[H-verkko] Arvosteltavaksi: Ajatuskirjojen syksyn 2009 uutuuksia
Tapio Onnela
taonnela at utu.fi
Ti Elo 25 21:29:50 EEST 2009
Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)
Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen
kirjan.
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös
Agricolassa.
Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/ josta se
lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee
arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-listan
tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja-
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/.
HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!
****
AJATUSKIRJAT syksyn 2009 kirjoja
Maailmanhistorian atlas
Maailmanhistorian atlas esittelee tärkeimmät historialliset
tapahtumat ja henkilöt lähtien Ranskan vallankumouksesta 1789 aina
meidän päiviimme asti. Teos myös visualisoi tapahtumat kartoin ja
kaaviokuvin - teksti kuvailee aikakauden tapahtumia kronologisesti ja
saman aukeaman nelivärikuvitus havainnollistaa ne.
Kirja on mainio lähdeteos historiasta kiinnostuneille lukijoille,
koululaisille ja opiskelijoille. Kartat sekä visualisoidut
hallitsijoiden sukupuut, kaaviokuvat ja tilastot tekevät teoksen
sisältämästä painavasta historiallisesta tiedosta hyvin sulavaa.
Maailmanhistorian atlaksessa käsitellään muun muassa suuret
vallankumoukset, Napoleonin aika, 1800-luvun vallankumousten ja
restauraation ajanjakso, kansallisvaltioiden synty, imperialismin
aika, ensimmäinen maailmansota, maailmansotien välinen aika, toinen
maailmansota ja nykyaika 1945-2005.
Maailmanhistorian atlas ilmestyi ensi kerran Saksassa vuonna 1964, ja
se on ilmestynyt jo 22 maassa. Kirjaa työstetään edelleen jatkuvasti,
ja edellinen laaja päivitys tehtiin vuonna 2008.
***
Ritva Lehmusoksa, Risto Lehmusoksa - Mannerheimin pöydässä
Mannerheimin pöydässä on kattava kokonaisesitys suuren hyvän ruoan
ystävän Carl Gustaf Emil Mannerheimin kiehtovasta henkilökohtaisesta
kulinaarisesta historiasta. Louhisaaren lapsuus, keisarillisen
Pietarin vuodet, paluu Suomeen, ylipäällikkyys Mikkelissä - kaikkiin
näihin liittyy olennaisena osana aito kiinnostus hyvin valmistettuun
ruokaan. Marsalkka Mannerheim tiesi, miltä hyvän ruoan tulisi maistua.
Mannerheimin pöydässä ei ole ainoastaan keittokirja, vaikka siinä
onkin runsaasti yksityiskohtaisia ruokaohjeita. Se on myös
kulttuurihistoriallinen kokonaiskuvaus. Risto ja Ritva Lehmusoksa
ovat perehtyneet kuhunkin aikakauteen ja ympäristöön ja kuvaavat
niiden ominaispiirteet Mannerheimin ruokakokemusten ja
makumieltymysten kautta.
***
Ritva Lehmusoksa, Risto Lehmusoksa: Urho Kekkosen pöydässa
Urho Kekkosen pöydässa piirtää läheisen, ruokaisan kuvan
suomalaisesta suurmiehestä. Suuriruhtinaskunnassa syntyneen
tukkiasioitsijan pojan tie vei puurolautasen ja ruisleivän äärestä
presidentinlinnan edustuspäivällisten juhlakattauksiin. Urho Kekkonen
piti perinteisestä suomal- aisesta ruoasta, hapanleivästä ja
kraavisiiasta, mutta hänelle maistuivat myös kansainvälisen
gastronomian herkut, pateet ja hanhenmaksat. Urho Kekkosen
pöydässa_vie meidät Kekkosen pöytävieraiksi. Se on erinomainen
keittokirja runsaine yksityiskohtaisine ruokaohjeineen ja sisältää
myös paljon
tietoa ja runsaasti valokuvia yksityisestä Kekkosesta.
