<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<style type="text/css" style="display:none;"><!-- P {margin-top:0;margin-bottom:0;} --></style>
</head>
<body dir="ltr">
<div id="divtagdefaultwrapper" dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,Helvetica,EmojiFont,"Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen <</i><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko" target="_blank"><i><span style="color:black">agricolan.arvostelut@gmail.com</span></i></a><i>>
 ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä <b>oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi.
</b>Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>***</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Kirjalistat kustantajittain</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u>Siltala:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Valkoista ja mustaa ­– Etelä-Afrikka apartheidista nykypäivään</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Raakel Inkeri</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Etelä-Afrikka on ristiriitojen maa. Kohisten kasvanut talous, BRICS-jäsenyys ja vankka asema globaalin etelän edustajana ovat nostaneet sen merkittävään maailmanpoliittiseen rooliin. Toisaalta maata ja enemmistöä sen väestöstä kurittaa köyhyys, korruptio, apartheidin
 ajassa jumittava elintaso ja syvä yhteiskunnallinen turvattomuus. <i>Valkoista ja mustaa</i> johdattaa lukijan kolonialismin vaiheiden kautta apartheid- eli rotuerottelujärjestelmään sekä siihen, miten järjestelmä lopulta hajosi. Kirja kysyy, luhistuuko entinen
 vain valkoisten maa auttamatta käsiin, vai onko se Afrikan taloudellinen ja sosiaalinen veturi ja tulevaisuuden toivo. Kuinka pitkät ovat historian jäljet? Valkoista ja mustaa kertoo siitä, että Etelä-Afrikassa ihonvärillä on väliä. On aina ollut.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Mafia Africa ­– Nigerian tuntemattomat kultit</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Célia Lebur, Joan Tilouine (suom. Taina Helkamo)</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Mafia Africa</i> on kahden ranskalaisen tutkivan journalistin vuosien työn tulos. Kirja kuvaa nigerialaisten kulttien kehittymistä afrikkalaiseksi mafiaksi, jonka lonkerot ulottuvat kaikkialle maailmaan. Nigerian kultit syntyivät 1950–1970-luvuilla Benin
 Cityn yli- opistojen veljeskuntina. Ne ammensivat Beninin kuningaskunnan kukoistavasta menneisyydestä, kulttuurista ja uskonnollisista riiteistä. Ne ottivat vaikutteita myös antikolonialismista ja panafrikkalaisuudesta. Vähitellen kultit kehittyivät sotilaallisemmiksi
 ja väkivaltaisemmiksi organisaatioiksi. Jengit sotivat keskenään, mutta tekivät tarvittaessa yhteistyötäkin. Lopulta ne sotkeutuivat myös Nigerian politiikkaan. Nykyisin kultit toimivat viidessä maanosassa verkostona, jonka johdossa ovat mahdikkaat ja vallantäyteiset
 afrikkalaispoliitikot sekä paikallisruhtinaat. Nettirikoksia ja nigerialaiskirjeitä tehtailevat ”Yahoo boysit” rakentavat Benin Cityyn miljoonahuviloita. Ihmiskauppa on Nigerian mafian ydinliiketoimintaa. Nuoria naisia kuljetetaan Eurooppaan ja pakotetaan
 prostituutioon ”jujulla” eli pahoilla hengillä uhkailemalla, pieksemällä, raiskaamalla ja tappouhkauksilla. Italiassa kultit tekevät yhteistyötä Cosa Nostran, Camorran ja ’Ndraghetan kanssa. Ranskassa ne ulottuvat Marseillen gettoihin, joiden purettavissa
 kerrostalokolosseissa asuvat laittomat siirtolaiset ja joissa harjoitetaan prostituutiota ja kulttien väkivaltaisia initiaatioriittejä. Kulteilla on yhteydet Japanin yakuzoihin ja Meksikon huumekartelleihin. Metamfetamiinia kokataan Nigerian viidakkolaboratorioissa
 teollisessa mittakaavassa. <i>Mafia Africassa</i> kuljetaan Benin Citystä Marseilleen, Tripoliin ja Palermoon. Kirja johdattaa lukijan väkivaltaisen ja vähän tunnetun järjestäytyneen rikollisuuden jäljille.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Suomalaisen elämänmuodon puolustaja ­– Matti Virkkunen yhteiskunnallisena vaikuttajana</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Marko Paavilainen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kapitalismin kuningas, konservatismin kokkamies, kuiskaaja, Raha-Matti, ystävä KOPista, Suomen Roope Ankka, taantumuksenja suuren rahan ylipappi... Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Matti Virkkunen (1908– 1980) sai julkisuudessa useita kutsumanimiä. Monet olettivat,
 että hänen yhteiskunnallinen rahaan perustuva valtansa ulottui sotien jälkeisessä Suomessa kaikkialle: talouselämästä säätiöihin ja politiikasta tiedemaailmaan. Arvostelijoilleen hän edusti savuverhon takaa toimivaa kaikkivoipaista kulissimiestä. Virkkusen
 värikäs työura alkoi diplomaattina Lontoossa, jossa hän järjesteli aseistusta talvisotaa käyvälle Suomelle. Sotien jälkeen Virkkunen avasi kauppasuhteita länteen. Ulkoministeriöstä hän siirtyi KOP:hen, jonka pääjohtajaksi hänet valittiin vain 39-vuotiaana.
