[H-verkko] Oulu, =?UNKNOWN?B?VuRpdPZzOg==?= Vanhan Lapin valtamailla. Asutus ja =?UNKNOWN?Q?maank=E4ytt=F6?= historiallisen Kemin Lapin ja =?UNKNOWN?Q?Enonteki=F6n?= alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun

[agricola at utu.fi]

Agricolan tapahtumakalenteriin on lähetetty uusi ilmoitus:

------------------------------------------------------
Väitös: Vanhan Lapin valtamailla. Asutus ja maankäyttö historiallisen
Kemin Lapin ja Enontekiön alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun
Oulu 14.06.2008 

Väittelijä: Filosofian maisteri Matti Enbuske
Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta, Suomen ja Skandinavian historia
Oppiaine: Suomen ja Skandinavian historia
Väitöstilaisuus: 14.6.2008 klo 12
Aihe:
Vanhan Lapin valtamailla. Asutus ja maankäyttö historiallisen Kemin
Lapin ja Enontekiön alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun

Tutkimuksessa on selvitetty pitkän aikavälin asutushistoriaa, maiden
ja vesien käyttöä sekä rajojen, hallinnon ja lakien, elinkeinojen
sekä verotuksen vaikutusta historiallisen Kemin Lapin ja Enontekiön
alueella. Tarkastelu liittyy osittain nykyaikana kiistaa
synnyttäneeseen Lapin maaoikeuskysymykseen ja siinä yhteydessä
esitettyjen historiantulkintojen luotettavuuteen. Tutkimuksen
perusteella voidaan todeta, että historiantutkimuksessa ja varsinkin
oikeushistoriallisessa tutkimuksessa esitetyt Lapin menneisyyden
tulkinnat ovat olleet monelta osin harhaanjohtavia ja suorastaan
myyttisiä. Siksi myös useille historiallisen kehityksen pohjalta
tehdyille nykyajan oikeudellisille tulkinnoille ei ole perusteita.

Valtio eli vanhastaan kruunu ei riistänyt Lappia asuttaneelta
alkuperäisväestöltä maitaan, joita kutsuttiin 1600-luvulta 1700-luvun
puoliväliin saakka veromaiksi, vaan ne säilyivät vanhojen sukujen
hallinnassa. Sukujen lapinveromaat muuntuivat 1700- ja 1800-luvun
kuluessa luontevasti tilajärjestelmään. Lapin perinteinen maankäyttö
jatkui uudistilajärjestelmässä ja asukkaiden vanhat etuoikeudet
tilallisilla. Myöskään Lapin asukkaiden elinkeinojen harjoittamista
ei rajoitettu, vaan niitä pyrittiin tukemaan ja monipuolistamaan.
Mitään yksinomaan lappalaisille määriteltyjä elinkeinoja ei ole ollut
historiassa.

Väitöstutkimuksen perusteella voidaan todeta yksiselitteisesti, että
historialliset lapinkylät eivät omistaneet kollektiivisena
kiinteistöoikeudellisena yksikkönä koko kylän maita, vaan kylän
jäsenet hallitsivat yksityisinä omia perinteisiä maitaan.
Verotushistoria ei anna edellytyksiä tulkita lapinveroa lappalaisten
maanomistuksen osoittajaksi eikä varsinkaan kollektiivisena
omistusoikeuden jatkumona nykysaamelaisiin, toisin kuin
oikeushistoriallisissa selvityksissä on haluttu osoittaa.

Historiallisen kehityksen kannalta ei ole ollut merkitystä, ovatko
yksityisten maat olleet kruunun- vai perintöluontoisia, joskin
viimeistään 1680-luvulla valtiovalta määritteli ne
kruununluontoisiksi. Myös lapinkylien sisällä olleet ei-kenenkään
maat eli yleismaat katsottiin johdonmukaisesti keskiajalta lähtien
kruununmaaksi. Nykyajan Lapin maanomistuskysymyksessä kiistat
kohdentuvat nimenomaan yleismaihin, jotka isossajaossa murrettiin
kruunun liikamaaksi. Yleismaita eli nykyisin valtionmaita ei ole
otettu historian kuluessa varsinaisesti pois keneltäkään.

Tutkimuksen mukaan saamelaiset ovat olleet kuten muutkin Pohjolan
väestöryhmät läpi vuosituhantisen historian erilaisten väestö-,
hallinto- ja elinkeinoprosessien osana. Suomen alueella ovat etniset
väestöryhmät muotoutuneet vähitellen pitkän kehityskaaren aikana
tänne saapuneista populaatioista. Näkemys lappalaisista
primitiivisenä alkuväestönä on ollut 1700-luvun loppupuolelta
vahvistuneen tieteellistämisen seurausta ja varsinkin
kulttuurievolutionismin näkemyksiin perustunut.

Lapin asutushistoriassa ei tapahtunut 1900-luvun alkuun mennessä
suomalaista kolonisaatiota eikä suomalainen asutusliike syrjäyttänyt
vanhaa saamelaista asutuspohjaa. Vanha Lapin asuttajaväestö ei
sulautunut suomalaisiin, vaan 1700-luvulta alkanut jatkuva, suotuisa
asutuskehitys kumpusi historiallisten saamelaisten sisäisenä
liikkeenä. Lappiin tuli hyvin vähän muualta talonpoikaisia asuttajia.
Lapin historia ennen 1900-lukua ei ole ollut kolonialismin ja
siirtomaavallan historiaa eikä Lapin kehitystä voida käsitellä
eurooppalaisen siirtomaavallan pohjalta luotujen teorioiden avulla.
Sellainen näkökulma johtaa väistämättä epähistoriallisiin
tulkintoihin, jotka puolestaan luovat nykyaikana konfliktitilanteita
Lapin väestön keskuudessa.

Ilmoitus lähetetty: 

------------------------------------------------------
Tämä ilmoitus on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/tapahtuu/