[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: =?UNKNOWN?Q?T=E4ydelliset?= Tenavat

[agricola at utu.fi]

Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:

------------------------------------------------------
Reijo Valta <reijo.valta_ at _jyu.fi>
------------------------------------------------------

Täydelliset Tenavat

Schulz, Charles M.: Täydelliset Tenavat 1950–1952. Kääntänyt
Tolvanen, Juhani. Egmont: Gummerus Kirjapaino 2007. 346 s.

Vuosi sitten Egmont Kustannus aloitti Charles M. Schulzin (1922–2000)
Tenavat-sarjakuvan päivä- ja sunnuntaistrippien täydellisen sarjan
julkaisemisen Suomessa. Tänä vuonna on maassamme ilmestynyt jo toinen
osa (1953–1954) kun taas yhdysvaltalaisessa alkuteoksessa The Complete
Peanuts on lokakuussa 2008 päästy kymmenenteen osaan ja vuosina
1969–1970 ilmestyneihin strippeihin.

Ensimmäinen Tenavat strippi ilmestyi amerikkalaisten sanomalehtien
sarjakuvasivuille lokakuussa 1950. Siellä sarjakuva pysyi aina
vuoteen 2001. Viimeisen strippinsä Schulz teki tammikuussa 2000 ja
paria viikkoa myöhemmin hän kuoli. 

Schulzin tuotanto on siis mittava. Kaikkiaan Täydelliset Tenavat
sarjassa tullee ilmestymään noin kaksikymmentäviisi 350-sivuista
albumia. Ensimmäinen Yhdysvalloissa 2004 julkaistu The Complete
Peanuts nousi The New York Timesin myydyimpien kirjojen listan
kärkeen.

Suomessa kirjoja ei ole myydyimpien listalla nähty, toivottavasti
kauppa kuitenkin sen verran käy, että sarja saataisiin kokonaan
suomeksi.

Varsinaisen läpilyönnin Tenavat teki 1960-luvun puolivälissä. Sen
myötä Tenavia alkoi ilmestyä sarjakuva- ja mietelmäkirjoina sekä
animaatioina. Tenavilla oli huomattava vaikutus siihen, että
sarjakuva tunnustettiin vakavasti otettavaksi lajityypiksi, josta
aikuinen saattoi (julkisestikin) tunnustaa pitävänsä, erityisesti
Tenavista.

Ennen maailmanmainetta Tenavat, Jaska Jokunen, Ressu, Tellu, Amadeus
jne. olivat kulkeneet jo pitkän matkan. Täydelliset Tenavat 1950–1952
esittelee 27-vuotiaan, ”nuoren ja pisteliään” – kuten Schulz
vuosikymmeniä myöhemmin muisteli – huumoria.

Lapset ovat julmia toisilleen. Vanhempien suojelutoimet (esimerkiksi
kyltit, sillä aikuisiahan sarjakuvassa ei nähdä) näyttävät lähinnä
absurdeilta ja tenavat ottavat ne lähinnä huomionosoituksina. ”Me
olemme kuuluisia”, toteaa Jaska ”Aja hiljaa – leikkiviä lapsia”
-kyltin alla. Kun Jaska lopulta voittaa Tellun myllyssä yli
kolmentuhannen pelatun pelin jälkeen, Jaska ei saa iloita. ”Annoin
sinun voittaa pelkästä säälistä. Aina on hyvä tietää totuus!” pilaa
Tellu pitkän uurastuksen tuloksen.

Näistä alkuaikojen stripeistä puuttuu filosofinen asenne,
uskonnollisten tunteiden ilmaisu ja avarasydämisyys, joista Tenavat
tuli tunnetuksi. Tosin idullaan olevina ne näistä vanhoistakin
löytyvät. Schulz varioi samoja teemoja läpi koko tuotannon.
Täydellisten Tenavien ensimmäinen osa tarjoaa mahdollisuuden tutustua
siihen mistä lähdettiin liikkeelle. Ensimmäisestä kokoelmasta löytyy
muun muassa strippi, jossa vedetään pallo ensimmäisen kerran pois
Jaska Jokusen edestä.

Alkuun Tenavat oli neliruutuinen strippi tavallisen kolmen ruudun
sijaan. Ratkaisu oli sarjakuvia lehdille välittävän syndikaatin, joka
nimittäin piti Tenavia aluksi niin sanottuna ”tilansäästösarjakuvana”.
Julkaiseva lehti saattoi valita painaako se neliruutuisen stripin
vaakana, pystynä tai neliönä.

”Tilansäästösarjakuva” – sen Schulz muisti mainita sarjakuvansa
alkuaikoja kuvatessaan. Mutta hän muisti myös kehaista, miten laatu
säilyy. Ne kaksi sarjakuvaa, joille tilaa piti säästää – Twin Earths
ja Long Sand – eivät ole jääneet eloon eikä sarjakuvaharrastajakaan
niistä usein kuule.

Sarjakuvien lisäksi teoksessa on Juhani Tolvasen alkusanat, David
Michaelsin lyhyt elämäkerta ja vuonna 1992 tehty Schulzin
haastattelu. Esipuheessaan Tolvanen siteeraa lokakuussa 1999
tekemäänsä haastattelua, joka taisi jäädä Schulzin viimeiseksi.
Michaelsin teksti ja Rick Marschallin haastattelu vahvistavat kuvaa
vaatimattomasta ja konservatiivisesta Schulzista. 1980-luvulla
pitkään Forbesin maailman kymmenen rikkaimman listalla ollut Schulz
ei antanut rahan ohjata elämäänsä.

Teoksen lopussa on hakemisto. Tällaista ratkaisua en ole muissa
sarjakuvateoksissa nähnyt. Hakemisto on kuitenkin tarpeen,
käytetäänhän Tenavia edelleenkin paljon (sarja)kuvallisina
elämänviisauksina tai mietelminä mitä erilaisemmissa yhteyksissä.
Hakemisto auttaa löytämään kulloiseenkin tarpeeseen sopivan
viisauden.

------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/index.php