 Pankkiuran rinnalla Virkkunen vaikutti kommunismin vastaisissa organisaatioissa puolustaen määrätietoisesti demokratiaa ja vapaata markkinataloutta. Vasemmistossa hänet nähtiin sysimustana äärioikeistolaisena änkyränä, edistyksen jarrumiehenä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Dosentti Marko Paavilaisen teos <i>Suomalaisen elämänmuodon puolustaja</i> tarkastelee Virkkusen yhteiskunnallista ajattelua ja toimintaa, joka huipentui Urho Kekkosen haastamiseen presidentinvaaleissa 1968. Virkkusen mielestä maa tarvitsi hänenlaisensa presidentin,
 joka puolustaisi suomalaista elämänmuotoa keskellä vaarallista yhteiskunnallista murrosta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Aimo Pajunen – Kylmän sodan kenraali</b><br>
Henrik Tala</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Aimo Pajunen (1931–2013), pitkäaikainen puolustusministeriön kansliapäällikkö, oli varsinainen kylmän sodan kenraali. Pajunen ymmärsi poikkeuksellisen hyvin Suomen tukalan aseman supervaltojen puristuksessa. Hän osasi tilanteen mukaan vedota idän synkkiin miehiin
 ja lämmitellä lännen kylmiä kenraaleita. Pajusen keskeinen tehtävä oli junailla Suomen asehankintoja, ja niissä hän tasapainoili niin taitavasti, että Suomi sai lännestä mitä tarvitsi eikä joutunut ottamaan idästä sitä mitä ei halunnut. Kylmän sodan pelissä
 Pajunen oli mestari. Hän oli paikalla, kun tarvittiin kovanaamaista kauppamiestä avaamaan amerikkalaisten asekaupparajoituksia Suomen hyväksi. Hän oli pyörittämässä seurapiiriä, kun piti vahvistaa Neuvostoliiton luottamusta Suomeen ja hälventää epäilyksiä
 sopimattomista puuhista lännen suuntaan. Kontaktiensa ansiosta hän oli Suomen turvallisuuspolitiikan terävä vaikuttaja ja asiamies niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Asehankinnoillaan Pajunen vei Suomen vaivihkaa Yhdysvaltojen ystävyyteen jo paljon ennen kuin Itä-Eurooppa vapautui. Muurin murruttua Pajunen täytti Suomen asevarastot puoli-ilmaisella itäsaksalaisella materiaalilla ennen kuin muut tajusivat sellaista olevan
 saatavilla. Amerikkalaisia hän kestitti ja viihdytti niin, että pääsi lopulta puhemieheksi Suomen Hornet- kaupoille, joilla Suomi ja Pentagon vaihtoivat kihlat kohti yhteistä tulevaisuutta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u>Teos:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Pako revitystä maasta – Syyrialaispojan matka kohti rauhaa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
John Simon (Suom. Jaakko Kankaanpää)</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Vuonna 2015 Suomeen alkoi saapua ennennäkemätön määrä pakolaisia Irakista, Syyriasta ja Afganistanista. Ensimmäisenä vuonna saapui yli kolmekymmentätuhatta ihmistä, joista noin kolmetuhatta oli yksin saapuneita ala-ikäisiä poikia. Yksi pojista oli Bashar, joka
 oli elänyt lapsuutensa Syyrian taisteluiden keskellä, talonraunioiden ympäröimänä, tarkka-ampujia väistellen. Kaoottisessa Syyriassa hän pärjäsi rohkeudellaan ja nokkeluudellaan, ja samat ominaisuudet olivat hyödyksi hänen päädyttyään Kreikkaan pahamaineiselle
 Morian pakolaisleirille. Lopulta Bashar sai turvapaikan Suomesta. Mutta kaiken koetun jälkeen elämä rauhallisessa Suomessa on ollut yllättävän vaikeaa. John Simon on seurannut vuosien ajan Basharin elämää Suomessa. Hän on kirjannut ylös Basharin koskettavan
 tarinan, mutta kuvaa myös Syyrian konfliktin monimutkaisen taustan sekä Basharin elämään vaikuttaneet poliittiset käänteet. Nuoren miehen tarina havainnollistaa myös Suomen kotouttamistoimien sokeita pisteitä, joista kauaskantoisimpiin kuuluu riittämätön ymmärrys
 sodan keskellä elämisen psyykkisistä seurauksista.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
  </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Voittoja ja Tappioita</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Osmo Soininvaara</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Voittoja ja tappioita on Osmo Soininvaaran poliittinen muistelmateos. Hänen uransa on edennyt niin sattuman kuin suunnitelmienkin ohjaamana montaa reittiä. Yhteiskunnallisesti näkyvin niistä on vienyt 1960-luvun lopun nuorliberaaleista Helsinki-liikkeen ja
 Koijärven kautta yhdeksi vihreän liikkeen kantavista voimista ja Vihreää liittoa perustamaan – ja kaikkeen, mitä siitä on hänen kohdallaan seurannut. Soininvaaran yhteiskunnalliselle ajattelulle perusvireen antanut tieteenala puolestaan on johtanut Helsingin
 yliopiston tilastotieteen laitokselta lopulta Aalto-yliopiston taloustieteen laitokselle. Lisäksi hän on ollut lukuisissa julkisissa luottamustoimissa muun muassa kansanedustajana, peruspalveluministerinä sekä pitkään Helsingin kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksessa
 ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajana. Kun kyse on muistelmista, olennaista on tietenkin se, mitä elämästä on jäänyt selkeimmin mieleen. Soininvaaran tapauksessa niitä asioita lukijan onneksi riittää – niin voittoja kuin tappioitakin, kirjoittajalle
 ominaisella lämpimällä (itse)ironialla kerrottuna.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Aalto. Yliopiston synty</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Merina Salminen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Syksyllä 2005 Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa pitää lukuvuoden avajaispuheen. Puheessa Sotamaa ehdottaa TaiKin, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun yhdistämistä monialaiseksi autonomiseksi yliopistoksi. Käynnistyy tapahtumasarja,
 joka jää suomalaisen yliopistopolitiikan historiaan. Sotamaan ehdotus saa taakseen ennennäkemättömän yhteiskunnallisen konsensuksen. Tekniikan, talouden ja taiteen rajapinnoista uudenlaista kilpailuetua hakeva yliopisto on ajatuksena houkutteleva niin ylimmän
 valtiojohdon, yritysjohtajien kuin kolmen korkeakoulun rehtorinkin mielestä. <i>Aalto. Yliopiston synty</i> -teos kertoo siitä, miten uusi suomalainen yliopisto syntyi. Kirjaan on haastateltu lähes sataa avainhenkilöä, jotka valottavat tätä ainutlaatuista
 yhteiskunnallista prosessia omista lähtökohdistaan. Kirjassa vastataan kysymykseen, miksi Aalto-yliopisto syntyi juuri 2000- luvun alussa. Ketkä veivät prosessia eteenpäin? Mitä akateeminen yhteisö hankkeesta ajatteli? Mitä yritysjohtajat hankkeelta toivoivat?
