<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<style type="text/css" style="display:none;"><!-- P {margin-top:0;margin-bottom:0;} --></style>
</head>
<body dir="ltr">
<div id="divtagdefaultwrapper" dir="ltr" style="font-size: 12pt; color: rgb(0, 0, 0); font-family: Calibri, Helvetica, sans-serif, "EmojiFont", "Apple Color Emoji", "Segoe UI Emoji", NotoColorEmoji, "Segoe UI Symbol", "Android Emoji", EmojiSymbols;">
<div id="divtagdefaultwrapper" dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<p></p>
<div style="margin:0"><font size="3" face="Calibri,Helvetica,sans-serif" color="black" style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,serif,"EmojiFont""><font color="black"><font size="3" face="Calibri,Helvetica,sans-serif,Helvetica,EmojiFont,Apple Color Emoji,Segoe UI Emoji,NotoColorEmoji,Segoe UI Symbol,Android Emoji,EmojiSymbols" color="black"><font size="3" face="Calibri,sans-serif" style="font-family:Calibri,sans-serif,serif,"EmojiFont""><i>Agricola
- Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen <</i><a href="mailto:agricolan.arvostelut@gmail.com" target="_blank" rel="noopener noreferrer" class="x_OWAAutoLink"><i></i><font color="#954F72"><font color="black"><i>agricolan.arvostelut@gmail.com</i></font></font></a><font color="#954F72"><font color="black"><i></i></font></font><i>>
ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</i></font></font></font></font></div>
<font size="3" face="Calibri,Helvetica,sans-serif" color="black" style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,serif,"EmojiFont""><font color="black"><font size="3" face="Calibri,Helvetica,sans-serif,Helvetica,EmojiFont,Apple Color Emoji,Segoe UI Emoji,NotoColorEmoji,Segoe UI Symbol,Android Emoji,EmojiSymbols" color="black">
<div style="margin:0"><font size="3" face="Calibri,sans-serif" style="font-family:Calibri,sans-serif,serif,"EmojiFont""> </font></div>
<div style="margin:0"><font size="3" face="Calibri,sans-serif" style="font-family:Calibri,sans-serif,serif,"EmojiFont""><i>***</i></font></div>
<div style="margin:0"><font size="3" face="Calibri,sans-serif" style="font-family:Calibri,sans-serif,serif,"EmojiFont""><i>Kirjalistat kustantajittain:</i></font></div>
</font></font></font>
<p></p>
<p><br>
</p>
<p><br>
</p>
<p><i><u>Basam Books:</u> </i>(HUOM! Arvostelukappaleet saatavilla vain pdf-muodossa!)<b></b></p>
<p><i><u><b><br>
</b></u></i></p>
<p><i><u><span></span></u></i><span><b></b></span><span><b>Trumpin Amerikka — Yhdysvallat kulttuurisotien taistelukenttänä</b></span><b></b><i><b><u><br>
</u></b></i></p>
<p><span><span>Markku </span>Ruotsila</span><i><u><br>
</u></i></p>
<p><br>
</p>
<p></p>
<p></p>
<div>"Trumpin Amerikka" on uusimpaan tutkimustietoon pohjaava, vertaansa hakeva tietopaketti Trumpin presidenttikaudesta jälkimaininkeineen sekä analyysi siitä, mitä Yhdysvalloissa on oikeasti tapahtumassa. Maata raastavissa kulttuuri- ja arvosodissa ottavat
yhteen kaksi hyvin erilaista ”pyhien arvojen” kokoelmaa eli käsitystä ihmisarvoisesta elämästä ja hyvän yhteiskunnan luonteesta. Arvoista, tunteista, uskosta ja identiteeteistä on tullut ensisijaisia jakolinjan kummallakin puolella, ja niiden pohjalta käydään
lakkaamatonta ja raastavaa taistelua yhteiskunnallisesta ylivallasta. Sama polarisaatio on käynnissä muuallakin, joten Trumpin Amerikan ymmärtäminen auttaa varautumaan tulevaan myös sen rajojen ulkopuolella, mukaan lukien Suomessa. Kirjan kirjoittaja, Suomen
johtaviin Yhdysvaltain-asiantuntijoihin kuuluva Markku Ruotsila on dosentti Helsingin ja Tampereen yliopistoissa sekä LCC International Universityn professori, joka on väitellyt tohtoriksi Cambridgen yliopistosta ja toiminut tutkijana myös Oxfordin, New Yorkin
