<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<style type="text/css" style="display:none;"><!-- P {margin-top:0;margin-bottom:0;} --></style>
</head>
<body dir="ltr">
<div id="divtagdefaultwrapper" dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,Helvetica,EmojiFont,"Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i>Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen <</i><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko" target="_blank"><i><span style="color:black">agricolan.arvostelut@gmail.com</span></i></a><i>>
ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i>***</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Kuningas Auto – Yksityisautoilu ja politisoituminen Suomessa 1945–1980</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Olli Matikainen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Perheen henkilöauto oli sodanjälkeisinä vuosikymmeninä nykyaikaistumisen ja elintason merkki. Autokuumeen kiihkein kausi osui Urho Kekkosen presidenttikauteen (1956–1981). Autosta tuli arkea ja elämäntapaa määritellyt hyödyke, mutta vapauden varjopuoli olivat
liikennekuolemat ja ympäristöongelmat. Yhteiskunta mobilisoitui auton ympärille tavalla, joka on syvällä ajattelussamme ja yhdyskuntarakenteessa. Autoistuminen alkoi vaatia tiukempaa yhteiskunnallista ohjailua, jolloin henkilöauto politisoitui. Ajonopeus,
turvavyön käyttäminen tai ”parin” ottaminen ennen tien päälle lähtöä eivät olleet enää omakohtaisia asioita. Autoiluun oli totuttu yksityisenä arkirutiinina, johon puuttuminen rajoittavilla järjestelmäsäännöillä koettiin herkästi yksilönvapauden loukkaamiseksi.
Tutkimus osoittaa, kuinka talous, politiikka ja kulttuuri niveltyivät autossa toisiinsa. Teos tarkastelee autoistumista inhimillisenä ja yleismaailmallisena ilmiönä sekä toimii johdantona autoistumisen historian uusimman kansainvälisen tutkimuksen kysymyksenasetteluihin.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><span style="font-size:12pt">Kirjalistat kustantajittain:</span></i><br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><br>
</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><u>Aula Kustannus:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Paha meri – Itämeren myrskyisä historia</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Petri Laukka, Ari Turunen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Itämeri on ollut jo vuosisatojen ajan tärkeä väylä niin kaupan kuin uusien aatteidenkin näkökulmasta – hyvässä ja pahassa. Roomalaiset kutsuivat merta Mare Barbarumiksi eli barbaarien mereksi. Itämeren vesillä ovat seilanneet myös legendaariset viikingit ja
myöhemmät sotakuninkaat. Yhteydet Itämeren rannoille perustettujen kaupunkien välillä ovat olleet tiiviit, ja tämän vaikutuksen näemme vielä tänäkin päivänä. Satamakaupungit olivat paikkoja, joissa omaksuttiin ensimmäisinä uudet tuotteet, ajatukset ja trendit.
Kun satamien portit syystä tai toisesta suljettiin, se ajoi valtiot henkiseen ja taloudelliseen taantumaan. Itämeri on valitettavasti myös yksi maailman saastuneimmista meristä. Tälläkin historialla on vuosikymmenien mittaiset juuret. Toisen maailmansodan
jälkeen Itämereen pumpattiin idän ja lännen välisessä mittelössä määrättömästi jätteitä. Paha meri, hyvä meri kertoo yhtäältä elintärkeän merialueen historiasta mutta pohtii myös, millainen Itämeren tulevaisuus on niin poliittisesti kuin ekologisestikin. Ari
Turunen on valtiotieteen lisensiaatti ja tietokirjailija. Petri Laukka on sanomalehti Kalevan pääkirjoitustoimittaja. Paha meri, hyvä meri on heidän toinen yhteinen teoksensa. Turusen laajaan tuotantoon kuuluvat muun muassa teokset Tuoksujen atlas ja Teette
niin kuin minä sanon.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Viimeiset sanat</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Benjamin Ferencz</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Benjamin Ferenczin (1920–2023) ihmeellinen tarina alkaa 1920-luvun Yhdysvalloista, joka kouristelee suuren laman kourissa. Köyhän siirtolaisen pojalla on kuitenkin poikkeuksellisia lahjoja, ja hänen onnistuu saada stipendi Harvardin oikeustieteelliseen. Toisen
maailmansodan aikaan Ferencz on yksi niistä tuhansista sotilaista, joiden saappaat koskettivat Normandian rantaa maihinnousun alkaessa. Taistelutoveriensa kanssa he vapauttivat Buchenwaldin keskitysleirin ja todistivat omin silmin juutalaisten holokaustin