 Entä valtionhallinnon päätöksentekijät? Vastustajiakin tietysti oli – hekin pääsevät kirjassa ääneen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u>WSOY: </u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Anna-Riikka Carlson</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Rakastetun kirjailijan Eeva Kilven elämästä, elämän rajallisuudesta, kirjallisuuden voimasta sekä rajat ylittävästä ystävyydestä. Kaikki alkaa siitä, kun kustantaja Anna-Riikka Carlson aloittaa säännölliset vierailut kirjailija Eeva Kilven luona. Alkaa kahden
 eri sukupolven naisen ystävyys, jonka ylläpitävänä voimana on rakkaus kirjallisuuteen ja elämään. Nämä juhlat jatkuvat vielä kertoo ystävysten sielukkaista kohtaamisista ja Eeva Kilven monivaiheisesta, pitkästä elämästä. Kirjassa palataan Eevalle rakkaisiin
 paikkoihin, ihmisiin ja elämäntapahtumiin, mutta samalla eletään nykyajassa, maailmassa, joka olisi köyhempi ilman Eeva Kilven poikkeuksellista tuotantoa. Kilven teokset rakkaudesta, luonnosta ja koti-ikävästä ovat entistä ajankohtaisempia ja ne puhuttelevat
 kaikenikäisiä. Samalla kun Kilven elämänlanka on ohentunut, hänen teostensa elinvoima on vahvistunut. Eeva Kilven perinnöstä kertovat kaikki ne viestit, joita Anna-Riikka kuljettaa maailman ja Eevan välillä. Haikeankauniisti kirjoitettu kirja on ylistys aidoille
 kohtaamisille, pakahduttavalle ystävyydelle ja kirjallisuudelle. ”Sinä sanoit, että tämä, mitä tässä tapahtuu, on lahja ja että tässä on jotain pyhää. Ettei tällaista tapahdu ihmisille. Tapahtuu! Sinä tämän kaiken sysäsit liikkeelle, vaikka luulet, että se
 olen minä. Sanoit, että olen satu. Voiko ystävälle kauniimmin sanoa?”</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
   </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Paljastus. Tarina dopinguutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Johanna Aatsalo</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Nuori naistoimittaja julkaisee dopinguutisen, joka ravistelee kansakuntaa ja suistaa hänen oman elämänsä raiteiltaan. Tammikuussa 1998 Johanna Aatsalo, nuori ja kunnianhimoinen STT:n toimittaja, kirjoittaa uutisen: ”Suomalaista maajoukkuetason mieshiihtäjää
 epäillään dopingista.” Uutisen julkaisusta alkaa tunti tunnilta etenevä trilleri, jonka aikana hiihtoliiton johto Esko Ahoa myöten pyrkii tuhoamaan Aatsalon uran. Kollegatkin kääntävät selän, ja Aatsalosta tulee kansakunnan sylkykuppi. Herjaukset, valheet
 ja tappouhkaukset satelevat, ja Aatsalo alkaa epäillä omaa mielenterveyttään. Todistaakseen syyttömyytensä hän alkaa kuumeisesti etsiä lisätodisteita. Vasta vuosien päästä, uuvuttavien oikeustaistelujen jälkeen maailmalle paljastuu, että Aatsalo oli alusta
 asti oikeassa. Mutta sitä ennen hänen elämästään ehdittiin tehdä helvettiä. Paljastus on jännittävä tarinallinen tietokirja toimittajan kujanjuoksusta totuuden puolesta sekä oikeusmurhasta, joka hakee vertaistaan suomalaisessa oikeushistoriassa. Kirja kertoo,
 millaista on olla nainen maailmassa, jonka säännöt johtoasemissa olevat miehet sanelevat.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Suomalaistaistelijana Ukrainassa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Ann-Mari Leinonen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
”Joukkuetoverit ottavat minusta myöhemmin valokuvan muistoksi. Kuvasta katsoo siloposkinen perheenisä, jonka silmissä on kylmä katse mutta jonka kasvoilta näkyy jotain peruuttamatonta. Vaikka en sitä siinä hetkessä vielä ymmärräkään, jotain on mennyt lopullisesti
 rikki. Kuukausia myöhemmin kuolleiden miesten kasvot vainoavat minua unissa ja joskus valveillakin. Tappaminen ei tapahdu jälkiä jättämättä.”</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kukaan ei tiedä etukäteen, miten reagoi kohdatessaan ensimmäistä kertaa sodan totaalisen epäinhimillisyyden. Tämän on saanut huomata myös Arttu, joka on taistellut Ukrainan puolesta niin Kiovassa kuin itärintamalla. Moni henkseleitään paukutellut lähti ensikontaktin
 jälkeen kotiin, mutta Arttu kykeni toimimaan sodan hirvittävissä olosuhteissa ja nousi ilman aiempaa sotilastaustaa arvostetuksi taistelijaksi. Hän korostaa, ettei sota ole sankaritarina. Se on likaista puuhaa, johon jonkun on vain tartuttava, jotta paha ei
