[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Maahanmuutto ja ylirajaisuus

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
---------------------------------------------------------
Tuomas Martikainen  FT, Suomen Akatemian tutkijatohtori, Åbo Akademi
---------------------------------------------------------
Arvosteltavana:
Vertovec, Steven: Transnationalism. Routledge, 2009. 205 sivua.


Maahanmuutto ja ylirajaisuus
---------------------------------------------------------

Steven Vertovecin Transnationalism-kirja on kriittinen puheenvuoro
ylirajaisuuden merkityksestä tämän päivän maailmassa. Kirja keskittyy
maahanmuuttajien ylirajaisiin käytäntöihin ja pohtii millä tavoin nämä
ovat osa laajempaa globalisaatioprosessia. Kirja soveltuu hyvin
johdannoksi alan tutkimukseen.


Steven Vertovec on yksi aikamme tunnetuimmista
muuttoliiketutkijoista. Vertovecin runsas tuotanto kattaa
maahanmuuttotutkimuksen kenttää laajalti, mutta fokuksessa on usein
ollut transnationaalisuus. Vertovec on koulutukseltaan antropologi,
mikä näkyy kyvyssä yhdistää pienet ja arkiset asiat suuriin
teoreettisiin kehyksiin. Tällä hetkellä hän toimii uskonnolliseen ja
etniseen monimuotoisuuteen keskittyvän Max Planck -instituutin
johtajana Göttingenissä, Saksassa. Tämä vuonna 2007 perustettu
tutkimuslaitos on vasta pääsemässä vauhtiin, mutta voimme odottaa sen
lunastavan paikkansa alan yhtenä keskuksena lähivuosien aikana.

Routledgen Key ideas -sarjan kirjoittajat ovat kaikki alojensa
huippuja ja heille on annettu laaja vapaus määritellä
tutkimusalueensa. Transnationalism-kirja on tarkoitettu kriittiseksi
johdannoksi transnationaalisuustutkimukseen. Vertovec lähestyy
transnationaalisuutta, jonka synonyyminä käytän jatkossa
'ylirajaisuutta', sosiokulttuurisena, poliittisena, taloudellisena ja
uskonnollisena ilmiönä. Näiden lisäksi hän luo katsauksen alan
keskeisiin käsitteisiin. Kirja on kokonaisuudessaan helppolukuinen ja
soveltuu siten hyvin oppikirjaksi, vaikka se usein liikkuu korkealla
käsitteellisellä tasolla.

Transnationaalisuus määritellään kirjassa kansallisvaltioiden rajat
ylittäviksi prosesseiksi ja suhteiksi, joissa keskeisessä roolissa
ovat ei-valtiolliset toimijat. Valtioiden välisiä suhteita kuvaamaan
soveltuu Vertovecin mukaan paremmin käsite 'kansainvälinen' (engl.
international). Näin ollen esimerkiksi perinteinen diplomatia
määrittyy kansainväliseksi toiminnaksi, kun taas kansainvälisten
vapaaehtoisjärjestöjen, kuten Amnesty Internationalin ja Punaisen
Ristin, toiminta on transnationaalisuutta. Vaikka ylirajaisuutta
esiintyy monien eri ihmisryhmien parissa, niin kirjassa keskitytään
erityisesti maahanmuuttajien transnationaalisiin suhteisiin.

Vertovecin mukaan kiinnostus ylirajaisuuteen on kasvanut osana
globalisaatiotutkimusta ja siitä on tullut yhteiskuntatieteiden
valtavirtaa 1990- ja 2000-luvuilla. Globalisaation ja
transnationaalisuuden välistä suhdetta ei käydä tarkkaan lävitse,
mutta kirjoittaja on selvästi viehtynyt David Heldin ym. Global
Transformations: Politics, Economy and Culture -kirjan (Polity, 1999)
kokonaisvaltaiseen globalisaationäkemykseen, jossa ilmiö ymmärretään
laaja-alaisesti, eikä vain talouteen liittyvänä ilmiönä. Vertovec
vaikuttaa myös itse sitoutuvan Heldin ym. tulkintaan
nyky-globalisaatiosta merkittävänä globaalina transformaatio- tai
muutosprosessina, jossa on kyse myös laadullisesti uudesta
aikakaudesta, vaikka vastaavia ilmiöitä on ollut aikaisemminkin.
Tästä taustasta käsin kirjan transnationaalisuus liittyy osaksi
ihmiskunnan järjestäytymistä globaaleiksi verkostoiksi,
instituutioiksi ja toimintatavoiksi, joiden pysyvämmät vaikutukset
ovat vasta vähitellen avautumassa.

