<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<style type="text/css" style="display:none;"><!-- P {margin-top:0;margin-bottom:0;} --></style>
</head>
<body dir="ltr">
<div id="divtagdefaultwrapper" dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,Helvetica,EmojiFont,"Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i>Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen <</i><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko" target="_blank"><i><span style="color:black">agricolan.arvostelut@gmail.com</span></i></a><i>>
<b>ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi.</b> Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i>***</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<span style="font-size:12pt"><b>Kirjalistat kustantajittain</b></span><i></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><u>Karjalan Sivistysseura: </u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Punainen Uhtua – Karjalan kapinasta Stalinin vainoihin</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Pekka Vaara</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Historioitsija Pekka Vaaran uutuuskirja Punainen Uhtua – Karjalan kapinasta Stalinin vainoihin (Karjalan Sivistysseura 2024) valottaa aiemmin tutkimatonta suomalaisuuden historiaa. Karjalan kansannousu oli kukistettu keväällä 1922, kun Uhtualle lähetettiin
joukko suomalaisia punikkeja, kuten he itseään nimittivät. Näille punasuomalaisille oli annettu tehtäväksi rakentaa sosialismi ja neuvostovalta keskisen Vienan Karjalan kyliin. Punasuomalaiset saapuivat korpikyliin, jotka olivat kansannousun loppuvaiheessa
suurelta osin tyhjentyneet ja jääneet asumiskelvottomiksi. Tieyhteyksiä ei ollut, nälänhätä levisi sisällissodan runtelemalla Neuvosto-Venäjällä eikä vähäinen maanviljelys helpottanut tilannetta Vienassa. Vienan kyliin jääneiden ja niihin palanneiden karjalaisten
näkökulmasta punasuomalaiset olivat vieraita maahantulijoita. Uuden yhteiskunnan rakentamisessa ilmenneet vaikeudet oli helppo kaataa näiden tulijoiden syyksi. Pekka Vaara tekee tarkan läpileikkauksen punaisesta Uhtuasta ja sen suomalaisista johtajista 1920-luvun
kansannoususta 1930-luvun puolivälissä alkaneeseen poliittiseen vainoon, jossa heidät leimattiin porvarillisiksi nationalisteiksi, tuholaisiksi ja vakoojiksi. Punasuomalaisten kohtalo sinetöitiin Stalinin vainoissa vuosina 1937–38. Pekka Vaaran kuvaama ajanjakso
Vienan Karjalan historiassa ennen vainovuosia on vähän tutkittu. Erityisesti punasuomalainen “korpisosialismin” kausi on unohdettua suomalaista historiaa. Vaaran uutuus on jatkoa historioitsijan aiemmille Vienan Karjalan historiaa käsitteleville teoksille <i>Viena
1918 – Kun maailmansota tuli Karjalaan </i>(Docendo 2018) ja <i>Viena 1919–1922 – Kun neuvostovalta tuli Karjalaan</i> (Docendo 2020).</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><u>SKS:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Lohikäärme myyteissä ja tarinoissa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Otto Latva</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Miten lohikäärmeet kuolivat sukupuuttoon? Mistä Tolkien sai inspiraationsa Smaug-lohikäärmeeseen? Miksi lapsien toivotaan syntyvän lohikäärmeen vuonna? Lohikäärmeistä on kerrottu hurjia tarinoita länsimaissa ainakin keskiajalta lähtien. Itä-Aasian kulttuureissa
tällä salaperäisellä olennolla on vielä pidempi, tuhansien vuosien historia. Länsimaissa lohikäärme on kuvattu enimmäkseen tuhoa kylvävänä käärmemäisenä hirviönä. Kiinalaiset lohikäärmeet sen sijaan ovat viisaita ja ihmisille enimmäkseen hyväntahtoisia jumalaisia
olentoja. Lohikäärme johdattaa lukijan myyttisten olentojen jäljille, ihmisen ja lohikäärmeen yhteiseen menneisyyteen. Kirja kertoo, mitä menneet polvet tiesivät lohikäärmeiden synnystä ja miten suhteemme tarujen olentoihin on vuosisatojen saatossa muuttunut.