 voittaisi. Lopullinen hinta sodasta tuli kuitenkin maksettavaksi Suomeen paluun jälkeen, kun rintamalla koetut kauheudet hiipivät väkisinkin takaisin mieleen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>He selvisivät sodasta</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Jenni Kirves</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Vallalla on käsitys sodasta palanneista miehistä traumatisoituneita ja väkivaltaisina vanhempina. Suurin osa veteraaneista oli kuitenkin riittävän hyviä isiä ja kelpo ihmisiä. Miten tämä oli mahdollista kaiken sen jälkeen, mitä he olivat kokeneet? Jenni Kirveen
 oivaltava teos kertoo sodan kauheudesta mutta myös sen keskeltä löytyvästä hyvyydestä, sodan jälkeisistä painajaisista mutta myös toivosta, läheisyydestä ja toipumisesta. Sota jätti kaikkiin sen kokeneisiin jälkensä, mutta yllättävää kyllä jälleenrakennusajan
 Suomessa osattiin käsitellä sotilaiden traumaa oikeilla tavoilla. Sodan jylistessä Euroopassa tälle tiedolle tulee valitettavasti olemaan taas tarvetta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kylä joka ei luovuttanut – Elämää, kuolemaa ja vastarintaa Ukrainassa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Andrew Harding</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Maaliskuu 2022. Eteläukrainalaisessa Voznesenskin pikkukaupungissa sijaitsevan sillan kohtalo saattaa kääntää sodan suunnan heti sen alkumetreillä. Kylän asukkaat eivät ole antamassa periksi helpolla, vaikka raskaasti aseistetut venäläisjoukot ovat jo lähellä.
 Hyökkääjät eivät odota vastusta, sillä he ovat valtaamassa rauhallisella maaseudulla sijaitsevaa Voznesenskia, jonka asukkaat ovat suurimmaksi osaksi eläkeläisiä. Mahdollisuudet ovat pienet, mutta kotiaan puolustavien asukkaiden suunnitelma saattaa pelastaa
 paitsi heidät, myös koko Etelä-Ukrainan. Juristi Valentin liittyy vapaaehtoisten perheenisien muodostamaan armeijaan ja väijyy juoksuhaudassa rynnäkkökivääri kädessään. Samaan aikaan 21-vuotias Serhi heiluttaa Molotovin cocktailia ja vaanii venäläisiä panssarivaunuja,
 jotka ovat matkalla kohti siltaa. Kuusikymppinen Svetlana suuttuu, kun venäläiset joukot muuttavat hänen kotinsa veriseksi komentokeskukseksi. Uskomaton tositarina kertoo ratkaisevasta hetkestä Ukrainan sodassa ja tavallisista ihmisistä, jotka uhmasivat suurempaa
 vihollista kekseliäisyydellä ja rohkeudella.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kirurgina Ruandassa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Seppo Salminen, Leena Hirvonen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Ruandan kansanmurhan loppuvaiheilla nelikymppinen Seppo Salminen jätti Suomeen perheensä, arkensa ja työnsä ja lähti lääkäriksi keskelle sotaa Kigaliin, Ruandan pääkaupunkiin. Salminen lähti Punaisen Ristin kenttäsairaalaan vastaamaan klinikasta tietämättä
 tarkkaan, mikä häntä odottaisi ja selviäisikö hän koskaan takaisin kotiin. Hänen edeltäjänsä oli menettänyt järkensä, ja olosuhteet olivat kaoottiset. Ruandassa Salminen näki päivittäin sekä kuoleman että sen läheisyyden synnyttämän pelon. Hän leikkasi niin
 tappajia kuin tapettavia ja hoiti synnytykset, amputaatiot ja vaativat kirurgiset toimenpiteet ilman puhdasta vettä ja kelvollisia työvälineitä. Työ vaati jatkuvaa improvisointia, ja iso osa potilaista oli avun ulottumattomissa. Silti toivoa ei saanut menettää.
 Kirurgina Ruandassa kuvaa rohkean suomalaiskirurgin elämää Ruandan julmuuksien myrskynsilmässä. Kirja kertoo myös ihmisistä, jotka Salminen onnistui pelastamaan. Ruandan kansanmurha tapahtui vuonna 1994, tasan 30 vuotta sitten. Sen aikana hutut tappoivat 800
 000 tutsia ja maltillista hutua YK:n katsoessa voimattomana sivusta. Nykyään Ruanda on yksi Afrikan kehittyneimmistä valtioista. Murhenäytelmän traumat eivät kuitenkaan ole täysin parantuneet.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Hanna Nohynek – Peloton</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Terhi Hautamäki</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Hanna Nohynek on tullut tutuksi korona-ajan rauhallisena asiantuntijana. Sitä ennen hän on ehtinyt elää jännittävän elämän. Hanna Nohynek oli jo nuorena lääketieteen opiskelijana 1980-luvun alussa radikaali, joka vastusti äänekkäästi lääkeyhtiöitä ja ydinaseita.