***
Michael Jonas
Kolmannen valtakunnan lähettiläs. Wipert von Blücher ja Suomi
Keskustelu Suomen roolista talvi- ja jatkosodassa on kestänyt
vuosikymmeniä. Tutkijat ovat taittaneet peistä muun muassa siitä,
oliko Suomi pelkkä tahdoton ajopuu suurvaltojen mittelössä, kävikö
maamme erillissotaa natsi-Saksan pää- määristä riippumatta ja
suunnitteliko Suomen johto Karjalan takaisinvaltausta Saksan rinnalla
vielä talvisotaa käytäessä. Kolmannen valtakunnan lähettiläs kertoo
tapahtumien kulun saksalaisesta näkökulmasta ja ensimmäistä kertaa
Saksan ja Suomen suhteiden yhden keskeisimmän tarkkailijan ja
vaikuttajan henkilöhistorian kautta. Wipert von Blücher (1883-1963)
oli Saksan pitkäaikainen suurlähettiläs Suomessa 1935-1944. Hänen
henkilö- kohtainen vaikutuksensa Saksan ja Suomen suhteissa sekä
ylipäätään suomalaisessa politiikassa oli suuri, ja hänellä oli
läheiset suhteet muun muassa ulkoministeri Rolf Wittingiin, P. E.
Svinhufvudiin, Toivo Kivimäkeen ja Risto Rytiin. Blücher kuului
Saksan vanhaan aristokratiaan ja vieroksui natseja ja heidän
päämääriään. Vaikka Blücherin tehtävänä oli ajaa Saksan etuja
Suomessa, hän pyrki pitämään Suomen suvereenina valtiona ja natsien
vaikutusvallan ulkopuolella.
Tämän vuoksi häntä syytettiin Saksassa liiasta
suomalaismielisyydestä, ja hän ajautui törmäyskurssille esimiehensä
ulkoministeri Joachim von Ribbentropin kanssa. Kolmannen valtakunnan
lähettiläs perustuu Michael Jonaksen 2009 ilmestyneeseen
saksankieliseen väitöskirjaan. Lähdeaineistona hän on käyttänyt
saksalaisia, suomalaisia, ruotsalaisia ja yhdysvaltalaisia
arkistolähteitä.
***
Irja Wendisch - Me sotilaiden lapset
Sodan jälkeen Suomi maksoi sotakorvaukset, teollistui ja rakensi
uudelleen kylät ja kaupungit. Suuret ikäluokat syntyivät
sotakokemuksiensa kanssa kamppailevien miesten ja naisten lapsiksi.
Puutetta oli kaikesta, mutta pikkuhiljaa alettiin rakentaa
hyvinvointivaltiota, jonka syntyyn ja kehitykseen olivat pian
vaikuttamassa myös sodan aikana ja sen jälkeisinä vuosina syntyneet
nuoret.
Sota jätti jälkensä yhteiskuntaan, sotilaiden lapsiin ja
lapsenlapsiin. Vaikka ihmiset usein eivät puhuneet kovista
kokemuksistaan, niiden vaikutukset näkyivät vuosikymmenien ajan
suomalaisissa kodeissa. Irja Wendisch perehtyy sodankäyneiden miesten
tarinoihin tarkastellen aihetta heidän lastensa ja myös omien
kokemustensa kautta. Näin muodostuu kokonaiskuva elämästä
sodanjälkeisinä vuosina Suomessa.
***
Ilmari Kianto - Ilmari Kiannon talvisota
Kirjailija Ilmari Kiannon maineikas kirjailijakoti Turjanlinna
sijaitsi lähellä talvisodan taisteluja Suomussalmella ja Raatteen
tiellä. Sodan alusta lähtien eli marras-joulukuun vaihteesta 1939
Kianto piti päiväkirjaa, jonka hän nimesi "Sivilimiehen
sotapäiväkirjaksi". Kianto merkitsi muistiin paikkakunnan
sotatapahtumia, huhuja, ajatuksiaan ja ihmisten pohdintoja.
Joulukuussa Kianto joutui perheineen lähtemään evakkoon ja jättämään
rakkaan talonsa luonnon ja sotavoimien armoille. Hän jätti
Turjanlinnaan tyhjään sikarilaatikkoon käsin kirjoittamansa
venäjänkielisen tekstin: "Venäläiset toverit! Kunnioittakaa
ohimennessänne köyhän kirjailijan kotia. Tuolla saari autiona ja
huvila itäänpäin muine rakennuksineen."
Turjanlinnan maastoon Kianto kätki käsikirjoituksiaan ja
muistiinpanojaan. Välttämätöntä tavaraa yritettiin ottaa mukaan
evakkomatkalle sen verran kuin oli mahdollista. Turjanlinna kuitenkin
poltettiin tuhkaksi, ja Kiantoa tultiin tammikuun alussa 1940
pidättämään sotapetoksen yrityksestä epäiltynä.
