[H-verkko] Arvosteltavaksi: Pohjois-Suomen Historiallisen Yhdistyksen julkaisuja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).  
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.  
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  
kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/ josta se  
lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee  
arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-listan  
tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- 
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!

***
Itämeren itälaidalla II. Rajat ja integraatio Fenno-Baltian  
historiassa. Studia Historica Septentrionalia 58
Kari Alenius, Anita Honkala, Sinikka Wunsch (toim.), Pohjois-Suomen  
Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2009, 258 s, mv-kuvitus.

Oulun yliopistossa vuonna 2008 järjestetyn Suomen ja Baltian maiden  
historian toisen tutkijaseminaarin teemoina olivat rajat ja  
integraatio. Lähtöajatuksena oli, että Suomessa ja Baltian maissa,  
kuten muuallakin, rajojen määrittely kuuluu keskeisiin yhteiskunnan  
kehitystä ohjaaviin tekijöihin. Siksi sitä on myös syytä eri keinoin  
ja näkökulmin tutkia. Rajojen määrittely voi olla henkistä tai  
fyysistä. Henkisellä tasolla jokainen ihmisyhteisö määrittelee, millä  
kriteereillä kuulutaan omaan yhteisöön ja millä kriteereillä  
vastaavasti kuulutaan johonkin muuhun yhteisöön. Kyse on toisin  
sanoen ”meidän” ja ”muiden” välisestä rajanvedosta. Usein historiassa  
ja nykyäänkin henkiset rajanvedot ovat johtaneet myös konkreettisiin,  
fyysisiin rajanvetoihin esimerkiksi valtiollisten rajojen muodossa.

Teoksen artikkelit voidaan jakaa kolmeen kokoavaan ryhmään.  
Ensimmäinen ryhmä valottaa varhaishistorian ja 1500–1600-lukujen  
kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia kehityskulkuja, jotka  
vaikuttivat rajojen muokkautumiseen ja integraatioon. Osin kyse oli  
myös jo silloin henkisistä rajanvedoista. Artikkeleiden ajallinen  
painopiste 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan ulottuvalla  
jaksolla. Sen sisällä voidaan erottaa kaksi temaattista ryhmää.  
Ryhmään numero kaksi kuuluvat ennen muuta mielikuvallisia rajoja ja  
integraatiomahdollisuuksia luotaavat artikkelit. Kolmannen ryhmän  
muodostavat artikkelit, joissa käsitellään konkreettisemmin rajoja,  
niiden vaikutuksia ja niiden ylittämisiä.

http://www.pro.tsv.fi/pshy/julkaisut/St_hist_sep_58.htm

****

Ystävyyden monet kasvot. Toim. Kari Alenius, Olavi K. Fält, Markus  
Mertaniemi (toim.),
Studia Historica Septentrionalia  57
Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi 2009, 211 s, mv- 
kuvitus.

Oulun yliopiston historian laitos järjesti 14.-15. helmikuuta 2008  
kansallisen symposiumin, jossa käsiteltiin ystävyyttä historiallisena  
ilmiönä.

Ystävyys, joka merkitsee muun muassa kykyä ja halua toimia  
yhteistyössä toisen kanssa, on varmasti yksi tärkeimmistä tai jopa  
tärkein ihmisten välinen suhde. Sille rakentuu oikeastaan  
kaikkinainen yhteiskunnallinen kehitys. Se luo puitteet  
kanssakäymiselle eri tasoilla henkilökohtaisista suhteista valtioiden  
välisiin joskus hyvinkin monimutkaisiin suhteisiin asti.

Ystävyys voi olla myös luonteeltaan todella moninaista erilaisissa  
kulttuurisissa ja poliittisissa yhteyksissä. Se voi saada tilanteesta  
riippuen hyvinkin vastakkaisia ilmenemismuotoja. Se voi olla  
esimerkiksi vilpitöntä tai vilpillistä, teknistä tai propagandistista.

Pidetyissä esitelmissä tarkasteltiin ystävyyttä ja sen ilmenemistä  
ajallisesti antiikista toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan,  
maantieteellisesti koko maailman kiertäen Yhdysvalloista Välimeren ja  
Keski-Euroopan kautta Suomeen ja sieltä Venäjän kautta Japaniin sekä  
kulttuurisesti ja poliittisesti yksilöiden välisistä suhteista  
kansojen ja valtioiden välisiin suhteisiin.

Esitelmistä muokatut artikkelit on nyt julkaistu kirjana. Se antaa  
tilaisuuden arvioida, mitä yhteistä ja yleistä on mahdollista sanoa  
ystävyydestä kulttuurista ja aikakaudesta riippumatta. Se luo myös  
erinomaisen perspektiivin tarkastella ystävyyttä tämän päivän ja  
tulevaisuuden maailmassa.
http://www.pro.tsv.fi/pshy/julkaisut/St_hist_sep_57.htm

****

Imagology and cross-cultural encounters in history.Kari Alenius,  
Olavi K. Fält, Markus Mertaniemi (toim.),Studia Historica  
Septentrionalia 56.Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys, Rovaniemi  
2008, 323 s, mv-kuvitus.

The Department of History at the University of Oulu in Finland  
organized the Conference on Imagology and Cross-cultural Encounters  
in History on August 29-31, 2007. The papers presented at the  
conference are published here. The purpose of the conference was  
firstly to consider utilization of an imagological viewpoint in the  
study of history in general. The themes included national and  
international symbols, persons and groups of people, but also images,  
as explaining factors in political and economic decision-making.

Secondly, the conference examined interaction between cultures,  
because it has always been apparent how difficult it is to understand  
others and dissimilarity. Images of others and dissimilarity are  
similar to a biological territory that protects one's own species.  
The purpose of the conference was to shed light on these problems  
through examples from different ages, which provide an additional  
perspective in examining corresponding phenomena today. If we  
understand the processes related to images, we can also understand  
ourselves better.

http://www.pro.tsv.fi/pshy/julkaisut/St_hist_sep_56.htm