 19-vuotiaana tehty abortti sai Hannan lupaamaan, että hän lääkäriksi valmistuttuaan tekisi työtä, jolla olisi mahdollisimman paljon merkitystä. Hanna Nohynekin elämäkerta kertoo, miten hänestä tuli seikkailija ja tieteentekijä, joka teki tutkimustyötä Filippiineillä
 köyhissä oloissa perhe mukanaan ja nousi lopulta Suomen rokotusasiantuntijoiden kärkeen ja maailman rokotuspolitiikan vaikuttajaksi. Menestys on vaatinut myös kovuutta ja uhrauksia, mutta idealismiaan Nohynek ei ole menettänyt. Kirja kertoo inspiroivasta feminististä
 ja tienraivaajasta, joka päätyi tahtomattaan korona-ajan mediakasvoksi ja poikkeukselliseen julkiseen pyöritykseen. Samalla kirja avaa kunnianhimoisen Nohynekin arkea, jossa ura menee usein läheisten edelle. Kirja päästää lukijan myös rokotetutkimuksen, Maailman
 terveysjärjestö WHO:n ja lääkeyhtiöiden kulisseihin.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Luuhun kirjoitettu – Mitä luumme kertovat meistä kuolemamme jälkeen</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Sue Black</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Aikuisen ihmisen luuranko koostuu yli 200 luusta, joista jokaisella on oma tarinansa kerrottavana. Vain taitava ja sinnikäs tutkija osaa maanitella ne paljastamaan salaisuutensa. Oikeusantropologi Sue Black tutkii työkseen ihmisen luita oikeuslääketieteen tarpeisiin.
 Kirjassaan Luuhun kirjoitettu hän tarkastelee luurankoa pala kerrallaan, luku luvulta, päästä jalkoihin, ja paljastaa, miten elämämme kokemukset on kirjoitettu luihimme. Kaikki tekemämme - se mitä söimme, kuinka liikuimme, onnettomuudet joihin jouduimme -
 jättää jäljen luihimme. Sue Black rekonstruoi tapauskertomusten kautta herkkätunteisesti ja kunnioittaen niin rikokset kuin oudoimmat kuolintapaukset ja paljastaa piiloon jääneet tarinamme. Hän näyttää lukijalle, miten poikkeuksellisia tapahtumia luut auttavat
 selvittämään. "Sue Blackin teos (...) on täynnä mukaansatempaavia tapauskertomuksia (...) ja kuivaa huumoria." – Independent</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Tulivuoren varjossa – Löytöretkellä identiteettiä etsimässä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kari Enqvist</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kosmologi Kari Enqvistin ajatuksia identiteetistä, paikasta ja maailmanajastamme Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksen johdattelemana. Viettäessään loppusyksyä 2022 Sisiliassa Etnan juurella kosmologi Kari Enqvist alkaa Venäjän hyökkäyssodasta järkyttyneenä pohtia
 aikakauttamme, Euroopan historiaa ja omaa osaansa siinä: Kuinka hänestä tuli hän, kuinka ajastamme tuli sellainen kuin se on, ja miten taustalla häilyvä tulivuori vaikuttaa tähän kaikkeen? Peilatessaan maailmaa kuin vääristyneestä italialaisesta kuvastimesta
 Enqvist johdattaa lukijaa tunnistettavalla tyylillään Catanian tulivuoren tuhkan peittämiltä kaduilta niin Via Appialle kuin Lahden radiomastojen juurelle ja takaisin. Hän pohtii, miksi italialaiset kiinnittyvät voimakkaasti kotikyläänsä ja miten historian
 kerrostumat muokkaavat tulkintaamme maailmasta. Kaiken aikaa taustalla häilyy sota kuin tulivuoren profiili, jonka juurella elämä jatkuu omissa uomissaan, vaikka lumihuippuinen jättiläinen voi purkautua koska tahansa.Kari Enqvist matkaa Hemingwayn jalanjäljissä
 kohti Caporetton kylää, jossa ensimmäisen maailmansodan surkeimmasta tappiosta syntyi hänen maailmanaikansa. Hän yhdistää henkilökohtaiset kokemuksensa aikakautemme suuriin linjoihin tavalla, joka saa lukijan uppoutumaan tekstiin ja pohtimaan omaa paikkaansa
 maailmassa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Suomen kallein asianajaja – Zacharias Sundströmin elämä ja teot</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Staffan Bruun </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Zacharias Sundström tunnetaan Suomen historian kalleimpana lakimiehenä, ja hän on myös yksi menestyneimmistä. Sundström on edustanut muun muassa Peter Fryckmania, Pentti Kouria, Ulf Sundqvistia, ja vakoilusta aiheetta epäiltyä Alpo Rusia. Lisäksi hän on voittanut
 satojen miljoonien eurojen arvoisen oikeusjutun Uudenkaupungin autotehtaan kohtalosta General Motorsia vastaan. Sundström on ehtinyt laatia lakeja Lesothossa ja hoitaa professuureja muun muassa Helsingin, Tukholman ja Stellenboschin yliopistoissa. Hän on neuvonut
