[H-verkko] Arvosteltavaksi: Maahengen kevään 2009 kirjoja

[Tapio Onnela]

Agricola - Suomen historiaverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi  
Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X)

Jos haluat saada kirjasta arvostelukappaleen, lähetä sähköpostia  
osoitteeseen: <agricolan.arvostelut at gmail.com>, jossa ilmoitat kirjan  
nimen ja kustantajan sekä aina myös postiosoitteesi (maaposti!).  
Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan.  
Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen  
kirjan.

HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat  
vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, jos et  
saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale  
Agricolan toimitukseen jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen  
arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista lisäksi muussakin  
julkaisussa ja muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös  
Agricolassa.

Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen  
Agricolan sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/ josta se  
lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee  
arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut-listan  
tilaajille sähköpostina. Arvostelu tallentuu "Agricolan kirja- 
arvostelut" julkaisun sivulle: http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/.

HUOMAA MUUTTUNUT SÄHKÖPOSTIOSOITE!
***


Maahenki kevät 2009 -syksy 2008

Kirsti Manninen (toim.):
Emäntävoimaa!

Kulkeeko emäntä yhä aitan polulla vai sauvakäveleekö kylätiellä?  
Emäntävoimaa! kertoo elävästi ja koskettavasti suomalaisen maaseudun  
naisen ja emännän vaiheista pientiloilta EU-Suomeen. Miten emännäksi  
on tultu ja tullaan? Millainen on emännän ja isännän suhde, entä  
vanhan ja nuoren emännän?

Kertojina ovat emännät itse, heidän tyttärensä ja tyttärentyttärensä.  
Jotkut ovat tilallaan sekä emäntiä että isäntiä. Monien edessä on  
ollut luopumisen aika. Moni nainen jatkaa esiäideiltä perityllä  
emäntäasenteella jossakin muussa ammatissa. Yhä löytyy kuitenkin myös  
naisia, jotka uskovat tulevaisuuteensa emäntinä.

Antologian tekstit on koottu vuonna 2008 järjestetyn MoniNainen  
emäntä -kirjoituskilpailun parhaimmistosta. Kaikkiaan Suomen  
maatalousmuseo Saran, Maaseudun Sivistysliiton ja Maaseudun  
tulevaisuus -lehden järjestämään kilpailuun lähetettiin 553 tekstiä –  
runoa ja proosaa, pakinoita ja draamaa.
***
Matti Mäkelä:
Metsäläisen saarnakirja

Metsäläisen saarnakirjassa kirjailija Matti Mäkelä muistelee, kuinka  
hänen lapsuutensa metsien röllipeikot tekivät halkoja armottomalla  
vauhdilla.
Hän kertoo liekopuista, joista voi tehdä lustokalenterin, ainoan  
kalenterin, joka mittaa oikeaa tapahtunutta aikaa. Hän kertoo  
piilopirtistä, karjamajoista, kävelyretkistä suomalaisissa ja  
ulkomaalaisissa metsissä.
Mäkelän kirja on metsän pienomistuksen ja monikäytön ylistys.  
Jokainen meistä voi saavuttaa hyvin yksinkertaisesti luonnollisen  
suhteen metsään: valmistamalla sieltä vuoden polttopuut.
Eikä Mäkelä olisi Mäkelä ellei hän antaisi greenpeacen  
tulokaspistiäisten, citykarhujen ja tislatun luomuvesiuutteen  
käyttäjien kuulla kunniaansa kirjan luvussa Päältäsytyttäjä ja muita  
ketkuja.
Mäkelä suunnittelee itselleen vanhuuden: miten ihminen voi olla  
vajaasti työkykyinen onnellinen pätsäilijä syksyisellä salolla, veden  
äärellä. Mäkelän elämyksellisessä, poleemisessa, värikkäässä kirjassa  
pilkkanimi metsäläinen muuttuu suomalaisen kunnianimeksi.
***
Tuula Karjalainen:
Kantakuvat - yhteinen muistimme

Mitkä ovat ne kymmenen suomalaista taideteosta, jotka unesta äkkiä  
herätessäsi osaat nimetä? Näitä kaikille tuttuja teoksia kutsutaan  
tässä kirjassa kantakuviksi.
Kantakuvat välittävät arvoja, tarinoita ja ajatuksia. Ne puhuvat  
meille ja nostattavat kysymyksiä. Ne ovat yhteistä muistiamme ja  
niiden kautta me olemme suomalaisia.
Kantakuvat vaikuttavat visuaaliseen ympäristöömme kaiken aikaa,  
vaikkapa nykytaiteessa ja mainonnassa. Ne ovat uusien teosten  
pohjana, innoittajina, kommentoitavina ja vastaan väitettävinä.  
Niiden voimaa ei mikään taltuta.