FT Otto Latva on ympäristö- ja kulttuurihistorioitsija sekä monilajisen historian dosentti Turun yliopistosta. Vuosi 2024 on kiinalaisessa kalenterissa lohikäärmeen vuosi.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Muinaislinnat ja linnavuoret — Historiallisia retkikohteita</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Harri Ahonen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Suomen pronssi- ja rautakautiset muinaislinnat ovat kiehtovimpia maastossa edelleen näkyviä jälkiä esihistoriallisesta ajasta. Linnavuorien eli muinaislinnojen ketju levittäytyy kuin kilpi läntiseltä Uudeltamaalta Kokemäenjoelle saakka. Niitä kohoaa myös Vanajavesistön
sekä Päijänteen ja Saimaan jylhillä rannoilla. Linnavuoria tarvittiin rantojen vartiointiin ja puolustukseen erityisesti myöhäisrautakauden levottomalla viikinkiajalla, jolloin ryöstöretket uhkasivat usein rannikoita. Historioitsija, retkeilytoimittaja ja
luontokuvaaja Harri Ahosen opas vie lukijan tuhat vuotta ajassa taaksepäin ja esittelee yli 80 muinaislinnaa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Hämeen, Kymen, Pirkanmaan, Satakunnan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueilla. Kartoilla ja Ahosen ottamilla valokuvilla
varustettu teos tarjoaa hyviä vinkkejä näihin kiehtoviin muinaiskohteisiin tutustumiseen ja ympäröivässä maastossa liikkumiseen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Kanteletar ja opas sen lukemiseen</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Elias Lönnrot, Niina Hämäläinen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Kanteletar on Kalevalan ohella suomalaisen kulttuuriperinnön kulmakiviä. Siinä missä Kalevala kertoo myyttisiä tarinoita, Kanteletar välittää tunteita. Näissä kansanrunoissa kuuluu naisen ääni. Kantelettaren lyyriset laulut ja runot antavat kosketuksen vuosisatojen
takaiseen arkeen ja juhlaan: iloon, suruun, pelkoon, yksinäisyyteen ja rakkauteen. Yli 650 runon kokonaisuus johdattaa lukijan syvälle arkaaiseen kokemusmaailmaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi suurimman osan tämän teoksen lauluista ja runoista
ensimmäisen kerran vuonna 1840. Kantelettaren runoista tuli kansallisomaisuutta, jota on julkaistu monenlaisina laitoksina. Nyt nämä klassikkotekstit on tarkistettu ja korjattu alkuperäislaitokseen vertaamalla. Mukana on vaikeiden sanojen selityksiä sekä Lönnrotin
toimittamia ennen julkaisemattomia runoja Kantelettaren uutta laitosta varten. Dosentti Niina Hämäläinen on kirjoittanut teokseen selitysosan, joka avaa runojen merkityksiä ja taustoja nykylukijalle.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Kynällä raivattu reitti — Suomalaisia kirjailijanaisia</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Anne Helttunen, Annamari Saure</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Kirjallisuushistorian tunnetut ja tuntemattomat naiset. Millaista kirjoittavan naisen elämä Suomessa on ollut? Mitä naiset ovat halunneet sanoa ja saada aikaan? Miksi moni heistä on jäänyt kirjallisuushistorioiden ulkopuolelle? Ensimmäinen nimeltä tunnettu
suomalainen runoilijanainen Regina von Birchenbaum kirjoitti eroottisesti latautuneen omaelämäkerrallisen elegian jo 1600-luvulla. Hänen ja nykykirjailijana menestyneen Helvi Juvosen väliin mahtuu monta kiehtovaa kirjallisen naisen elämää. Anne Helttusen ja
Annamari Sauren teos kertoo 35 kirjailijanaisen tarinan 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Menneinä vuosisatoina naisen oli totisesti taisteltava luovaa tilaa saadakseen. Kirjailijoiden elämäntarinat kertovat tasa-arvon edistymisestä ja tienraivaajien työn
onnistumisista. Kynällä raivattu reitti tutustuttaa naisiin, joille kirjoittaminen avasi tien omaehtoiseen elämään.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Työelämän tyhjänpuhujat — Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Laura Niemi</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Leikki on varhaiskasvatuksen sisältöalue. Arkiset taidot ovat kyvykkyyksiä. Vankila-alue on kampus. Emmekö osaa enää puhua tavallisista asioista ilman mutkikasta tai teennäistä kieltä - siis jargonia? Jargonille naureskellaan työpaikkojen käytävillä ja somekeskusteluissa.