 Nelson Mandelaa, pitänyt viinitilaa Etelä-Afrikassa ja päätynyt Supon tarkkailuun. Lisäksi hän on Zacharias Topeliuksen jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Tämä on hänen tarinansa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Eläinten turvakoti Tuulispää</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Selma Lähteenmäki</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Sykähdyttävä teos eläinten turvakoti Tuulispäästä, jossa kovalta kohtalolta pelastetut eläimet saavat elää luonnollisen elämänsä loppuun asti, ei ihmisiä varten vaan ihmisen hoivassa. Maatilan isäntä soitti hädissään. Hän oli uupunut töissään, ja karjaa oltiin
 hakemassa pois, mutta hänen sydämensä särkyisi, jos vasikkaa odottava Vippa-lehmäkin joutuisi teuraalle. Voisiko se tulla Tuulispäähän? Voisi, vastasi Piia Anttonen, Eläinsuojelukeskus Tuulispään perustaja. Tuulispään ihmiset hoivaavat eläinystäviään suurella
 sydämellä, ja haluavat taata heille onnellisen loppuelämän. Eläinten turvakoti - Tuulispään onnekkaat eläimet kertoo Suomen ensimmäisen ja isoimman tuotantoeläinten turvakodin arjesta, sen ihmisistä ja tietenkin eläimistä kuten anarkistisesta Aprilli-vuohesta,
 hellyydenkipeästä Late-härästä ja tavallisten possujen seuraan kotiutuneesta villisika Oskarista. Tuulispään tarina herättää ajatuksia ihmisten suhteesta eläimiin: voisimmeko nähdä eläimet ensisijaisesti itsenäisinä ja tuntevina olentoina sen sijaan, että
 mietimme miten hyvin ne soveltuvat harrastuksiimme tai tuotantovälineiksi?</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u>Tammi:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Heikki Silvennoinen – Nousut ja laskut</b><br>
Tommi Saarela</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Heikki Silvennoinen pohtii menestystään, menneisyyttään, tulevaisuuttaan ja tehtäväänsä maailmassa – viihdyttämisen sietämätöntä keveyttä ja arvoitusta kaiken takana.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Toiset meistä kestävät kolhuja enemmän, toiset vähemmän. Silti kaikista löytyy kohta, joka murenee ennemmin tai myöhemmin. Niin kävi myös Heikki Silvennoiselle. Kahden menestyksekkään uran ja kolmen rikkoutuneen avioliiton sekä erilaisten vastuiden ja suhdesotkujen
 kasaama taakka ajoi Silvennoisen kippaamaan roimasti enemmän kuin yhdet piiskaryypyt keikan alle. Ankara elämänvaihe selkisi lopulta hypnoosin, terapian ja meditaation avulla. Ja kas, elämä seestyi – ainakin jonkin verran. Mittavan päivätyön suomalaisessa
 viihteessä tehnyt Silvennoinen on alun perin taiturimainen kitaristi, joka nousi esiin progressiivisen rockin pioneereihin lukeutuneessa Tabula Rasassa. Hänen elämäntarinaansa ei voisi kuitenkaan kertoa ilman Kummelia. Kummeli oli piristysruiske, jota 1990-luvun
 alun lama-Suomi kaipasi ja tarvitsi. Ohjelma nosti itseoppineen, monikasvoisen viihdetaiteilijan siihen kansan rakastamien tähtien joukkoon, jonka tekemiset ovat tuttuja niin varttuneemmalle kuin nuoremmallekin ikäpolvelle. Nousut ja laskut on Heikki Silvennoisen
 omin sanoin kertoma elämäntarina ja paikoin syviinkin vesiin sukeltava henkilökuva, joka paljastaa, että kirjan kohde on aidoimmillaan jotain aivan muuta kuin sketsihahmojensa kaltainen häröilijä 24/7.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Johanna Venho </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Missä ihminen voi kokea olevansa kotona? Mistä löytyy hengellinen koti? Mari Leppänen on tullut tunnetuksi rohkeana yhteiskunnallisena kannanottajana ja lasikattojen murtajana, ja pitkän tien hän on kulkenut myös oman hengellisyytensä kanssa. Millainen pieni
 tyttö oli Käpylässä tutkijavanhempien viidentenä lapsena varttunut Mari? Mitä hän ajatteli elämästä nuorena aikuisena? Mitkä periaatteet hänelle ovat luovuttamattomia nyt, Turun piispana ja keski-ikäisenä, aikuistuvien lasten äitinä? Elämässä on kyse tien
 kulkemisesta. Kirjailija Johanna Venho tekee matkoja Mari Leppäsen kanssa tämän elämän tärkeille paikoille aina pohjoissavolaisesta kesämökistä Velkuan saarelle ja Poitsilan hiljaisuuden luostarista syksyiseen retriittiin Utössä. Marin lapsuus, nuoruus ja
 aikuisuus avautuvat monine mahdollisuuksineen ja valintoineen. Matkoilla keskustellaan ja annetaan hiljaisuuden puhua. Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa kertoo omannäköiseen naisen elämään kasvamisesta, ajan virroista ja vastavirroista, yhteisöstä ja sen merkityksestä.