ja Stanfordin yliopistoissa. Hänen aiempiin teoksiinsa kuuluvat muun muassa "Sydänmaiden kapina" (2018), "Fighting Fundamentalist" (2016), "Uskonnollinen vasemmisto Yhdysvalloissa" (2014) ja "Yhdysvaltain kristillinen oikeisto" (2008).</div>
<p><br>
</p>
<p><span><b>Hannibalin sota — Suuria menetyksiä</b></span></p>
<p><span><span><span><span>Titus</span></span> Livius, käänt.</span></span> Maija-Leena Kallela ja
<span><span>Ylermi</span> Luttinen</span></p>
<p><span><br>
</span></p>
<p><span></span></p>
<div>Antiikin Rooman kansallishistorioitsija Titus Liviuksen valtavan historiateoksen kirjat 21-30 kattavat antiikin Rooman traumaattisimmat vuodet 218-202 eaa., jolloin Karthago kävi julmaa valloitussotaa Rooman valtakuntaa vastaan. Teoksen 25. kirjassa Livius
kuvaa tapahtumia Italiassa, Hispaniassa ja Sisiliassa sodan synkeimpiä vuosina 212-211. Etelä-Italiassa Hannibal onnistuu valtaamaan Tarentumin satamakaupungin, ja kaupungissa asuneet roomalaiset surmataan. Rooma menettää suuria, sotilaiden ja koko Rooman
arvostamia päälliköitä sotakentille, mahtava Syrakusan kaupunki tuhotaan ja ajan etevin tiedemies ja arkkitehti Arkhimedes saa surmansa ymmärtämättömän sotilaan miekasta. Saarretuissa kaupungeissa ihmiset näkevät nälkää ja puhkeaa vaarallinen kulkutauti, joka
ei säästä sen enempää vihollista kuin omaa väestöäkään. Livius ei kuitenkaan halua valaa toivottomuutta roomalaisiin lukijoihinsa vaan osoittaa, kuinka isänmaan rakkaus saa aikaan ihmeitä. Nuori Lucius Marcius nousee kannustamaan Hispanian joukkojen eloon
jääneet sotilaat uuteen vastarintaan ja saa heidän taistelutahtonsa jälleen nousemaan. Liviusta lukiessaan huomaa, kuinka ajankohtaista kuvaus on, sillä historia toistaa itseään rajulla tavalla. Hyökkääjän viha ja julmuus näyttäytyy yhtä lailla meidänkin aikanamme.
Kauniit, vanhat kaupungit hävitetään maan tasalle ja siviiliväestöä kuolee turhaan. Toisaalta nousee kirkkaasti esiin suurten johtajien merkitys, heidän kykynsä valaa rohkeutta ja nostaa niin sotilaiden kuin kaikkien kansalaisten uskoa tulevaan. Kannustavana
voimana hyökkäyssodan julmuuksien keskellä on rakkaus kotimaata kohtaan.</div>
</div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<br>
</div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<span><b>Verbaalinen väkivalta verkossa</b></span><br>
</div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<span><span>Severi</span> Hämäri</span></div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<span><br>
</span></div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<span>
<div>"Verbaalinen väkivalta verkossa" on teos, joka antaa välttämätöntä taitoa navigoida verkon vihaisen puheen myrskyssä. Pahantahtoisen häiriköinnin kohteeksi voi joutua kuka vain, sillä arki löytyy sosiaalisesta mediasta. Vaikka verkko luo välillemme etäisyyttä,
olemme siellä paljaampia kuin koskaan. Mielipiteemme, työmme, vitsimme näkyvät ja leviävät kymmenien, satojen, jopa tuhansien pariin. Verbaalinen väkivalta on vallankäyttöä. Sillä pyritään vaikuttamaan toisiin tuottamalla epämiellyttäviä ja kivuliaita tunteita
kiusaamalla, ahdistelemalla, loukkaamalla, häpäisemällä tai nimittelemällä. Severi Hämäri soveltaa viestinnän- ja väkivallantutkimusta, psykologiaa sekä yhteiskuntafilosofiaa verkkovihan juuriin pääsemiseksi. Teos tarkastelee verbaalisen väkivallan merkitystä
yhteiskunnan kannalta, tarjoten keinoja tarttua yhteen aikamme ongelmista tehokkaasti niin yksilönä, yhteisöinä kuin yhteiskuntana. Kirja on kannanotto inhimillisen vuorovaikutuksen ja ihmisyyttä kunnioittavan käyttäytymisen puolesta. Severi Hämäri (s.1977)
on yksi vuoden 2020 Tiedekirja -palkitun Esa Väliverronen ja Kai Ekholm (toim.) "Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus" -kirjan (Vastapaino, 2020) kirjoittajista. Hämäri opettaa puhetaitoa ja tutkii filosofiaa. Hän on aikuiskasvattaja, dialogiammattilainen