Sosiokulttuurisia muutoksia koskevassa osiossa Vertovec pohtii kuinka
perheeseen, sukupuoleen ja identiteettiin liittyvät kysymykset
järjestäytyvät uudelleen ylirajaisten suhteiden ja elämänmuotojen
kautta. Monissa perheyhteisöissä osa jäsenistä asuu eri maissa joko
pysyvästi tai osan aikaa vuodesta, millä on merkittäviä vaikutuksia
puolisoiden välisiin suhteisiin, lasten kasvatukseen ja arkielämän
järjestämiseen. Maahanmuuton yhteydessä sukupuolijärjestelmät
muuttuvat ja miehen ja naisen väliset suhteet ovat koitoksella.
Esimerkkinä ylirajaisten sosiaalisten suhteiden tiivistymisestä
Vertovec käyttää kansainvälisiä puheluita, joiden määrä on kasvanut
dramaattisesti 1980-luvulta tähän päivään. Merkittävä osa kasvusta
tulee juuri maahanmuuttajien yhteydenpidosta entisiin kotimaihinsa.
Puhelimen avulla hyvinkin pitkät ja kalliit etäisyydet voidaan
helposti ylittää. Ylirajaisuuden arkipäiväisyys erottaakin sen
aikaisempien vuosisatojen hitaasta kirjeenvaihdosta ja siitä
johtuvasta informaatioviiveestä.

Transnationaalisuustutkimuksen yhtenä keskeisenä pohjavireenä on
kriittinen pohdinta kansallisvaltioiden nykymerkityksestä. Vertovec
näkee kansallisvaltion edelleen merkityksellisenä, mutta toteaa
samalla muun muassa maahanmuuton kyseenalaistavan useita
kansallisvaltioihin liitettyjä perusolettamuksia. Näistä yksi on
kaksois- ja monikansalaisuuden nopea yleistyminen ja salliminen eri
puolilla maailmaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa syntyy joka vuosi
arviolta puoli miljoonaa lasta, jolla on kahden maan kansalaisuus.
Ilmiön merkityksestä käydään laajaa kansainvälistä keskustelua, jossa
pohditaan monikansalaisuuden merkitystä muun muassa kansalliselle
sitoutumiselle ja turvallisuudelle. Toinen keskeinen poliittinen
teema on maahanmuuttajien suhde aikaisempiin kotimaihinsa ja niiden
sisäpolitiikkaan vaikuttaminen. Historiassa on lukuisia esimerkkejä
poliittisista vaikuttajista (esim. Lenin, Khomeini), jotka ovat
palanneet kotimaahansa vallankumouksellisissa merkeissä oltuaan
pakolaisina ulkomailla. Samoin esimerkiksi kurdien, irlantilaisten ja
Sri Lankan tamilien tiedetään tukevan kansallisia oppositioita
ulkomailta käsin.

Taloutta koskevassa pohdinnassa käsitellään muun muassa
maahanmuuttajien taloudellisia rahalähetyksiä entisiin kotimaihinsa
ja 'kiertävää siirtolaisuutta' tai 'kiertomuuttoa' (engl. circular
migration). Taloudelliset rahalähetykset (engl. remittances) on ollut
suuren kansainvälisen huomion kohteena viime aikoina, sillä niiden on
todettu olevan erittäin merkittäviä monien kehitysmaiden taloudelle.
Rahalähetysten käytön on todettu noudattavan säännönmukaisuuksia.
Aluksi niillä katetaan perheyhteisön ja asuinkiinteistöjen välittömiä
kuluja, jonka jälkeen ne suuntautuvat ylellisyyskulutukseen ja lopuksi
investointeihin tai taloudellisesti tuottavaan toimintaan.
Rahalähetykset myös sitovat niitä vastaanottavat maat aikaisempaa
tiukemmin osaksi kansainvälistä taloutta, minkä seurauksia nykyisen
globaalin finanssikriisin yhteydessä voimme toistaiseksi vain
arvailla. Tosin Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin
mukaan jo 50 miljoonaa ihmistä on vajonnut köyhyyteen finanssikriisin
seurauksena, mikä osaltaan johtunee juuri rahalähetysten
tyrehtymisestä (YLE 27.4.2009).