Kiannon sotapäiväkirja julkaistaan nyt ensimmäisen kerran. Päiväkirja
tuo räiskyvän kirjailijan ja siviilimiehen näkökulman talvisodan
taisteluihin.
***
Peter J. Bentley - Numerot
Numerot ovat maailmankaikkeutemme ja koko olemassaolomme perusta.
Silti suuri osa meistä ymmärtää arjessaan vain vähän matematiikan
perusasioista, puhumattakaan lukujen merkityksestä filosofiassa,
kuvataiteessa, musiikissa, arkkitehtuurissa, kvanttimekaniikassa,
fysiikassa, kaupan alalla, biologiassa, kirjallisuudessa,
tietokoneteknologiassa, uskonnossa ja okkultismissa - toisin sanoen
kaikessa inhimillisessä tekemisessä.
Numerot valottaa kiehtovalla tavalla matemaattisten keksintöjen
historiaa mitä erilaisimmilla elämänalueilla. Se myös kertoo
keksijöiden tarinan ja heidän löytöjensä merkityksen ihmiskunnalle.
***
Petri Nummivuori - Oikeistolainen
Filosofian tohtori Tuure Junnila (1910-1999) oli Suomen tunnetuimpia
oikeistopoliitikkoja kylmän sodan vuosikymmeninä. Hänet muistetaan
ennen muuta presidentti Urho Kekkosen itsepintaisena vastustajana,
näkyvänä oppositiomiehenä ja tuotteliaana poliittisena kirjailijana.
Kokoomuksen sotien jälkeisen historian merkittävimpien vaikuttajien
joukkoon lukeutuva Junnila teki mittavan uran myös politiikan
ulkopuolella, ensin taloustieteen tutkijana ja sitten Kansallis-Osake-
Pankin johtokunnan jäsenenä.
Junnilan poliittista uraa tarkastellessaan Nummivuori kiinnittää
huomiota tämän niin talous- ja sisäpoliittisiin kuin ulko- ja
turvallisuuspoliittisiinkin edesottamuksiin. Junnilan ja Kekkosen
väliset tulikivenkatkuiset suhteet muodostavat nekin keskeisen ja
läpi koko teoksen kantavan tutkimusteeman. Tuloksena on klassinen
elämäkertateos, jonka välityksellä avautuu tähän asti varsin
tuntematon oikeistolainen näkökulma Suomen poliittiseen lähihistoriaan.
***
Adrian Goldsworthy - Rooman valtakunnan tuho
Mahtava Rooman valtakunta vaikutti vielä vuonna 200 voittamattomalta.
Sen hallitsema alue käsitti lähes koko tunnetun maailman. Mutta jo
400-luvun lopulla Rooman valta oli kadonnut läntisestä Euroopasta ja
suuresta osasta Pohjois- Afrikkaa, ja jäljellä oli vain kutistunut
Itä-Rooman valtakunta. Mikä johti tähän nopeaan ja arvaamattomaan
rappioon?
Rooman valtakunnan tuhossa historioitsija Adrian Goldsworthy pureutuu
uusimman tutkimuksen valossa tämän antiikin supervallan häviöön, joka
on kenties historian suurimpia arvoituksia.
***
Mika Kulju - Raatteen tie
Raatteen tien taistelu tammikuun alussa 1940 oli yksi talvisodan
legendaarisimmista käännekohdista, kun puna-armeija pyrki
katkaisemaan maamme pohjoisessa kapeimmalta kohdalta. Alkuasetelma
oli pelottava, sillä puna-armeijalla oli moninkertainen ylivoima
suomalaisiin verrattuna. Taitavan mottitaktiikan, kylmään talveen
soveltuvan varustuksen ja hiihtotaidon ansiosta suomalaiset kuitenkin
pääsivät nopeasti niskan päälle. Raatteen tie - talvisodan
sankaritarina on Kuljun suositun teoksen laajennettu laitos.
Talvisodan alusta tulee 30. marraskuuta 2009 kuluneeksi 70 vuotta.
***
Mika Kulju: Tornion maihinnousu 1944
Tornion maihinnousu 1. lokakuuta 1944 oli Lapin sodan todellinen
lähtölaukaus, joka päätti lopullisesti suomalais-saksalaisen
aseveljeyden. Tässä uhkarohkeassa operaatiossa suomalaiset siirtyivät
suojaamattomana laivasaattueena Oulusta Röyttän satamaan ja
saksalaiset joukot yllätettiin täysin.