sekä Suomen vanhimman ajatuspajan, vuonna 1968 perustetun Kriittisen korkeakoulun puhetaidon vastaava opettaja.</div>
</span></div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<br>
<p><span><b>Sotataidosta</b></span></p>
<p><span><span>Machiavelli</span>, käänt. <span>Antti Immonen</span><br>
</span></p>
<p><br>
</p>
<div>Firenzeläisen filosofin ja valtiomiehen Niccolo Machiavellin (1469-1527) "Dell'arte della guerra" eli "Sotataidosta" ilmestyi vuonna 1521, ja se on yksi maailman suurimmista sotatieteen ja poliittisen teorian klassikoista. Kirjaa ovat käyttäneet oppaanaan
monet maailman suurista sotapäälliköistä, muun muassa Fredrik Suuri ja Napoleon I, samoin sotateoreetikko Carl von Clausewitz. Machiavelli esittelee kirjassa oppejaan dialogin muodossa. Firenzeläisessä Orti Oricellarin puutarhassa päähenkilö Fabrizio Colonna
ja hänen tuttavansa ruotivat sotilaallisen organisaation ja strategian perusteita, sotilaiden motivoimista, vihollisen lannistamista, väijytysten välttämistä ja taktisen ja strategisen edun saavuttamista erilaisissa olosuhteissa. Dialogia värittävät lukuisat
esimerkit antiikin ajan sodankäyntitekniikoista. Suomentaja Antti Immonen on filosofi, joka on kääntänyt aiemmin kymmeniä kirjoja eri aloilta. Machiavelli-asiantuntijat dosentti Mikko Lahtinen ja sotilasprofessori Marko Palokangas ovat kirjoittaneet teoksen
merkitystä valaisevan johdannon.</div>
<div>
<p><span><span>Huom! Ilmestyy 15.10.2024.</span></span><br>
</p>
</div>
<p><br>
</p>
<p><span><b>Kantaattikattaus</b></span><br>
</p>
<p><span><span>Topi</span> Linjama</span></p>
<p><br>
</p>
<div>J.S. Bach sävelsi satoja kantaatteja, jotka ovat jääneet passioiden ja H-mollimessun varjoon. Kantaattikattaus johdattaa lukijan kantaattien rikkaaseen maailmaan. Kirjassa esitellään yli kaksikymmentä kantaattia suomennoksineen, muun muassa Jouluoratorion
kuusi kantaattia. Mukana on myös taulukot kantaattien yhteyksistä kirkkovuoden kiertoon ja suomalaiseen virsikirjaan. Topi Linjama on joensuulainen musiikkitieteilijä ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut aiemmin kirjat "Matkaopas Matteus-passioon" (2020)
ja "Johdatus Johannes-passioon" (2023).</div>
<div><span>Huom! Ilmestyy <span>15.10.2024.</span></span><br>
</div>
<div><br>
</div>
<div><br>
</div>
<i><u>Bazar:</u></i><br>
<div><br>
</div>
<div><b>Nexus <span><b>— Tietoverkkojen lyhyt historia</b></span></b></div>
<div><b><span><b><span></span></b></span></b><span><span>Yuval Noah Harari</span></span><b><span><b><br>
</b></span></b></div>
<p><br>
</p>
<p>Viime 100 000 vuoden ajan me sapiensit olemme koonneet itsellemme huikeasti vaikutusvaltaa. Mutta kaikista keksinnöistämme, löydöistämme ja valloituksistamme huolimatta meitä uhkaavat suuret vaarat: maailma on ekologisen romahduksen partaalla, poliittiset
jännitteet kasvavat ja väärää tietoa on kaikkialla. Lisäksi syöksymme suin päin tekoälyn aikakauteen – tuntemattomaan tietoverkkoon, joka saattaa hävittää lajimme. Miksi olemme niin itsetuhoisia kaikista saavuttamistamme edistysaskelista huolimatta? Menestyskirjailija
Yuval Noah Hararin<strong></strong><em><b> </b></em>Nexus<em> </em>tarkastelee ihmiskunnan pitkää historiaa ja pohtii, miten tiedon virta on tuonut meidät tähän pisteeseen. Teos vie meidät kivikaudelta Raamatun kanonisointiin, painotekniikan keksimiseen, joukkoviestinnän
kehittymiseen ja populismin viimeaikaiseen nousuun. Se käsittelee myös pian kohtaamiamme ajankohtaisia valintoja, kun ei-inhimillinen äly uhkaa olemassaoloamme. Tieto ei ole totuuden raaka-ainetta eikä pelkkä ase. Nexus<em>
</em>etsii toiveikasta keskitietä näiden ääripäiden välillä ja pyrkii samalla löytämään yhteisen ihmisyytemme uudelleen.