Silti se leviää organisaatiosta toiseen ja yrityksistä virastoihin. Miksi? Ehkä emme ole ymmärtäneet, mihin sitä käytetään. Työelämän tyhjänpuhujat on kirja työelämän ongelmista, joihin kieli avaa ikkunan. Se esittelee muun muassa työelämässä leviäviä nimiä,
titteleitä ja englannin vaikutusta. Jargon leviää, koska ihmiset kilpailevat työkavereitaan vastaan ja johto piiloutuu kiertoilmausten taakse. Se saa tilaa, koska kukaan ei kehtaa myöntää, ettei ymmärrä. Mutta voiko jargonista joskus olla hyötyäkin?</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Sabotöörin siluetti — Ranskalaisperäisten sanojen selityksiä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Tuija Vertainen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Avec, beesi, charmi, dekoltee, essee, frotee, gurmee, luutnantti, metri, nonparelli, palttoo, rutiini, seslonki, tusina, uniikki. Suomen kielestä löytyy paljon ranskasta peräisin olevia lainasanoja, joita on kulkeutunut meille satojen vuosien ajan muun muassa
merenkulkijoiden ja oppineiden matkassa. Sanojen alkuperään tutustuminen voi olla hauskaa ja jännittävää. Ranskan kielen ja kirjallisuuden asiantuntija Tuija Vertainen johdattaa kirjassaan tuttujen sanojen yllättäviin merkityskerroksiin. Kirjan pienissä esseissä
kerrotaan ranskalaisperäisten sanojen syntyyn vaikuttaneista ilmiöistä, henkilöistä, kirjoista ja esineistä. Mietelmät tarjoavat suomen ja ranskan kielten ystäville pientä pureskeltavaa – monesti nämä kielelliset kanapeet nostavat hymyn lukijansa huulille.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Pandemioiden aika — Tappavat epidemiat Suomessa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Jari Hanski</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Räähkä, espanjantauti, aasialainen influenssa, hongkongilainen influenssa, sikainfluenssa, korona. Pandemia on sananmukaisesti jotakin, mikä kulkee halki väestön. Suomi ja maailma ovat kohdanneet kuusi pandemiaa – toiset niistä ovat olleet tuhoisampia kuin
toiset. Niiden kaikkien taustalla on ollut luonnossa syntynyt uudenlainen virus. VTT, FM Jari Hanskin teos piirtää kokonaiskuvan pandemioiden historiasta ja tarjoaa perspektiivin päivittäin kohtaamillemme uutisille. Kirja kertoo, kuinka samanlaisia eri vuosisatojen
pandemiat ovat olleet ja miten suomalaiset ovat niistä selvinneet. Teos on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja, jossa mukana ovat kaikki tähänastiset tuntemamme pandemiat.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Koulun taulut — Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun taidetta</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Pekka Hako</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK) omistaa merkittävän taidekokoelman, johon kuuluu muun muassa Eero<b> </b>Järnefeltin, Helmi Biesen, Venny Soldan-Brofeldtin ja Hugo Simbergin sekä Juhana Blomstedtin teoksia. Koulurakennukset Yrjönkadulla, Nervanderinkadulla
ja Isonnevantiellä ovat olleet kuin gallerioita, joissa teokset ovat olleet osa koulutyön arkea. Yli 200 taideteoksen kokoelma kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurihistorian kehityksestä. Vuonna 1886 perustettu SYK otti ensimmäisinä vuosikymmeninään
kantaa tyttöjen koulutukseen ja kielikysymykseen, ja taide puolestaan heijastaa aikansa poliittista tilannetta, kuten suomalaisuusliikkeen nousua. Koulun taideteoksilla on arvo myös sukupolvia yhdistävänä kokemuksena. Koulun taulut esittelee näitä taideteoksia,
niiden tekijöitä ja kohteita sekä kertoo lahjoitusten historiasta. </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Taiteilijoiden Kulosaari</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Elina Seppälä</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Miltä Kulosaaren kaupunginosa näyttää taiteilijoiden silmin? Helsingin Kulosaari tunnetaan arkkitehtien 1900-luvun alussa perustamana merellisenä huvilayhdyskuntana ja lähetystöjen kotipaikkana. Mutta saarella on myös tehty taidetta ja eletty taiteilijaelämää.
