään kirjeen kokoelma avaa uudenlaisia näkymiä  
Augustinukseen hengen miehenä, teologina, kirjoittajana ja jopa  
satiirikkona. Timo Nisula ja Anni Maria Laato ovat laatineet teokseen  
taustoittavan johdannon. Lyhyehköt mutta elävät ja värikkäät tekstit  
houkuttelevat myös niitä, joille Augustinuksen teologinen tuotanto  
näyttäytyy raskaana.


Jari Jolkkonen:
Teologian käsikirja

Teologia on laaja-alainen tiede, joka tutkii monia asioita vanhoista  
teksteistä kantasolututkimusetiikkaan ja uskonnonfilosofiasta  
sosiologiaan. Teologia on tieteenalana yhtä vanha kuin  
yliopistojärjestelmä. Esimerkiksi luonnontieteet ja  
käyttäytymistieteet ovat kasvaneet akateemisessa ympäristössä, joka  
on rakentanut teologian ja filosofian varaan. Teologian  
perusrakenteiden tunteminen on välttämätöntä, mikäli haluaa ymmärtää  
yhteiskuntaamme akateemisesta näkökulmasta. Teologian käsikirja  
esittelee, millainen tiede teologia on, mitä se pitää sisällään ja  
millaiset ovat sen metodit. Teos sisältää historiaa, nykypäivää ja  
todennäköisiä kehityslinjoja. Se sopii myös oppikirjaksi.


Jutta Jokiranta (toim.):
Aarre saviastioissa. Qumranin tekstit avautuvat

Qumranin tekstikääröt löydettiin Kuolleenmeren läheisistä luolista  
1940–50-luvuilla. Yli 900 käsikirjoitusta käsittävä kokoelma on  
syntynyt ajanlaskun alun molemmin puolin. Se sisältää Raamatun  
kirjojen kopioita, juutalaisia rukouksia, viisaustekstejä,  
astrologiaa, kalentereita, laintulkintaa ja Qumranin liikkeen omia  
sääntöjä. Aarre saviastioissa vie lukijan opastetulle kierrokselle  
Qumraniin, sen arkeologiaan, kirjastoon ja tutkimukseen. Teos tarjoaa  
luotettavaa ja uutta tietoa ajanlaskun alun juutalaisuudesta ja  
juutalaisesta ryhmittymästä, joka halusi saada aikaan sekä  
hengellisen että sosiaalisen muutoksen. Pohjoismaisena yhteistyönä  
syntynyt teos kyseenalaistaa vallalla olleen käsityksen pienestä  
eristyneestä Qumranin yhteisöstä ja tuo tekstit vuoropuheluun koko  
ajanlaskun alun juutalaisuuden kanssa. Kirjoittajat ovat  
kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. Kuvituksesta vastaavat  
kirjan tekijät.


****
Kirjapaja syksy 2009

Tuomas Heikkilä – Liisa Suvikumpu:
Pyhimyksiä ja paanukattoja. Kulttuuriretkiä Suomen kirkkoihin
16
Mikä on pyhä, kuka oli pyhimys? Missä kirkoissa ovat Suomen  
vaikuttavimmat keskiaikaiset pyhäinkuvat? Miten pyhimykset elävät  
nyky-Suomessa? Pyhimyksiä ja paanukattoja perehtyy suomalaiseen  
pyhimysmaailmaan keskiajalta nykypäivään. Se esittelee eloisasti ja  
kiinnostavasti Suomen rakastetuimpien pyhimysten legendoja ja  
kulttuurihistoriallista vaikutusta kansanperinteeseen, nykytaiteeseen  
ja musiikkiin. Keskiaikaiset pyhimykset valottavat suosituimpien  
suomalaisnimien taustaa ja kirkkotaiteemme ydintä. Kirjan  
havainnollisten karttojen avulla lukija voi retkeillä suomalaiseen
pyhimysmaailmaan omassa lähiympäristössään tai tutustua kirkkojen  
pyhiin aiemmin tuntemattomilla seuduilla. Myös kotimaan  
pyhiinvaellusreittejä esitellään. Runsas kuvitus havainnollistaa  
kohteita.