Neuvostoliitolle Tornio oli testi, jossa koeteltiin
välirauhansopimuksen pitävyyttä. Epäonnistuessaan maihinnousu olisi
voitu tulkita haluttomuudeksi taistella entistä aseveljeä Saksaa
vastaan, mikä olisi ollut hyvä peruste Suomen miehitykselle.
Yllätyksestä huolimatta saksalaiset onnistuivat osaksi pakenemaan
Torniosta. Suomalaisten aluksi tehokas hyökkäys tyrehtyi "Pikku-
Berliininä" tunnettuun kaupunginosaan, johon saksalaiset olivat
jättäneet Lapin suurimman viinavaraston. Seurauksena oli humalainen
"Tornion taikayö".
"Tornion maihinnousu oli suurta uhkapeliä. Kirkkaalla säällä kolme
rahtilaivaa olivat täysin suojattomia ilmahyökkäykselle, joka olisi
voinut muutamassa minuutissa päättää operaation alkuunsa."
***
Ilmari Susiluoto: Uusi Karjalakirja
Vuosikymmen sitten Venäjän-tutkija Ilmari Susiluoto kohautti
suomalaisia Pienellä Karjalakirjallaan. Susiluoto esitti muun muassa,
että jos Venäjä luovuttaisi Karjalan Suomelle, se estäisi samalla
Naton laajentumisen pohjoisessa. Uudessa Karjalakirjassa Susiluoto
päivittää polttavimmat Karjala-kysymykset tähän päivään. Hän
arvostelee suomalaisten hellimää lähialuepolitiikkaa, joka "perustuu
väärille otaksumille Venäjän ja rajantakaisten alueiden luonteesta",
ja nostaa esiin venäläisten kiinteistökaupat Suomen Karjalasta ja
laajemminkin Saimaan rannoilta Saaristomerelle.
Uusi Karjalakirja on myös katsaus Neuvostoliitolle toisen
maailmansodan jälkeen luovutettujen alueiden historiaan ja
nykypäivään. Toisen maailmansodan päätyttyä alkuperäiset asukkaat
evakuoitiin Suomeen ja Neuvostoliiton salaiselle poliisille alistetut
tuhoojapataljoonat etsivät turhaan suomalaisia luovutetuilta
alueilta. Entä keitä olivat luovutetuille alueille asettautuneet
uudet asukkaat, ja mikä on ollut heidän kohtalonsa? Millainen on
Karjalan tulevaisuus?
"Monet ovat sitä mieltä, että näissä oloissa on turha edes
keskustella Karjalasta. Mutta vaikeneminen tällä hetkellä on
vaarallinen ajatus ja itsepetosta. Pieni Karjalakirja oli aikanaan
kriittinen puheenvuoro harjoittamaamme lähialuepolitiikkaa kohtaan.
Uusi Karjalakirja jatkaa samaa kriittistä linjaa."
***
Guido Knopp: Wehrmacht
Hitlerin Wehrmacht kävi Euroopan historian verisintä sotaa viisi
vuotta. Tuona aikana siinä palveli 18 miljoonaa miestä
paristakymmenestä Euroopan maasta, myös Suomesta. Hitlerille valan
vannoneista miehistä tuli myös diktaattorin työkalu hänen
rotupolitiikassaan. Nämä miehet olivat kuuliaisia viimeiseen saakka:
he seurasivat Hitleriä lopulliseen häviöön. Yli viisi miljoonaa
heistä sai surmansa joko taistelukentillä tai sotavankeudessa.
Miten Wehrmacht pystyi varustautumaan Versaillesin rauhansopimuksen
sanelemasta aseidenriisunnasta huolimatta? Miten vanhat preussilaiset
upseerit ajautuivat Hitlerin kätyreiksi? Miksi vain harvat sotilaat
nousivat vastarintaan mielipuolista johtajaansa vastaan ja suurin osa
seurasi häntä "totaaliseen sotaan"? Guido Knopp kertoo tämän yhden
maailman kuuluisimman armeijan traagisen tarinan käyttäen lähteinään
runsasta arkistomateriaalia, uusinta historiantutkimusta ja
viimeisten eloonjääneiden haastatteluja.
***
Vietnamin sota
Vietnamin sodan vaikutukset tuntuvat vielä yli kolmekymmentä vuotta
sen päättymisestä. Andrew Wiestin toimittama Vietnamin sota on
ensimmäinen suomeksi ilmestynyt kokonaisesitys tästä sodasta, joka
oli yksi 1900- luvun pisimmistä konflikteista.