seurauksia. Eräs päätepiste tälle oli Nürnbergin sotarikostuomioistuin, jossa Ferencz toimi syyttäjänä. Kirjassaan <i>Viimeiset sanat</i> Ferencz tiivistää kokemuksensa ja elämänsä. Polku hyvään elämään ei ole koskaan suora vaan täynnä mutkia ja kuoppia. Vaikka
elämään mahtuu muitakin asioita kuin maailman pelastaminen, niin kun joudut valitsemaan, niin valitse aina hyvä. <i>Viimeiset sanat</i> on ihmeellinen ja elämänmittainen matka läpi 1900-luvun mullistusten. Se kertoo, mitä kaikkea voimme oppia menneestä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Tämä on ryöstö! Suomalaiset pankkiryöstöt</b><br>
Kari Haakana</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Suomalaisten pankkiryöstöjen historia on täynnä tarkasti suunniteltuja ammattilaiskeikkoja, epätoivoisia pakomatkoja ja kauheaa sähläystä humalassa ja huumeiden vaikutuksen alaisena. Ammattirikollisten lisäksi pankkeja ovat Suomessa ryöstäneet alaikäiset, työttömät
ja vallankumoukselliset. Yleensä ryöstäjät ovat jääneet kiinni, mutta myös selvittämättömiä pankkiryöstöjä mahtuu mukaan. Helsingin keskustan pankista ryöstettiin vuonna 1906 noin kahden miljoonan euron arvoinen saalis, eikä rahoista saatu takaisin kuin pieni
osa. Salaperäinen kakkuryöstäjä tehtaili puolen tusinaa pankkiryöstöä 1990-luvulla eikä jäänyt koskaan kiinni. Iisalmen säästöpankin holvimurto olisi puolestaan jäänyt selvittämättä elleivät tekijät olisi epäonnistuneet seuraavalla keikallaan. <i>Tämä on ryöstö</i> kertoo
vuosisadan kuuluisimmista suomalaisista pankkiryöstöistä ja niiden selvittämisestä tai sitten siitä, miksi ne eivät selvinneet. Kirjan kirjoittaja Kari Haakana tunnetaan myös suositusta Jari Karhu -trillerisarjastaan, johon kuuluvat teokset Välitön uhka, Tapa
hänet ensin ja Kunnian hinta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Eric Tigerstedt – Suomen Tesla</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Markus Hotakainen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Äänielokuva, kännykkä ja televisio ovat arkipäivää, mutta kuinka moni tietää, että suomalainen Eric Tigerstedt kehitti niitä kaikkia jo yli sata vuotta sitten? Kaikki tuntevat Edisonin, ja Teslan nimi on ikuistunut sähköautomerkiksi, mutta kukaan ei muista
näiden maineikkaiden keksijöiden aikalaista, Eric Tigerstedtiä. Tigerstedtin kehittämä äänielokuvan tekniikka oli laajalti käytössä aina digitalisaatioon asti. Hän paransi myös äänentoisto- ja vahvistintekniikkaa sekä keksi salattuun viestintään käytetyn kryptografonin,
jota Suomen armeija käytti myöhemmin sotatoimissa. Silti juuri kukaan ei muista edes hänen nimeään, saavutuksista puhumattakaan. Eric Tigerstedt ei elinaikanaan hyötynyt keksinnöistään, pikemminkin päinvastoin. Hän eli alituisessa rahapulassa, näki ajoittain
nälkää, kärsi horjuvasta terveydestä ja koki piinallisen huonoa onnea niin yksityis- kuin työelämässäänkin. Markus Hotakaisen kirja nostaa esiin tämän suuren suomalaisen ihmeellisen ja valitettavan lyhyeksi jääneen elämän. Teos osoittaa, että Eric Tigerstedt
on ollut monella alalla lähempänä kansainvälistä läpimurtoa kuin uskommekaan.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
”Tulee vielä aika, jolloin ihmiset istuvat kodeissaan ja seuraavat maailman tapahtumia laitteella, jota nimitän sähköiseksi silmäksi.” – Eric Tigerstedt vuonna 1913</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><u>Avain:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Salattu mafia : 'Ndrangheta ja Sacra Corona Unita</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Anton Monti</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Italian rikollisuuden kerrostumat paljastuvat Anton Montin tietokirjasarjassa, jonka viimeiset osat 'Ndrangheta ja Sacra Corona Unita kuvaavat yksityiskohtia säästämättä, miten mafian lonkerot tunkeutuvat kaikkialle yhteiskunnassa. Maailman rikkaimman ja vaarallisimman
rikollisjärjestön 'Ndranghetan toiminta on täysin salaista. Sen johtajat elävät vaatimattomasti ja turvallisen välimatkan päässä, sillä he ovat ulkoistaneet väkivallan ja huumebisneksen elämästään. Calabrialaisen mafian tärkein ominaispiirre on verisukulaisuus
ja siihen perustuva tiukka rakenne, joka suojaa ‘Ndranghetaa tehokkaasti soluttautujilta ja ilmiantajilta. Se suu joka puhuu, tuhotaan hapolla. Mafioiden uusinta tulokasta, Etelä-Italian Apuliassa toimivaa neljättä mafiaa kutsutaan Sacra Corona Unitaksi. ”Meren