Arto Teronen – Jouko Vuolle:
Kiveen hakatut. Urheilusankaruuden jäljillä

Menestyvästä urheilijasta tulee usein koko kansan rakastama sankari.  
Mutta mitä on sankaruus ja mitä on olla sankari? Onko sankaruus  
ihmiseen sisälle rakennettua vai luoko sen ympäröivä maailma? Antaako  
sankaruus oikeuden unohtaa kaikki muut teot, pyhittääkö se keinot?  
Kirjassa muistellaan suomalaisia urheilijoita ja urheiluvaikuttajia.  
Jokainen heistä on jättänyt jälkensä kansakuntamme sieluun. Näissä  
elämäntaipaleissa on onnistumisia niin urheilussa kuin  
siviilielämässäkin mutta myös traagisia elämänkohtaloita. Osalle  
urheilu-uran jälkeinen elämä on osoittautunut hankalaksi, osalle  
matkan pää taas tuli kesken menestyvän uran. Kirjan sankareita ovat  
mm. Henri Toivonen, Tarmo Uusivirta, Jarno Saarinen, Tahko Pihkala,  
Erik von Frenckell, Pekka Tiilikainen, Mona-Lisa Pursiainen, Curt  
Lincoln, Veikko Hakulinen, Ludowika ja Walter Jacobsson, Tony Arima  
ja Voitto Hellsten.


Ilpo Jaakola:
Muurinmurtajia ja sillanrakentajia. Tarinoita Berliinistä

Berliinistä on nykyään kiinnostunut yhä useampi, ja kaupunkiin  
matkustavien määrä lisääntyykin häkellyttävää vauhtia. Berliini on  
alati muutostilassa: arkkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta  
kiinnostuneet eivät voi ohittaa sitä. Berliini on jälleen myös  
nuoren, kokeilevan taiteen keskus. Berliiniläistynyt toimittaja Ilpo  
Jaakola suunnistaa kirjassaan kiinnostavien ihmisten pariin: hän  
tapaa mm. terroristin pojan, 80-luvun kulttitaiteilijan, DDR:n  
vainoaman papin, juhlitun näyttelijän, kabareetähden ja entisen  
talonvaltaajan. Eikä Berliini olisi Berliini ilman turkkilaisiaan ja  
venäläisiään. Berliiniläiset puhuvat omista kortteleistaan, ottavat  
kantaa, yrittävät ymmärtää kaupunkinsa historiaa – ja omaa paikkaansa  
osana sitä.


Ilkka Jaakola:
Oulu. Meren ja joen kaupunki. On the river, by the sea

Yliopistokaupunki Oulun 400-vuotinen historia on komea. Idän ja  
lännen solmukohdasta, tervan ja lohen kauppakeskuksesta on kehittynyt  
iso 130 000 asukkaan osaamiskeskus, joka tunnetaan varsinkin  
teknologiapiireissä ympäri maailmaa. Oulu on pysynyt hyvin maailman  
muutoksen mukana, ja voidaankin sanoa, että se on aika ajoin ollut  
jopa kehityksen kärjessä. Kaupunki on meren ja joen kohtaamispaikka,  
ja se imee identiteettinsä osittain myös ympäröivästä pohjoisen  
luonnosta. Teos on oululainen kuvaus tämän päivän Oulusta, jossa voi  
edelleen aistia lohenhohtoisen ja tervantuoksuisen menneisyyden. Se  
sopii hyvin matkamuistoksi ja lahjaksi myös ulkomaalaisille  
vieraille. Tekstit ovat kirjassa suomeksi ja englanniksi.