Taiteilijoiden Kulosaari esittelee viitisenkymmentä saarella asunutta eri alojen taiteilijaa kirjailija Volter Kilvestä runoilija Pentti Saarikoskeen ja taidemaalari Ester Heleniuksesta säveltäjä Kaija Saariahoon. Samalla Kulosaari itse näyttäytyy erilaisena,
kun sitä tarkastellaan taiteilijoiden silmin. Miten taiteilijat asettuivat osaksi saaren yhteisöä? Kuinka Kulosaari näkyi heidän teoksissaan? Entä mitä taiteellisia jälkiä taiteilijat itse jättivät saarelle? Kuvataiteilija Maria Wolfram ja näyttelijä-muusikko
Olavi Uusivirta kuvaavat, minkälaista on asua Kulosaaressa taiteilijana tänään.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Hietalahden jugendlinna</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Suna Vuori</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Jugendlinna Ankan korttelissa, osoitteessa Hietalahdenranta 15, valmistui asuintaloksi vuonna 1904. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtuuritoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna, kun Suomi oli vielä Venäjän suuriruhtinaskunta. Jykevä rakennus on kestänyt pommitukset
ja seissyt järkähtämättä paikoillaan, kun Hietalahtea ja Jätkäsaarta on rakennettu, purettu ja jälleenrakennettu. Naapurissa sijaitsevan telakan eri vaiheita talon asukkaat ovat saaneet seurata aitiopaikalta 120 vuoden ajan. Teos esittelee paitsi taloyhtiön
historiaa ja rakennuksen kiinnostavia entisiä asukkaita myös lähikortteleita ja merellisen Hietalahden muita maamerkkejä. Talossa on toiminut muun muassa Kuuban lähetystö, ja siellä ovat asuneet niin VR:n pääjohtaja Jalmar Castren kuin markiisitar Elna Messia
de Prado.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Taikaa ilmassa — Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Kari Tarkiainen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Esseitä merentakaisesta naapuristamme. Professori Kari Tarkiaisen oivaltavat esseet luovat kulttuurihistoriallisia näkökulmia Viron historiaan ja nykypäivään, jotka kytkeytyvät toinen toisiinsa. Viron dramaattiset vaiheet aina kalparitareitten valloituksesta
viimeisimpään uudelleenitsenäistymiseen selittävät yhteiskunnan ja kulttuurin meitä eurooppalaisempaa ilmettä ja virolaisten voimakasta patriotismia. Monipuolinen teos luotaa niin kielellistä sukulaisuutta suomalaisten kanssa, Baltian saksalaisten vaikutusta
kuin väkivaltaisen yhteiskuntajärjestyksen pakkopaitaa. Eivätkä käsittelemättä jää laulujuhlien perinne, virolainen kansallismaisema ja kulinariakaan. Eteläinen naapurimaamme näyttäytyy sekä tuttuna että vieraana.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b><br>
</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Lamaantumaton — SAK 1989-2001</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Eemeli Hakoköngäs</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön kohtalon vuodet. Taloudellinen nousukausi, koulutustason kasvu ja yksilöllisyyden ihannointi saivat 1980-luvulla tutkijat ennustamaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n loppua. Toisin kävi. Suomi sukelsi
talouslamaan, ja kesällä 1992 joka viides SAK:n jäsen oli työttömänä tai lomautettuna. SAK ei lamaantunut, ja sen jäsenmäärä kasvoi suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin. Kolmikantaisen työmarkkinapolitiikan kulmakivenä SAK on vaikuttanut jokaisen suomalaisen
elämään, ostovoimaan, sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin. Historiateos avaa näkymän Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön toimintaan 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Samalla se tarkastelee koko suomalaisen yhteiskunnan lähihistoriaa aikakaudella, joka
muutti niin Suomen sisäisiä suhteita kuin asemaa maailmassa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Jälkiä ihmisessä — Lääkärin muistoja elämästä ja työstä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Amos Pasternack</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Amos Pasternackin perhetarinat avaavat ajankohtaisen tunnemaiseman vähemmistöstatukseen 1900-luvun alun Suomesta tähän päivään. Kirjaa kuvittaa suvun ainutlaatuinen kuva-arkisto. Lääketieteen ja kirurgian tohtori Amos Pasternack (s. 1936) muistelee elämäänsä
juutalaisperheen poikana ja matkaansa kohti tiedon, taiteen ja tunteen maailmaa. Lapsuuden pelot, sota-ajan pommitukset ja nuorena kunnanlääkärinä saadut kokemukset muokkasivat hänestä eettisyyttä korostavan lääkärin, joka teki pitkän uran Tampereen yliopistossa
sisätautiopin professorina ja lääkärien koulutuksen uudistajana. Pasternackin elämäntarina antaa lukijalle ainekset pohtia etiikan, syrjinnän ja anteeksiannon teemoja.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><span style="font-size:11.5pt">***</span></i><span style="font-size:11.5pt; color:rgb(33,33,33)"></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i>HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota
uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i>Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:</i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank"><i><span style="color:blue">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></i></a><i> josta se lähetetään
ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: </i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank"><i><span style="color:blue">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></i></a></p>
</div>
</body>
</html>