</p>
<p><br>
</p>
<p><span><b>Borgata <b><span><b>—</b></span></b> Amerikkalaisen mafian nousu</b></span></p>
<p><span><span>Louis Ferrante</span><br>
</span></p>
<p><span></span><br>
</p>
<p>Mafian riveissä itsekin palvelleen Louis Ferranten "Borgata" avaa historiatrilogian mafian synnystä, kehityksestä ja rappeutumisesta. Mafia on edelleen yksi suurimmista järjestäytyneistä rikollisryhmistä Yhdysvalloissa, ja se toimii ympäri maailmaa. Tässä
tietokirjatrilogian ensimmäisessä osassa entinen mafian jäsen Louis Ferrante pureutuu mafian syntyyn Sisiliassa ja sen levittäytymiseen Yhdysvaltoihin. Ferrante kuvaa italialaisten maahanmuuttajien emigroitumista vanhalta mantereelta Yhdysvaltoihin ja sitä,
miten he pyrkivät irrottautumaan sisilialaisten hallinnasta mutta säilyttivät vanhan maailman kunnian, vaikenemisen ja verikoston periaatteet. Borgata-sarjan ensimmäisessä osassa Ferrante kuvaa Lucky Lucianon, Vito Genovesen ja Al Caponen kaltaisten gangsterilegendojen
nousua. Kirja valottaa, kuinka mafia rikastui kieltolain aikaan 1920-luvulla, teki Las Vegasista uhkapelaajien mekan ja käytännössä otti haltuunsa koko Kuuban saaren.</p>
<p><br>
</p>
<p><span><b>Kylmän sodan kahdet kortit</b></span></p>
<p><span>Heikki Tiilikainen</span><br>
<span></span></p>
<div><br>
</div>
<div>
<div>Heikki Tiilikaisen "Kylmän sodan kahdet kortit" kertoo niistä ahdingoista, joihin suomalaiset sotilaat toisen maailmansodan jälkeen neuvostoliittolaisten kanssa joutuivat – ja miten he niistä selvisivät. Kylmä sota oli vaikeaa aikaa suomalaisille poliitikoille,
mutta ei se helppoa ollut sotilaillekaan: heidän oli tasapainoiltava poliittisen johdon aivoitusten ja oman terveen järkensä välillä. Usein Neuvostoliiton asevoimien kanssa syntyi tilanteita, jotka olisivat voineet johtaa vakaviin seuraamuksiin. Arkistoihin
näistä kiperistä hetkistä ei niiden poliittisen arkaluontoisuuden vuoksi yleensä tehty raporttia, vaan tilannekuvaukset säilyivät asianomaisten muistitietona. Everstiluutnantti evp. Heikki Tiilikainen on koonnut Kylmän sodan kahdet kortit -teokseen tositarinoita
suomalaisten sotilaiden haasteista Neuvostoliiton painostuksen alla. Kirjasta muun muassa selviää, kuinka neuvostoliitolainen Mig aikoi ampua alas suomalaisen tiedustelukoneen, miksi neuvostoliittolaiset valmistautuivat ampumaan oman matkustajakoneensa Suomen
ilmatilassa ja kuinka presidentti Kekkonen oli joutua oman rannikkotykistönsä upottamaksi neuvostoliittolaisessa sotalaivassa. "Kylmän sodan kahdet kortit" -kirjan pohjalla on Heikki Tiilikaisen aiempi teos "Kylmän sodan kujanjuoksu", joka julkaistiin vuonna
2003. Silloin moniin kirjassa käsiteltyihin kysymyksiin ei vielä ollut kattavia vastauksia eikä aika niiden esittämiseen ollut kypsä. Kirja sisältää myös paljon täysin uutta aineistoa esimerkiksi virolaisten sotilaiden kouluttamisesta, josta julkisuudessa
vaiettiin.<br>
<br>
</div>
<span><b>Kommandopipoja ja Jatimaticeja <span><span>—</span></span> </b><span><b>Suomen suuret ryöstöt</b></span></span></div>