 Mari ja Johanna etsivät kirkkojen avoimia ovia ja katsovat ulos ikkunasta alttarin takana.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
  </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Sodan sellisti – Lukas Stasevskij ukrainalaisilla juurillaan</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Pirjo Houni </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Suomalais-ukrainalainen muusikko ja dokumentaristi kertoo, kuinka päätyi konserttisaleista sodan keskelle Ukrainaan. Mihin maahan kuulun? Tätä Lukas Stasevskij kysyy itseltään Kiovassa helmikuussa 2022, kun venäläiset alkavat pommittaa Ukrainaa. On päätettävä,
 palatako Suomeen vai löytääkö oma paikkansa sotaa käyvästä maasta. Sodan sellisti kertoo, kuinka Stasevskij lähtee etsimään identiteettiään isänsä kotimaahan juuri ennen Venäjän hyökkäystä. Kirja kertoo Tampereella varttuneen opiskelijan värikkäästä nuoruudesta,
 noususta kohti klassisen musiikin huippua sekä hetkistä, jolloin soitto saa uuden merkityksen Hersonin korsussa tai Irpinin kulttuuritalon raunioilla. Lukas Stasevskij on tallentanut kamerallaan raa’an hyökkäyssodan tuhoja ja ukrainalaisten ristiriitaisia
 tuntoja kriisin keskellä. Kirja on kaunistelematon ja läheltä nähty kuvaus nyky-Ukrainasta, sen rosoista ja vahvasta elämäntunnosta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kari Kanala - Pappi ja pelimies</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Heli Pruuki</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kari Kanalassa on rosoa ja ristiriitaa, mutta myös herkkyyttä ja avoimuutta. Hän on tuonut syvyyttä viihdemaailmaan ja viihdemaailman tuulia kirkkoon. Se herättää mielipiteitä ja tunteita. Muistelmateos kertoo Kari Kanalan kiemurtelevan elämäntarinan ja tien
 julkkispapiksi. Se sisältää yllättäviä tarinoita Karin elämästä ja sen toistuvista sattumuksista, mokista ja käänteistä, katumuksen ja ilon aiheista, elämänkatsomuksesta ja siitä, miten Kari näkee tehtävänsä pappina. Huumoria ja Kanaluuksia unohtamatta. Kirjassa
 äänen saavat paitsi Kari itse myös hänen läheisensä, ex-vaimo sekä työtoverit niin kirkon kuin viihdemedian puolelta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
   </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kaksipäinen koira ja muita eläimiä Neuvostoliiton tieteessä<br>
</b>Iina Kohonen </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Hyytävä tarina vie Moskovan kaduille ja tieteen synkkään historiaan, missä koirat heräsivät kuolleista, lensivät avaruuteen ja kantoivat kahta päätä. 1950-luvulla Moskovan kaduilta alkoi kadota pieniä, vaaleaturkkisia koiria eikä kukaan tiennyt, mitä niille
 kävi. Nyt tiedämme. Koirat päätyivät tutkijoiden käsiin, ja niistä tuli kokeellisen lääketieteen ja avaruuskilpailun pioneereja. Sitkeistä katukoirista tuli ensimmäisiä avaruuslentäjiä ja niille tehtiin ensimmäiset elinsiirrot. Tarina on hurja, mutta lukija
 saa oppaakseen kirjoittajan, joka asennoituu eläimiin ja eläimiä tutkiviin ihmisiin kiinnostuneesti ja myötätuntoisesti. Julmuuden vastapainona kirjassa tavataan tutkijoita, jotka tuovat koe-eläimiä kotiinsa toipumaan ja viettämään viimeisiä hetkiään. Vielä
 kymmenien vuosien jälkeenkin he pohtivat tekojensa oikeutusta. Mikään ei ole mustavalkoista, ja meidänkin aikaamme katsotaan vielä joskus silmät ihmetyksestä selällään.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kiinan punaiset keisarit  – Kommunistipuolueen sisäisten valtataisteluiden julma historia</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Mikko Knuuttila</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Jännittävä tietokirja paljastaa häikäilemättömän ja verisen valtataistelun Kiinan kommunistipuolueen tarkkaan varjeltujen kulissien takana. Kuinka Xi Jinpingin pahin haastaja puoluejohtajataistossa sotkeutui brittiliikemiehen murhaan ja sai elinkautisen vankeustuomion?
 Miksi Maon seuraajaksi nimetty Lin Biao pakeni maasta ja kuoli lentokoneen maahansyöksyssä Mongoliassa? Koko Kiinan kommunistipuolueen satavuotinen historia on ollut armotonta kamppailua ylimmästä päätösvallasta. Voittajasta on tullut yksi maailman mahtavimmista
 miehistä, mutta häviäjän kohtalo on ollut armoton. Hätkähdyttävät tositarinat auttavat ymmärtämään jättivaltiota yksinvaltaisesti johtavan puolueen menneisyyttä ja nykyhetkeä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Yksinäisen miehen poika</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Johannes Lahtela</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Yksinäisen miehen poika on kirja traumojen siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Kirjailija Markku Lahtelan itsemurhan vaikutukset paljastavat yhden sotien rikkoman suvun vaietun itsetuhokulttuurin. Onko ketjun katkaiseminen mahdollista? Lahtelan suku näyttäytyy
 päällisin puolin menestystarinana. Suvussa on monia merkittäviä poliitikkoja, taiteilijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Markku Lahtela oli aikansa ihailtu ja kunnioitettu radikaalikirjailija, jonka elämä päättyi oman käden kautta vuonna 1980. Sen jälkeen
 lähisuvussa koettiin vielä kaksi itsemurhaa lisää. Nuorin Markun pojista, Johannes Lahtela, kuvaa avoimesti, miten isän kuoleman vaikutus on Johanneksen omassa elämässä heijastunut lapsuudesta tähän päivään saakka. Alkoholi, menestys, vaihtuvat rakkaudet,
 seksi tai oma perhe eivät ole vaientaneet isättömyyden ja lähisukulaisten itsemurhien aiheuttamaa tuskaa. Yksinäisen miehen poika rikkoo kollektiivisen puhumattomuuden kulttuurin ja tuo lukijan silmien eteen kaiken sen, mikä tavallisesti halutaan kätkeä, peittää
