[H-verkko] Agricolan kirja-arvostelut: Suomalainen reservinupseeri kaukomailla - sodan keskellä
agricola at utu.fi
agricola at utu.fi
To Elo 28 15:36:02 EEST 2008
Agricolaan on lähetetty uusi kirja-arvostelu:
------------------------------------------------------
Juha Mälkki <juha.malkki at helsinki.fi>
VTM, majuri, Vantaa
------------------------------------------------------
Suomalainen reservinupseeri kaukomailla - sodan keskellä
Heikkinen, Esko: Sinibaretit tulen alla. Tehtävä Kashmirissa.
Minerva: Gummerus Jyväskylä 2006. 256 s.
Rauhanturvaamisen mennyt ja nykyinen tehtävienkirjo, suomalaisen
reservinupseerina toimineen tarkkailijan omakohtaiset havainnot sekä
sodankäynnin kirjoittamattomat lainalaisuudet kohtaavat
kiinnostavalla tavalla Esko Heikkisen kirjassa Sinibaretit tulen
alla. Tehtävä Kashmirissa (2006). Suomalaisen ja yleisestikin
länsimaisen sotilastarkkailijan kokemusten pohdinnan viitekehys
liittyy vuosikymmeniä sitten vallinneen poikkeustilanteen
tarkastelusta henkilölle itselleen täysin vieraassa ympäristössä,
aivan erilaisessa kulttuurimaisemassa ja kansallisen puolustuksen
retoriikan kannalta myös ”vieraan kypärän alla”. Lopputulos
haiskahtaa jonkin verran menneessä ajassa toimivan englantilaisen
siirtomaaupseerin kerronnalta, jossa esimerkiksi vieraaksi koettu
paikallinen etnisyys jää itsestään selväksi taustatekijäksi, koska
ensisijainen fokus on länsimaisen upseerin itseoikeutetussa ja
kiistämättömässä asemassa. Kirjasta välittyvään outouteen, pelkoihin
ja suoranaiseen vihanpitoon liittyvät tuntemukset sekä tukinnat on
luettava siis myös väistämättömästi koetun kulttuurisen vierauden
tuottamien tuntemusten läpi. Kirjan tapahtumat ajoittuvat pääasiassa
vuoden 1971 lopulle ja erityisesti kahden viikon ankarien
taisteluiden kokemuksiin ja niistä heränneiden tuntemusten
ruotimiseen. Heikkinen oli kirjaimellisesti taistelujen keskellä,
fyysisesti kahden sotivan armeijan välissä. Sodan ilmapiirin kokemus
välittyy kirjasta edelleen väkevänä, mikä korostaa alkuperäisen
kokemuksen merkityksellisyyttä ja ehkä myös traumaperäisyyttä.
Kirja ei ole sotahistorian perinteisimmille harrastajille ja
tutkijoille antoisa, koska havainnoitsija ei ole ”sotapäällikkö”,
vaan reservin upseeri ja siis enemmän siviili kuin ammattisotilas.