<div><span>Kenneth Eriksson</span><br>
</div>
<br>
<p><span></span></p>
<div>Rikosylikonstaapeli Kenneth Eriksson kuvaa kirjassaan "Kommandopipoja ja Jatimaticeja" huimimpia ja omaperäisimpiä ryöstöjä, joita hän kohtasi uransa aikana. Suomen rikoshistoriassa 1990-luku ja 2000-luvun alkupuoli oli ryöstöjen kulta-aikaa. Sen rikosylikonstaapeli
Kenneth Eriksson sai huomata omakohtaisesti, kun hän työskenteli vuodesta 1991 lähtien Helsingin poliisissa väkivaltarikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden parissa. Suomalaisten rikollisten lisäksi ryöstöjä tehtailivat myös virolaiset ja liettualaiset
ammattirikolliset. Joskus alamaailman suunnitelmista saatiin vihjeitä jo etukäteen, joskus taas ryöstäjät onnistuivat yllättämään viranomaiset täydellisesti, kuten kävi Malmin koruliikkeen tapauksessa. Sieltä rosvot onnistuivat saamaan yli kolmen miljoonan
euron korusaaliin, joka on edelleen Suomen rikoshistorian suurin saalis. Tässä kirjassa Eriksson kertoo paristakymmenestä eniten mieleen jääneestä ryöstötutkimuksestaan, jotka puhuttivat Suomea.</div>
<br>
<p><span><span><b>Turmion kätilöt <span>–</span> En tahdo unohtaa koskaan</b></span><b><br>
</b></span></p>
<p><span><span>Elina Järvi</span><br>
</span></p>
<p><span><br>
</span></p>
<p><span></span></p>
<div>Elina Järvi on koonnut Turmion kätilöiden värikkäät vaiheet bändihistoriikiksi, jossa käsitellään myös yhtyeen sanoitusten takana olevia kipeitä aiheita. Turmion kätilöt on takonut omintakeista industrial metal -musiikkiaan jo yli kaksi vuosikymmentä.
Bändi tuli alkuvuosinaan tunnetuksi provosoivasta ja sadomasokismilla leikittelevästä lavaesiintymisestään sekä huumoristaan, mutta yhtyeen musiikissa on aina ollut myös syvällisiä tasoja. "Turmion kätilöt – En tahdo unohtaa koskaan" kertoo yhtyeen vaiheet
soittajien henkilökuvien kautta. Teos avaa, kuinka savolaisesta marginaalibändistä kehittyi diskobiitin ja industrial metallin yhdistelmällään kultalevyjä ja Emma-ehdokkuuksia kahminut yhtye, joka on muun muassa lämmitellyt Nightwishiä Lontoon Wembley Arenalla.
Kirja on metallinhohtoinen kertomus sinnikkyydestä, ystävyydestä, kipukohdista ja yli kahden vuosikymmenen aikana luodusta menestyksestä.<br>
<br>
</div>
</div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<br>
</div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<i><u>Bookcover:</u></i></div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<br>
</div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<div><b></b><b>Kabareetakki <span><span><span>–</span></span></span> Tarinoita siviiliperheestä 1950-luvun varuskunnassa</b><b></b><br>
Lo Farnedal</div>
<div><br>
</div>
<div>
<div>Kabareetakki kertoo helsinkiläisen konstaapelin perheestä, joka muuttaa Porkkalan vuokra-alueelle sen vapauduttua Neuvostoliitolta 1956. Perhe on asunut aiemmin sekä Päijät-Hämeessä että Uudellamaalla, ja meren äärelle asettuminen on sille uutta.