Kirja luo katsauksen Vietnamin sotaisiin tapahtumiin 1940-luvulta
alkaen, jolloin Ranska yritti kukistaa tuolloin Indokiinana tunnetun
siirtomaansa itsenäistymispyrkimykset. Yhdysvallat oli mukana
konfliktissa jo varhain, ensin tukemalla Ranskaa ja myöhemmin Etelä-
Vietnamin hallitusta. Vuodesta 1964 lähtien Yhdysvaltojen sotavoimat
osallistuivat taisteluihin täysimittaisesti. Sota päättyi Pohjois-
Vietnamin voittoon ja Saigonin dramaattiseen evakuointiin 1975.
Vietnamin sota on ollut kirjojen, elokuvien ja televisiosarjojen
suosittua materiaalia jo vuosikymmenet. Suomalaista lisäväriä sotaan
ovat tuoneet Ranskan ja USA:n riveissä taistelleet sotilaamme, kuten
Harry Lehtonen ja Lauri Törni. Vietnamin sodassa pääsevät ääneen
historioitsijoiden lisäksi myös molempien osapuolien taistelijat,
siviilit ja journalistit.
***
Aarno Laitinen: Ulkoparlamentin puhemies
Aarno Laitinen on ihastuttanut ja vihastuttanut Iltalehden
kolumnistina jo 1980-luvun puolivälistä asti. Lasse Lehtinen on
toimittanut kirjoituksista hauskan, ärsyttävän ja ajatuksia
herättävän kokoelman Ulkoparlamentin puhemies, jonka äärellä
naurudesibelit ja verenpaine nousevat takuuvarmasti.
Toisto ja liioittelu ovat Laitisen tyylikeinot, Lehtinen arvioi.
Kolumnistikonkari Jukka Kuikka kutsuukin Laitista Suomen Voltaireksi.
"Myös Voltaire rienasi ja liioitteli ja osui siksi yleensä oikeaan",
Lehtinen muistuttaa. Iltalehdellä on tuhansia lukijoita, jotka
viikonloppuisin haluavat annoksensa Laitista, kuin koukkuun jääneet
sekakäyttäjät.
"Laitinen inhoaa stalinisteja ja näiden vihreitä rintaperillisiä.
Feministit ovat hänelle samaa sakkia. (...) Laitinen ei myöskään pidä
huonosti kasvatetuista pikkulapsista eikä koirista."
- Lasse Lehtinen
***
Harry Lehtonen: Valmis tuskaan ja kuolemaan
Harry Lehtosen tarina on raadollinen tosikertomus palkkasotilaan
elämästä Ranskan muukalaislegioonassa 1950-luvulla.
Laskuvarjosotilaaksi koulutettu Lehtonen komennettiin Kaakkois-
Indokiinaan, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Vietnam. Yhdessä
legioonalaistovereidensa kanssa Lehtonen ja hänen suomalainen
toverinsa taistelivat tiensä läpi viidakoiden ja vetisten
riisipeltojen ja joutuivat lopulta tuskalliseen piiritykseen.
***
Jake Nyman: Kovan päivän ilta
Kovan päivän ilta kutsuu nostalgiselle matkalle aikakauteen, jolloin
populaarimusiikin historiaa kirjoitettiin ennen kaikkea
vinyylisinglelle. Siis sille mustalle kiekolle, joka pyöri niin
jukebokseissa, radiolähetyksissä kuin kotiin hankituissa
levysoittimissakin.
Vinyylisinglen nousukausi alkoi 1950-luvun puolivälissä, kun rock and
rollin ilosanoma alkoi levitä Yhdysvalloista Eurooppaan ja Elvis
Presley, Chuck Berry ynnä monet muut amerikkalaisrokkarit sekoittivat
perusteellisesti äänilevyteollisuuden kuvioita. Imperiumin
vastaiskuna siivot teinipoplaulajat ja twistvillitys ravistelivat
koko läntistä maailmaa, kunnes Hampurin menomestoissa kovan
koulutuksen saaneet brittibändit - The Beatles etunenässä - saivat
aikaiseksi rock and rollin kunnianpalautuksen.
Rokkisinkkujen pyörimisen jatkuvuuden takasivat bändien ohella monet
intomieliset levy-yhtiöiden johtajat, tuottajat ja managerit.