Juha Hiltunen:
Valokuva Jeesuksesta? Torinon käärinliina tieteen, historian ja Uuden  
testamentin valossa

Torinon käärinliina on yksi tunnetuimmista ja kiistellyimmistä  
pyhäinjäännöksistä: siinä näkyy ristiinnaulitun miehen hahmo.  
Lukuisat tutkijat uskovat sen olleen Jeesuksen käärinliina, ja  
vainajan kuvan
painautuneen liinaan. Torinon käärinliina on annettu julkisesti  
nähtäväksi vain harvoin. Paavi Benedictus XVI ilmoitti vuonna 2008,  
että seuraavan kerran käärinliina paljastetaan yleisölle keväällä  
2010. Monet tutkijat ovat pyrkineet osoittamaan aitousväitteet  
vääriksi ja käärinliinaa keskiaikaiseksi väärennökseksi. Mikä on  
totuus tästä Torinon Pyhän Johannes Kastajan katedraalissa  
säilytettävästä liinasta? Mitä historia kertoo sen vaiheista? Mitkä  
ovat viimeisimmät tieteellisen tutkimuksen tulokset? Valokuva  
Jeesuksesta? on ensimmäinen kattava suomenkielinen yleisesitys  
kiistellystä mysteeristä. Kiinnostavaa selvitystä täydentää  
monipuolinen kuvitus ja laaja hakemisto. Teologian tohtori,  
emeritusprofessori Jouko Martikainen on laatinut teokseen esipuheen.



Maiju Lehmijoki-Gardner:
Askeettien pidot. Uskonnot ja syömisen etiikka

Uskonnoissa syöminen on ollut ilmausta nautinnosta ja julmuudesta,  
ilosta ja sovituksesta, yltäkylläisyydestä ja puutteesta. Syömistä  
koskevat eettiset ja filosofiset kysymykset ovat kuuluneet  
vuosituhansien ajan keskusteluun uskonnosta: niin Aasian uskonnoissa  
kuin juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa ruokaa, terveyttä  
ja kulinarismia koskeva keskustelu on liittynyt elämän ja kuoleman  
peruskysymyksiin. Uskonnoissa on ruokakulttuurin kautta tarkasteltu  
myös työn filosofiaa, arjen ja juhlan ilmiöitä sekä ruumiin ja hengen  
suhdetta. Ruoalle ja juomalle annetut merkitykset ovat kertoneet myös  
jumaluuden määritelmistä, ja tästä syystä ruokailuun liittyvät  
käytännöt ovat olleet uskonnollisen elämän keskiössä. Tunnetun  
tutkijan ja luennoitsijan puheenvuoro Askeettien pidot tuo uskontojen  
vaalimat eettiset näkökulmat tämän päivän syömistä koskevaan  
keskusteluun.


Markku Heikkilä:
Kansan kerrokset. Hesburger-Salmeloiden taival kaikilla mausteilla

Heikki ja Kirsti Salmela ovat turkulainen yrittäjäpariskunta, joka  
jää taloushistoriaan Suomen menestyneimmän pikaruokaketjun  
perustajana. Hesburgerin kerroshampurilaisia syödään Levillä,  
Helsingissä, Kuressaaressa, Kaunasissa ja myös Hampurissa – Turusta  
puhumattakaan. Perheyritys on synnyttänyt yritysperheen, ja  
ohjaksissa on nykyisin jo toinen sukupolvi. Salmeloiden tarinaa voisi  
kutsua amerikkalaiseksi unelmaksi. Menestys on kuitenkin seurausta  
tuiki tavallisten suomalaisten ominaisuuksien viljelystä: paljon  
konstailematonta työtä, jääräpäisyyteen yltävää lujatahtoisuutta ja  
sinisilmäistä tulevaisuudenuskoa vaikeinakin hetkinä. Markku Heikkilä  
kuvaa Heikin ja Kirstin elämänasennetta yrittäjäpariskunnan elämän  
pienten ja suurempien sattumusten kautta.