Heikkisellä on vankka kokemustausta YK-tehtävistä maailman eri
kriisipesäkkeissä. Hän tekee havaintoja toimittajan perspektiivistä
eikä siis ammattisotilaan kokemusmaailman kautta, mikä asetelmana
mahdollistaa samalla näköalan, joka sisältää vähemmän valtioiden
välisen sodan samannäköisyyttä, itsestään selvän symmetrisen
sodankäynnin ilmapiiriä ja enemmän sodan mielettömyyden ja
kaaoksenomaisuuden aistintaa. Heikkinen työskentelee Kashmirissa
ammattiarmeijalle tyypillisessä ilmapiirissä, jossa yksittäinen
reservinupseeri ei aina pysty muodostamaan käsitystä ympärillään
olevan paikallisen mutta myös ammattisotilaskollegojen kielenkäytön
merkityksistä ja eleiden vivahteista. Heikkinen on YK-organisaatiossa
ja etenkin ammattisotilaiden yhteisössä toisaalta auttamattomasti
ulkopuolinen – samalla tavalla mitä suomalainen siviilikansalainen on
suhteessa suomalaiseen ammattisotilasjärjestelmään. YK-joukkojen
ylintä paikallista kastia edustanut (chileläinen) kenraali ilmoitti
tarkkailijoille, että vain hän käyttää aivojaan. Tarkkailijoiden
tehtävänä oli käyttää jalkojaan (s.120). Heikkisen ei-ammattisotilaan
tausta tuottaa ehkä vääjäämättömästikin karikatyyrinomaisia näkemyksiä
suurempien joukkokokonaisuuksien esikunnista ja niiden johtajista
(vrt. Väinö Linnan Tuntematon Sotilas). Näihin arvioihin on
todennäköisesti kannustanut tarkkailijoiden tehtäväkuva, joka ei
ollut niinkään laadullisten vaikutelmien kerääminen, vaan pelkästään
tilastoitavien faktojen taltioiminen sodan eri osapuolten tekemisistä
ja liikkeistä. Tämä toimintalogiikka näyttää herättäneen Heikkisessä
lähinnä kummeksuntaa. Hän ajautuu jatkuvasti ristiriitoihin
kollektiiviseksi mielletyn ”virallisen organisaation”, eli
ammattisotilasorganisaation itsestäänselvyyksiksi kokemien
universaalien käytäntöjen kanssa. Ristiriita konkretisoituu
epävarmuutena: ”Olinko minä epäonnistunut tehtävässäni täysin, ja
olinko pilannut käyttäytymiselläni loput?” (s.104). Heikkinen
osoittaa toisaalta, että reservinupseerin osaaminen ei rajoitu vain
käskyjen ”mekaaniseen tottelemiseen”, vaan oman ajattelun
korostamiseen ja oman subjektin nostamiseen objektiksi tekevässä
organisaatiossa.
Heikkisen kirja antaa sodan kulttuurihistoriaa sekä sosiaalihistoriaa
tarkastelevalle paljon erisuuntaisia virikkeitä. Minulle
(ammattisotilaana) se antoi kiinnostavan näkemyksen reservinupseerin
näkökentästä keskellä kriisiä, joka nykykäsitteiden mukaisesti
muistuttaa selkeää sotaa, kuin sotaa alempiasteisen kriisin
hallintaa. Heikkinen kirjoittaa faktan ja fiktion rajamailla, joka ei
missään tapauksessa vähennä teoksen arvoa – päinvastoin. Sodan
kokemuksen ja jälkikäteen tehtyjen arvioiden perusteella muodostunut
kuva sodasta on yhtä totuudenmukainen kuin aikakaudelta säilynyt
päiväkirjamerkintä – niillä on vain erilainen merkitys tapahtumien
kuvaamisessa. Kirja on hieno kuvaus sotilastarkkailijan työstä ja
vapaa-ajasta. Ehkä vähän tarpeetontakin draaman makua on saatu
kirjaan lyhyellä mutta sitäkin mystisemmällä romanssilla, sangen
eksoottisessa ympäristössä. Sodan ja rakkauden inhimilliset
kokemukset sulautuvat kirjassa toisiinsa yhtäläisenä, samanmerkkisenä
ja erottamattomana massana.
Kyseessä on joka tapauksessa kirja, joka on itsessään tärkeä ja
harvinainen pala suomalaista sodan kokemusta (kylmän sodan ajalta) ja
suursodan kokemattoman sukupolven yritystä ymmärtää sodan karmeimpia
olomuotoja. Kirja suuntaa ajatuksia Georgian ja Venäjän välisen
sotatilan mahdollisesta näkyvyydestä ja sodan karmeuteen liittyvistä
tuntemuksista rintamalinjojen välissä. Lähes neljä vuosikymmentä
sitten koettu liittyy taas enemmän tai vähemmän yllättäen omaan
aikaamme – halusimme sitä tai emme.
------------------------------------------------------
Tämä arvostelu on luettavissa Agricola-verkossa osoitteessa
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/
Kommentoi arvostelua Agricolan keskustelufoorumilla osoitteessa
http://agricola.utu.fi/keskustelu/index.php