Yllättäen myös vanhan liiton tähdet kuten Frank Sinatra ja Louis
Armstrong napsivat listaykkösiä.
Levyesittelyt sekä laulajien, yhtyeiden ja erilaisten
taustavaikuttajien tarinat vievät aikaan, jolloin monet
populaarimusiikin ikimuistoisimmista levytyksistä syntyivät, vaikka
niiden tekijät tuskin aavistivat tekevänsä historiaa. Monista tässä
kirjassa kerrotuista tapahtumista on tähän mennessä kirjoitettu
Suomessa hyvin niukalti, jos laisinkaan.
***
Hannu Raittila - Mannerheim
Suomen elokuvahistorian suurin hanke Mannerheim-elokuva kääntyy
kirjaksi. Renny Harlinin ohjaama ja Markus Selinin tuottama
elokuvaprojekti hahmottelee valkokankaalle suuren sotilaan ja
valtiomiehen Carl Gustaf Emil Mannerheimin koko tarinan. Hannu
Raittilan romaanin lähtökohta on Heikki Vihisen ja Marko Leinon
elokuvakäsikirjoitus, mutta kirja on itsenäinen rinnakkaisteos. Se
kuvaa suurimmaksi suomalaiseksi äänestetyn miehen kokemuksia ja
muistoja sisältä päin. Romaani kertoo, miltä tuntui olla Mannerheim.
***
Nuoren toimittajan eloonjäämisopas
Meri Valkama, Anni Lintula
Kuinka nuori toimittaja voi saada jalkansa oven väliin alalla, jolla
tulijoita olisi ovista ja ikkunoista? Juttupalkkioksi tarjotaan
jallupulloja ja ylityökorvaukseksi leffalippuja, pätkätyöt jatkuvat
vuosikausien ajan, ja mediatalojen säästöbudjetit iskevät pahiten
nuoriin. Nuoren toimittajan eloonjäämisopas on työkalu uraansa
aloittelevalle journalistille.
Kirja paljastaa, millaista osaamista mediapomot arvostavat, mitä eri
lehdet maksavat freejutuista, millaisiin kysymyksiin
työhaastattelussa kannattaa varautua ja miten vapaa toimittaja saa
juttuideansa myytyä.
Sisäpiirin tietoa jakavat tunnetut toimittajat ja toimitusten
esimiehet, kuten Nyt-liitteen Ville Blåfield, Vihreän Langan
päätoimittaja Elina Grundström sekä toimittaja Arto Nyberg. Kirja
kertoo myös, miksi Bonnier-palkittu Kari Lumikero kuvaa juttunsa
kriisialueilla itse ja millaista on matkailutoimittaja Antti Helinin
arki.
Kirja on kuin nuoren toimittajan paras ystävä. Se jakaa
kullanarvoista tietoa, jota alan kirjallisuudesta ei tavallisesti
lainkaan löydy.
***
Keke Rosbergin elämä ja ajot
Lasse Erola
Keke Rosberg joutui raivaamaan tiensä kilpa-autoilun huipulle ilman
edelläkävijöiden apua. Hänen aloittaessaan ajamisen formula 1 -
luokassa harva suomalainen tiesi, mikä formula 1 on, ja suhtautuminen
vastoinkäymisten kanssa kamppailleeseen kilpa-ajajaan oli sen
mukaista. Se vaihteli varovaisen epäilevästä avoimen ivalliseen. Kun
Rosberg vuonna 1982 voitti maailmanmestaruuden, F1-kilpailuista tuli
yhtäkkiä Suomen seuratuimpia televisiolähetyksiä, Rosberg valittiin
Vuoden urheilijaksi ja tasavallan presidentti kiitti häntä
ritarimerkillä. Oman uransa jälkeen Rosbergista tuli menestyvä
manageri, jonka apu oli ratkaiseva Mika Häkkisen tiellä toiseksi
suomalaiseksi formula 1:n maailmanmestariksi. Keke Rosberg on aina
tuntenut tarkasti oman arvonsa ja näyttänyt sen. Ne, joista hän ei
ole pitänyt, ovat saaneet sen nopeasti huomata. Tässä kirjassa
valotetaan myös Keke Rosbergin vähemmän tunnettuja puolia.
Miehessä, joka on myöntänyt olevansa leuhka paskiainen ("I am a cocky
bastard"), on enemmän särmää kuin aikaisemmin on yksissä kansissa
kerrottu.