Sinikka Klemettilä:
Matti I Suuri. Matti Klemettilän ihmeellinen elämä

Matti Klemettilä (1875–1964) oli yksi värikkäimmistä henkilöistä,  
joita koskaan on liikkunut Suomen poliittisessa elämässä. Vaikka  
hänellä ei ollutkaan koskaan virallista poliittista asemaa, hän oli  
hallituslistoineen tuttu niin lehtien toimituksissa kuin johtavien  
poliitikkojen vieraana. Hänen elämäntarinansa on kertomus suurista  
haaveista, sinnikkäästä yrittämisestä – ja suuruudenhulluudesta.  
Varsinaisen uransa hän teki nuoruudessaan liikemiehenä ja elätti  
itsensä myöhemmin rengin töillä Kirkkonummella. Renkinä hän ei ollut  
kummoinen, koska hänen kaikki tarmonsa meni valtakunnan asioiden  
järjestämiseen. Tavoite ei ollut vähäisempi kuin tehdä Suomesta  
kuningaskunta.
Kuninkaaksi piti asetettaman luonnollisesti Matti Klemettilä,  
kuningasnimellä Matti I Suuri.
Sinikka Klemettilä on kirjoittanut isoisänsä elämäkerran lämpimän  
humoristisin ottein, mikä takaa lukijalle monta hilpeää mutta samalla  
koskettavaa hetkeä.


Anna-Liisa Lehtonen:
Kengät kuin Tuhkimolla. Nuoren tytön elämää 30- ja 40-lukujen  
Helsingissä

Anna-Liisa syntyy Helsingin Kalliossa vuonna 1925. Äiti jättää hänet  
ankarien, tiukan uskonnollisten isovanhempien Alinan ja Papan  
kasvatettavaksi. Siihen aikaan Tilanderinsedän sateenvarjo tuoksuu  
piipputupakalle ja Palmuntädiltä ostetaan appelsiineja ja  
halpamakkaraa. Brahenkatu 8:ssa on Elannon maitokauppa ja jalassa  
damaskit ja punaiset huopikkaat. Pian Elannon tornin yläpuolelle  
ilmestyvät punatähtiset pommikoneet. Identiteettiään etsivä Anna- 
Liisa löytää henkireiän kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta.  
Rajattua elämää elävän tytön elämänpiiri alkaa hiljalleen avartua  
Brahenkadun kamarin ulkopuolelle. Anna-Liisa Lehtosen koskettava ja  
lämmin kasvutarina on helmi elämäkertojen
ystäville. Nuoren Anna-Liisan rinnalla lukija pääsee kulkemaan 1920- 
luvulta sodanjälkeiseen aikaan, paitsi Helsingissä myös maaseudulla.


Hannu Mustakallio:
Pohjoinen hiippakunta. Kuopion–Oulun hiippakunnan historia 1850–1939
Kuopion hiippakunta perustettiin maan kolmantena hiippakuntana  
maaliskuussa 1850. Alueellisesti
se käsitti Kuopion ja Oulun läänit. Pohjoinen hiippakunta -teos  
selvittää Kuopion–Oulun hiippakunnan
vaiheet sen koko olemassaolon ajalta. Teos luo laajan ja  
yksityiskohdiltaan rikkaan katsauksen pohjoisen hiippakunnan  
historiaan sivistys-, aate- ja poliittishistoriallisista  
näkökulmista. Keskeistä osaa esittää muun muassa Kuopiosta 1849  
lähteneen J. V. Snellmanin suomalaisuusohjelman toteuttaminen. Teos  
tarkastelee myös hiippakuntaa johtaneiden piispojen, tuomiokapitulin  
viranhaltijoiden ja luottamusmiesten historiaa. Vanha Kuopion-Oulun  
hiippakunta lakkasi olemasta vappuna 1939. Pohjoinen hiippakunta on  
juhlakirja, joka ilmestyy Kuopion uuden hiippakunnan täyttäessä 70  
vuotta. Pohjoinen hiippakunta on ensimmäinen yhden kirjoittajan  
laatima hiippakuntahistoria Suomessa. Se perustuu laajaan ja  
monipuoliseen lähdeaineistoon.