 tai salata.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
  </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Hyvästit kapitalismille ­– Miten elämme tulevaisuudessa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Ulrike Herrmann</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Jatkuva talouskasvu on mahdotonta, kun maapallon ilmastoa on väistämättä suojeltava. Miten tulevaisuuden maailmassa siis eletään? Kapitalismi on saanut aikaan paljon hyvää. Nykymaailmassa se ei kuitenkaan ole enää kestävä talousjärjestelmä. Ulrike Herrmann
 selittää yleistajuisesti, miksi ”vihreä kasvu” ei ole toimiva ratkaisu. Kasvu on sen sijaan saatava tyrehtymään. Ilmastokriisi muuttuu päivä päivältä pahemmaksi, mutta sen hillitsemiseksi ei käytännössä tapahdu juuri mitään. Tämä ei ole sattumaa – ilmastovaikutukset
 liittyvät keskeisesti kapitalistiseen tuotantotapaan. Vaurastumisen ja talouskasvun mahdollistavat vain teknologisten menetelmien käyttö ja niiden tarvitseman energian tuottaminen polttoaineilla. Auringon ja tuulen avulla tuotettua vihreää energiaa ei koskaan
 saada riittävästi koko maailman vaurastumisen tarpeisiin. Niinpä teollistuneiden maiden on hyvästeltävä kapitalismi ja siirryttävä kiertotalouteen, jossa kulutamme vain sen verran kuin pystymme kierrättämään. Miten tämä siirtymä voidaan toteuttaa taloutta
 romahduttamatta? Saksassa bestselleriksi noussut kirja viitoittaa tietä kapitalismin ansasta vapautumiseen liberaalia demokratiaa vaurioittamatta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kuka murhasi Sirkka-Liisa Valjuksen?</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Jesse Mäntysalo, Mari Jäntti</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Dekkarin tavoin etenevä tositarina herättää unohdetun murhamysteerin eloon. Poliisilla oli kaikki, mitä turkulaisnaisen murhan selvittämiseen tarvittiin. Sen piti olla helppo tapaus. On vuosi 1963. Turkulaisessa tanssiravintolassa kohistaan illan komeimmasta
 miehestä. 34-vuotiasta Sirkka-Liisa Valjusta onnistaa. Pari poistuu yhdessä pirssillä, ilta jatkuu Valjuksen luona. Se jää naisen viimeiseksi. Kerrostalon seinien läpi kuuluu vain yksi sana: Älä! Myöhemmin Sirkka-Liisa löytyy kotoaan alasti, raa’asti murhattuna.
 Tekijä katoaa kaupungin kesäyöhön kuin kummitus. Vai oliko heitä sittenkin kaksi?  Alkaa Suomen valtionrajat ylittävä rikostutkinta, jonka keskiössä on verinen jalanjälki. Potentiaalisia surmaajia on lukuisia. Paljastuu salattuja elämiä ja elämäntapoja. Jotakuta
 on kiristetty, toinen tietää liikaa ja liian varhain. Syylliseksi sovitetaan jopa sarjamurhaajia, joista yhdessä on jotain tuttua. Iskikö Bodomin tappaja jälleen? Sirkka-Liisa Valjuksen poika kuulee äitinsä kuolemasta sanomalehdestä. Vartuttuaan hän haluaa
 tietää, kuka vei äidin hengen – tai edes, kuka on hänen isänsä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Väärän auton kyytiin – Suomalaisia katoamistapauksia</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Päivi Hannula</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Avoimia tapauksia maanteiden varsilta kadonneista tytöistä, naisista ja miehistä, joiden kohtalot eivät jätä rauhaan. Voisivatko mysteerit vielä selvitä? Kenen kyytiin 17-vuotias Merja Vaara liftasi varhain heinäkuisena aamuna? Miksei 15-vuotiaasta Piia Ristikankareesta
 ole saatu yhtään varmaa havaintoa sen jälkeen, kun hän lähti kotoaan ovet paukkuen? Nousiko Riina Mäkinen autoon, joka vei hänet kauas Loviisan metsistä? Minne sarjasaalistaja Mika Moringin ajeluttamat naiset päätyivät? Väärän auton kyytiin vie lukijan syvälle
 suomalaisten katoamismysteerien juurille. Mitä jäljettömiin kadonneiden kohtaloista lopulta tiedetään ja miten tapauksia on tutkittu?</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
  </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Rannalla – Miten kirjailijat löysivät meren</b><br>
Sanna Nyqvist </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Miten maisema muuttaa ihmistä – ja ihminen maisemaa? Lähde Jane Austenin, Virginia Woolfin, Tove Janssonin ja muiden klassikkokirjailijoiden matkassa rannalle ja koe maisema kirjailijan silmin. Rannalla on kiehtova matka suolantuoksuiseen kulttuurihistoriaan
 ja kirjailijoiden lempirannoille. Jane Austen reippaili Englannin etelärannikolla, Marcel Proust palasi vuosi toisensa jälkeen Normandian kimmeltävään valoon, ja Tove Jansson loi oman paratiisinsa Suomenlahden saarelle. Rantojen lumo on osa jaettua kokemusmaailmaamme
 ja luontosuhdettamme. Mutta miten pitkään saamme kokea rakkaat rantamme sellaisina kuin ne nyt ovat? Tätä pohti jo August Strindberg 1800-luvun lopulla, kun teollisuus ja turismi muokkasivat Tukholman saaristoa. Rannalla on mukaansatempaava ja yllätyksellinenkin
 kertomus siitä, miksi rannoista on tullut meille tunteiden maisemia, turvapaikkoja ja seikkailujen saarekkeita.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
 </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><span style="font-size:11.5pt">***</span></i><span style="font-size:11.5pt; color:rgb(33,33,33)"></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota
 uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:</i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank"><i><span style="color:blue">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></i></a><i> josta se lähetetään
 ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: </i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank"><i><span style="color:blue">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></i></a></p>
</div>
</body>
</html>