<span>Talon alakerta on tyrmäävän vihreä, kanslian toinen ovi johtaa putkaan. Asunnon varusteisiin kuuluvat pönttöuunit ja puuhella. Neuvostohuussi pihan perillä on järkytys, kaivoa ei ole. Tähän on konstaapelin perheen tyytyminen kesällä 1956, kun he muuttavat
Neuvostoliiton palauttamaan Porkkalaan. </span>Vainion bussin Turkuun tuoma helsinkiläinen Lo Farnedal (pseudonyymi) voitti Sotilaiden lapsia -kirjoituskilpailun 2017 ja saavutti kolmannen sijan Suomen Sukututkimusseuran järjestämässä Sukutarinat 2020 -kilpailussa.
"Sirpalesotilaat" (2023) oli kirjoittajan amerikkalaisoperaattoreita käsittelevän trilogian ensimmäinen osa. "Kabareetakki" kertoo tekijän lapsuudesta Obbnäsissa, varuskunnassa, jota nykyään kutsutaan Upinniemeksi.</div>
</div>
</div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<br>
</div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<div><b>Äänimaisemista mielenmaisemiin<span><span> <span>–</span></span></span></b><b> </b><b>Ylen Radioateljeen fraktaalista historiaa</b></div>
<div><span class="author text-muted">Harri Huhtamäki</span><br>
</div>
</div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<br>
</div>
<div dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<div>Tekijänä hän kertoo myös omista ohjelmistaan, joita on yli 200. Miten ne ovat syntyneet, miten ne on tehty ja miten ajattelu ja taidot kehittyivät. Radioateljee oli kohtauspaikka, jossa vuosien 1979–2017 työskenteli kymmeniä käsikirjoittajia, ohjaajia,
muusikoita ja näyttelijöitä, myös ulkomaisia. Huhtamäki tuottajana ja tekijänä oli ainoa vakituinen, kaikki muut olivat freelancereita. Kirjassa Huhtamäki esittelee erikseen Radioateljeen tuottamista, käsikirjoittamista, ohjaamista, näyttelijöiden kertojan
rooleista, musiikin tekemistä sekä äänimaisemien konstruointia. Kirjan lopussa hän analysoi ateljeen roolia media-antropologisesti eli vallankäytön konteksteissa.</div>
<br>
<p></p>
<div><b>Kaipauksen ja Kiitollisuuden tarinoita <span><span><span>–</span></span></span> Muistoja Liisa Kaasilan elämästä</b><br>
Raimo Kaasila</div>
<div><br>
</div>
<div>
<div>Kirja sisältää 35 henkilön muistoja Liisa Kaasilan elämästä. Se tarjoaa ajankuvaa Koivun rautatieasemalta 1930- ja 1940-luvulla. Sodan varjot heijastuivat lapsuuden muistoissa. Dramaattisia vaiheita olivat evakkomatka Kokkolaan ja epätietoisuus vanhempien
kohtalosta saksalaisten sotilaiden miehittäessä Koivun aseman. 1950-luvulla Liisa aloitti työn empaattisena sairaanhoitajana, perusti perheen Olavi Kaasilan kanssa ja muutti Laitilaan. Suuri tragedia oli Paula-tyttären kuolema junaonnettomuudessa Oulun eteläpuolella
18-vuotiaana vuonna 1977. Kirjassa kuvaillaan, miten Liisa käsitteli rankkaa menetystä läheisten ja ystävien kanssa. Kerronnallisilla selviytymiskeinoilla oli keskeinen merkitys surutyössä. Paulan kuolemasta tuli vähitellen kipeä mutta arvokas osa Liisan elämäntarinaa.
Surun ja Kaipauksen tarinoiden vastapainoksi valtaosa kirjan kertomuksista on Ilon ja Kiitollisuuden tarinoita. Ne liittyvät paluuseen Koivuun eläkeläisenä, laajoihin ystäväverkostoihin, hiihtoretkiin Lapissa, pojan akateemisen uraan ja isoäidiksi tuloon.