Kiertomuutto on yksi viime vuosien keskeisimmistä
maahanmuuttopoliittisista keskusteluista. Sen perusajatus on
ulkomaisen työvoiman määräaikainen työskentely kohdemaassa, minkä
jälkeen henkilö palaisi kotimaahansa. Henkilö voisi muutaman vuoden
jälkeen taas hakea uutta työlupaa. Kiertävää siirtolaisuutta
valvottaisiin kahden tai monenkeskisillä sopimuksilla ja sillä
pyrittäisiin eroon ulkomaisen työvoiman taloudellisesta
hyväksikäytöstä ja laittomasta maahanmuutosta. Lisäksi sillä halutaan
vähentää kehitysmaiden aivovuotoa ja kasvavaa maahanmuuton kritiikkiä
kohdemaassa. Kiertomuutossa piilee kuitenkin lukuisia ongelmia,
vaikka siinä on myös pyrkimys irtiottoon toisen maailmansodan
jälkeisestä siirtotyöläispolitiikasta. Ongelmia ovat esimerkiksi
mahdollinen sulkeutuneiden työmarkkinoiden synty, kiertotyöläisten
halu jäädä kohdemaahan ja sitä kautta uudenlaisen laittoman (ja osin
korkeasti koulutetun) maahanmuuttajaväestön synty sekä järjestelmän
mahdollinen byrokraattisuus ja kankeus, jonka seurauksena
työnantajien halu rekrytoida laittomia siirtolaisia ei vähenisikään.

Uskonnon merkitykseen osana ylirajaisia suhteita on alettu kiinnittää
enemmän huomiota vasta viime vuosina. Huomio on ansaittua, sillä
uskonto on usein se osa maahanmuuttajien perinnettä, joka siirtyy
sukupolvelta toisella. Uskonnollisten perinteiden on yleisesti
todettu muuttuvan merkittävästi maahanmuuton ja uuteen paikkaan
asettumisen myötä. Uskonnollinen järjestäytyminen ja organisaatio
saavat vaikutteita ympäröivästä yhteiskunnasta, rituaalijärjestelmiä
muokataan paremmin uuteen maahan sopivaksi ja ylipäätään kysymys
siitä mitä 'uskonto' on, joutuu pohdinnan alaiseksi. Muutosprosessin
keskiössä on kysymys 'uskonnon' ja 'kulttuurin' välisestä suhteesta.
Määrittelemällä tietyt käytännöt tai uskomukset jommaksikummaksi on
mahdollista muokata perinnettä paremmin uuteen yhteiskuntaan
sopivaksi. Esimerkiksi naisten ympärileikkaukseen liittyvissä
kysymyksissä on käynyt juuri näin. Aiemmin uskonnollisesti oikeutettu
perinne kyseenalaistettiin ja muutettiin diskursiivisesti
'kulttuuriksi', jota kautta se oli mahdollista tuomita myös
uskonnollisista lähtökohdista.

Steven Vertovecin Transnationalism-kirja on erinomainen johdanto
ylirajaisuuteen ja sen tutkimukseen. Kirjan fokuksessa on
kansainvälisiin muuttoliikkeisiin ja maahanmuuttajiin liittyvät
kysymykset, joita käsitellään monipuolisesti ja uusin tutkimus
huomioon ottaen. Kirjoittaja pohtii pitkin matkaa kuinka merkittäviä
nämä muutokset ovat, mikä tuo teoreettisen keskustelun lähemmäksi
arkielämää. Aihepiiriä entuudestaan tunteville se toimii hyvänä
muistinvirkistyksenä, mutta laaja-alaisuudestaan johtuen siitä löytyy
uutta myös konkareille. Lisäksi teos voidaan nähdään kriittisenä
puheenvuorona metodologista nationalismia vastaan, jossa
kansallisvaltio on keskeisin taloudellista, poliittista ja
sosiaalista elämää ja erityisesti sen tulkintaa järjestävä rakenne.
Kirja antaa ajattelemisen aihetta ja tulkintavälineitä kaikille,
jotka pohtivat millä tavoin globalisaatio ja ihmisten kasvanut
kansainvälinen liikkuvuus muokkaavat paikallisia ja ylirajaisia
todellisuuksia sekä käsityksiämme niistä.



---------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/