Kirjan kirjoittaja fil. toht. Tuula Karjalainen aloitti kirjan  
kirjoittamisen jo kuusitoista vuotta sitten. Matkan varrellla  
näkökulmat ovat syventyneet ja rikastuneet. Kirjoittaja katsoo  
yhteisiä kuviamme ymmärtävästi. Hän vetää lukijan kuin kumppaninaan  
löytämään niistä tuttuja ja uusia tulkintoja.
***
Mikko Oranen (toim.):
Athos - Kajastuksia Pyhältä Vuorelta

Teos on matka Athosvuoren tuhatvuotiseen luostarivaltakuntaan. Se  
avaa yhdeksän erilaista näkökulmaa poliitikosta uskontotieteilijään  
ja munkista taidehistorioitsijaan, jotka ovat kokeneet tämän  
ortodoksisen luostarielämän ja bysanttilaisen kulttuurin elävän  
todellisuuden.

Matka Athokselle voi olla neljän päivän pyhiinvaellus luostarista  
toiseen tai useampien kuukausien mittainen matka bysanttilaisen  
kirkkolaulun saloihin. Vaellus kiehtovissa maisemissa, kohtaamiset  
munkkien kanssa sekä aamuöiset palvelukset suitsukkeen ja  
kynttilänvalon hämyssä ovat ikimuistoisia elämyksiä. Arki on kaukana,  
mutta tunne olemassaolosta hyvinkin todellista. Saamme myötäelää myös  
hauskoja sattumuksia ja kuulla tarinoita erilaisista munkeista ja  
ohjaajavanhuksista.
***
Marita Liulia:
Choosing My Religion - Uskontoja jäljittämässä

Tunnetun mediataiteilijan näkökulmia maailman pääuskontoihin,  
erityisesti naisen silmin katsottuna. Teoksessa käsiteltävät uskonnot  
ovat kristinusko, juutalaisuus, islam, sikhiläisyys, hindulaisuus,  
buddhalaisuus, kungfutselaisuus, taolaisuus ja shintolaisuus.

Kirja sisältää taiteilija Marita Liulian omaelämänkerralliset tekstit  
sekä uskontotieteen dosentin Terhi Utriaisen artikkelin.  
Visuaalisesti rikas ja kiehtova kirja sisältää 150 taidekuvaa ja  
valokuvaa.

Kirjan ohella Liulia käsittelee uskontoteemaa näyttelyssä, joka  
koostuu valokuvista, maalauksista, esineistöstä ja mediateoksesta.
***
Kari Soinio:
Maisemasta paikkaan - From Landscape to Place

MAISEMASTA PAIKKAAN on puheenvuoro maiseman ja ympäristön  
katsomisesta, ruumiillisesta aistimisesta, käsitteellisestä  
ymmärtämisestä ja valokuvauksesta taiteena.

Kirjan kuvamaailma muodostuu valokuvataiteilija Kari Soinion  
tuotannosta vuosina 1989-2009. Kirjan kirjoittajina on suomalaisia ja  
amerikkalaisia taiteentutkijoita: Steven Dixon, Hanna Johansson,  
Leena-Maija Rossi ja Paul Wilson.

Sekä kuvien että tekstien teemoja ovat kansallismaisema kulttuurisena  
ja ideologisena luonnonmaisemana, urbaani maisema, sukupuolittunut  
ruumiillisuus sekä kuvallisen esittämisen teoria.
***
Riitta Mäkinen:
Kulttuurikööri. Talonpoikaiskulttuurisäätiö 1938-2008

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on Suomen ainoa henkilöjäsenistä koostuva  
säätiö ja erikoisuus siinäkin, että sen pääoma on aina ollut lähinnä  
henkistä.

Perustajajoukko koostui nuorehkoista tutkijoista, joista sittemmin  
tuli professoreita ja akateemikkoja, yksi presidenttikin. Seitsemän  
vuosikymmentä kutsujäsenet ovat tutkineet ja yhä uudelleen tulkinneet  
suomalaisen talonpoikaiskulttuurin olemusta ja merkitystä ja  
kertoneet siitä omalle ajalleen.

2000-luvun hankkeita ovat mm. kekrin tuotteistaminen ja maaseudun  
rakennusperinnön nykyaikaiset sovellukset.

***
Theodoros Abu Qurra:
Ikonien kunnioittamisesta

Theodoros Abu Qurra (n. 750–830) oli ortodoksinen munkki ja piispa  
Lähi-idässä varhaisislamilaisella kaudella. Hänen teoksensa Ikonien  
kunnioittamisesta kuuluu varhaisimpiin arabiankielisiin kristillisiin  
kirjoituksiin. Teos on kirjoitettu vastaukseksi muslimien esittämään  
kuvien kunnioittamisen kritiikkiin. Kyseessä on merkittävä dokumentti  
varhaisesta ortodoksisesta ikoniteologiasta. Teos on mielenkiintoinen  
myös uskontojen kohtaamisen kannalta.

Ikonien kunnioittamisesta on ensimmäinen arabiasta suomeksi käännetty  
ortodoksinen kirja. Näin se avaa suomalaiselle lukijalle kokonaan  
uuden ortodoksisen kulttuurialueen.

Teoksen on alkukielestä kääntänyt ja laajalla johdannolla varustanut  
filosofian tohtori Serafim Seppälä, ortodoksinen munkki ja diakoni,  
joka toimii systemaattisen teologian professorina Joensuun yliopistossa.