Monet Liisaa muistelleet toivat päällimmäisenä esille hänen kiitollisuutensa, myönteisen elämänasenteensa ja iloisen naurunsa. Muistot osoittavat myös, että myötätunto ja kyky asettua toisten asemaan ovat Liisan keskeisiä luonteenpiirteitä. Kirjan lukeminen
ja samastuminen Liisan elämäntarinaan voi olla myös terapeuttinen kokemus läheisensä menettäneille. Kirjoittaja Raimo Kaasila on Oulun yliopiston opettajankoulutuksen ja korkeakoulupedagogiikan emeritusprofessori. Hän on perehtynyt kerronnalliseen elämäkertatutkimukseen
sekä ammatilliseen identiteettiin liittyvään tutkimukseen.</div>
</div>
<div><br>
</div>
<div><span><b>Robert ja Amanda, Hinttolan rusthollarit</b></span></div>
<div><span>Ritva Ykskoivu</span><br>
</div>
<p></p>
<p><br>
</p>
<p></p>
<div>Ritva Ykskoivun kirjoittamassa kirjassa kuvataan tapahtumia Päijänteen Hinttolan saaren rusthollissa Padasjoella Venäjän suuriruhtinaskunnan ajasta itsenäisen Suomen syntyyn ja myöhempiin vuosikymmeniin. Kirja keskittyy talon viimeisten omistajien Amanda
ja Robert Tähkäsen perheen elämänvaiheisiin. Sukuhistorian ohella kirja kertoo Päijänteen kansallispuiston synnystä. Kirja kuvaa Amanda ja Robert Tähkäsen perheen elämää Hinttolan rusthollareina aina Amandan (s.1873) ja Robertin (s. 1869) syntymästä heidän
jälkeläistensä myöhempiin vaiheisiin. Suvun tarina on upotettu historiallisten tapahtumien joukkoon käyttäen runsaasti sekä sanomalehtien kertomaa että arkistoista saatavaa materiaalia. Kirja sisältää runsaasti kuvia ja lehtileikkeitä, joiden avulla lukija
voi siirtyä vuosisadan takaisiin tunnelmiin. Kirjan sivuilta voi löytää hetkiä myös paikkakunnan pienistä arkisten elämän tapahtumista. Kirjan kirjoittaja KTT Ritva Ykskoivu on Robertin ja Amandan lapsenlapsenlapsi ja tätä kautta kirjaan on saatu myös joitain
tiedonmurusia lähisukulaisten kertomana.</div>
<div><br>
</div>
<div><b><br>
</b></div>
<div><span></span><span></span></div>
<font size="3" face="Calibri,Helvetica,sans-serif" color="black" style="font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,serif,"EmojiFont""><span id="x_divtagdefaultwrapper" style="font-size:12pt"><font color="black"><font size="3" face="Calibri,Helvetica,sans-serif,Helvetica,EmojiFont,Apple Color Emoji,Segoe UI Emoji,NotoColorEmoji,Segoe UI Symbol,Android Emoji,EmojiSymbols" color="black"><span id="x_divtagdefaultwrapper" style="font-size:12pt">
<div style="margin:0"><font size="3" face="Calibri,sans-serif" style="font-family:Calibri,sans-serif,serif,"EmojiFont""><font size="3"><span style="font-size:11.5pt"><i>***</i></span></font></font></div>
<div style="margin:0"><font size="3" face="Calibri,sans-serif" style="font-family:Calibri,sans-serif,serif,"EmojiFont""><font size="3"><span style="font-size:11.5pt"><i><br>
</i></span></font></font></div>
<div style="margin:0"><font size="3" face="Calibri,sans-serif" style="font-family:Calibri,sans-serif,serif,"EmojiFont""><i>HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten
jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös
Agricolassa.</i></font></div>
<div style="margin:0"><font size="3" face="Calibri,sans-serif" style="font-family:Calibri,sans-serif,serif,"EmojiFont""><i>Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:</i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank" rel="noopener noreferrer"><font color="#954F72"><font color="blue"><i>https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</i></font></font></a><i> josta
se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: </i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank" rel="noopener noreferrer"><font color="#954F72"><font color="blue"><i>https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</i></font></font></a></font></div>
</span></font></font></span></font><br>
</div>
</div>
</body>
</html>