***
Risto Volanen:
Ihmisyyden paluu - Kohti modernin reformaatiota

Suomi kehkeytyi, itsenäistyi ja kesti kansallisena  
sivistysprojektina. Sotien jälkeen uudet modernin ja materialismin  
aallot haastoivat eurooppalaiset ja suomalaiset sivistysihanteet.  
Siirryttiin kohti nykyihmisen tilannetta, jossa korostuvat hyötyä  
palveleva järki ja tunteisiin vetoava viihdeteollisuus.

Tärkeä osa omaa historiaamme on se kansallinen sivistysliberalismi,  
joka 1800-luvun lopulla syntyi kansallisuusaatteen, kristillisten  
herätysliikkeiden ja viimeksi luonnontieteen maailmankuvan  
kohdatessa. Niiden yhteensovituksena syntyi tasavaltaisen Suomen  
perusta.

Tohtori Risto Volanen on viime vuosikymmenet toiminut yksipuolisten  
kehityssuuntien kriitikkona. Ihmisyyden paluu viitoittaa tietä  
kristillis-klassisen sivistyksen ja modernin valistuksen synteesiin  
niin, että se toimii samalla demokraattisen yhteiselämän pohjana.

Kirja sisältää valikoiman Volasen keskeisiä sivistyskirjoituksia.  
Uutena tekstinä Volanen kuvaa matkansa länsimaiseen ajatteluun.  
Kirjoitus päättyy modernin reformaation ohjelmaan.

****
Kirsi Niinimäki – Marjo-Riitta Saloniemi:
Kretongista printtiin - Suomalaisen painokankaan historia

Kretongista printtiin on kiehtova matka suomalaisen painokankaan  
historiaan. Kirja esittelee teollisen painokankaan vaiheet,  
suunnittelijat, tehtaat ja aikansa hittituotteet vuosilta 1861 –  
2007. Monet kirjan sivuilta löytyvät kuosit, värit, tyylit ja ilmiöt  
herättävät nostalgisia muistoja. Mukana ovat myös 2000-luvun alun  
uudet suunnittelijat, painotekniikat ja trendi-ilmiöt.
Painokangas on ehkä suositumpi kuin koskaan. Vanhat painetut kankaat  
ovat arvostettuja keräilykohteita, ja monia vanhoja kuoseja on otettu  
uudelleen tuotantoon. Samaan aikaan suomalaisen suunnittelun vahva  
traditio jatkuu ja uudistuu nuorten taiteilijoiden kankaissa.
Kretongista printtiin on runsaasti kuvitettu hakuteos suomalaisesta  
designista kiinnostuneelle. Se soveltuu mainiosti myös tekstiilialan  
opetuskäyttöön.
Kretongista printtiin - Suomalaisen painokankaan historia / From  
Cretonne to Print – The Story of Finnish Printed Textiles -kirja  
sisältää laajan englanninkielisen lyhennelmän.

***
Seppo Sarlund:
V. J. Sukselainen – Vähäväkisten valtiomies. Kansanmiehen ja  
valtiomiehen elämäkerta

V.J. Sukselaisen elämäkerta Vähäväkisten valtiomies on tarina  
maltillisesta mutta samalla radikaalista yhteiskunnallisesta  
uudistajasta. Hyväntahtoisella peräänantamattomuudella Sukselainen  
ajoi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asiaa yli puolen vuosisadan  
ajan. Lehdistöneuvos Seppo Sarlundin kirja tarjoaa kiinnostavan  
vastapainon nykypäivän hektiselle kohujulkisuudelle.
V.J. Sukselainen (1906–1995) oli omien sanojensakin mukaan  
vähäväkisten ja viljelijöiden edusmies. Sana vähäväkinen kumpusi  
hänen lapsuutensa olosuhteista, mutta vähäväkisten oikeuksien  
puolesta toimiminen oli ohjenuorana läpi elämän. Se merkitsi myös  
yritteliäisyyden ja säästäväisyyden korostamista pysyvinä arvoina.

***
Riitta Korhonen – Leila Korpela – Sakari Sarkkola (toim.):
Suomi – Suomaa
Suomi on ”suomaa”, jossa soita ja turvemaita on noin kolmasosa  
maapinta-alasta. Soilla on aina ollut tärkeä merkitys suomalaisten  
elämässä, ja niitä on tutkittu jo yli sadan vuoden ajan. Suomi –  
Suomaa -kirjassa 42 suo- ja turveasiantuntijaa kertoo Suomen soiden  
kehityksestä, määrästä ja uusimmista tutkimustuloksista sekä soiden  
ja turpeen monista käyttömuodoista. Kirjasta on ilmestynyt  
samanaikaisesti myös englanninkielinen laitos Finland – Fenland.

Kirja alkaa soiden synnystä, turpeen ja soiden määrästä edeten  
geologisen tutkimuksen kautta suoluonnon monimuotoisuuteen ja  
globaalimuutokseen liittyviin tutkimuksiin. Soiden käytön historia  
pohjustaa siirtymistä soiden suojeluun ja niiden nykykäyttöön.