mafia” toimii yhteistyössä albanialaisten ja montenegrolaisten rikollisliigojen kanssa salakuljettaen Adrianmeren yli tupakkaa, huumeita, aseita ja ihmiskaupan uhreja. Etelän synkät tulevaisuudennäkymät synnyttävät köyhyyttä ja syrjäytyneisyyttä, mitkä heikentävät
ihmisten halukkuutta noudattaa laillisuuden rajoja ja auttavat mafioita juurtumaan tiukemmin maaperään. Anton Monti on suomalais-italialainen tietokirjailija, joka on syntynyt Helsingissä ja asunut Roomassa. Hän kirjoittaa Italian politiikasta, yhteiskunnasta
ja kulttuurista ja on viime vuosina tutkinut Italian mafioiden historiaa ja nykyisyyttä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Menetyksestä ja maasta</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Kirsikka Myllyrinne</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Tarinallinen tietokirja katsoo luontokatoa ja ilmastonmuutosta ruohonjuuritasolta siellä, missä kuumuus ja kuivuus tuntuu jo ihmisten elämässä. Kuudes sukupuuttoaalto ja sen seuraukset näkyvät jo Itäisellä Välimerellä. Siellä, missä muuttolintujen, mufflonien
ja salametsästäjien polut kohtaavat. Pärjäävätkö uhanalaiset lajit tässä ihmisen häiritsemässä maailmassa? Välimerellä nyt tuntuvat vaikutukset ovat todellisuutta pian myös muualla: yhä nouseva vedenpinta, eroosio, luontokato, voimistuvat syysmyrskyt ja talven
tulvat, yhä kuumenevat kesät. Olemme vaarassa menettää tutun elinympäristömme ilman että pystymme vaikuttamaan siihen. Sypressin varjossa kulkee myös kirjoittajan henkilökohtainen suru, ihmisestä jota ei koskaan ehtinyt tuntea. Millaista karttaa menetys piirtää
yksilölle? Mistä kaikesta joudumme luopumaan? Joutuuko juurensa punaiseen savimaahan kaivanut tulija lähtemään vuorostaan ilmastopakolaiseksi? Kirsikka Myllyrinne on kustannustoimittaja ja tietokirjailija, joka asuu Kyproksella.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Miska Suoniemi</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Kuka Ranskan kuningas luuli olevansa lasia? Mikä traaginen kirous vainosi Nepalin kuningassukua? Kuka oli Yhdysvaltojen keisari Norton? Mitkä ovat Japanin mystiset kruununkalleudet, joita kukaan ei ole nähnyt? 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista esittelee
sata mielenkiintoista ja lyhyttä tositarinaa kuninkaallisista kautta historian. Mukana on monenlaisia kertomuksia ympäri maailmaa: niin mysteerejä ja tragedioita kuin koomisia ja hellyttäviä sattumuksiakin. Miska Suoniemi on vuonna 2008 syntynyt esikoiskirjailija
Tampereelta. Hän on harrastanut kirjoittamista tavoitteellisesti jo vuosia. Häntä kiinnostavat historia, yhteiskunnalliset aiheet ja urheilu.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Nippu pesoja ja muita kertomuksia Argentiinasta</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Hannu Pöppönen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Nippu pesoja ja muita kertomuksia Argentiinasta on reportaasikirja, joka kuvaa väkiluvultaan Etelä-Amerikan kolmanneksi suurinta maata tarkkanäköisesti. Kirjan luvuissa kuljetaan suomalaisten siirtolaisten jäljillä myyttisessä Patagoniassa, puretaan tangoon
liitettyjä perinteisiä käsityksiä sekä kuvataan argentiinalaista jalkapallofanatismia, köyhyyttä ja Kiinan vaikutusvaltaa maassa. Hannu Pöppönen (s. 1966) on helsinkiläinen toimittaja ja tietokirjailija, joka on asunut pitkiä ajanjaksoja Latinalaisessa Amerikassa.
Häneltä on aiemmin julkaistu muun muassa kirja Muurinmurtajat: miten menestyä luovilla aloilla Kiinassa (2022).</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Kuviteltu tulevaisuus : Tieteiskirjallisuus Suomessa 1803–1944</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Jari Koponen, Vesa Sisättö</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Tieteiskirjallisuudella Suomessa on pitkä historia. Ensimmäisessä kotimaisessa tarinassa vuodelta 1803 esiintyvät teemat ovat edelleenkin tieteiskirjallisuuden valtavirtaa: tulevaisuus ja tieteelliset keksinnöt. Tämän yksinäisen myrskylinnun jälkeen tieteiskirjallisuutta
alkoi ilmestyä enenevästi 1800-luvun puolivälin tienoilta alkaen, aluksi pääosin lehdissä. Tieteiskirjallisuuden avulla on aina käsitelty isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Autonomian ajalla tieteistarinat pohtivat kielikysymystä, naisten asemaa ja erilaisia
aatteita. Itsenäistymisen jälkeen kirjailijat pohtivat kansallista identiteettiä ja haaveksivat Suur-Suomesta. Tieteiskirjallisuus on käsitellyt myös ihmiskunnan teknistä kehitystä ja tulevaisuutta sekä ihmisyyttä ylipäätään. Kuviteltu tulevaisuus tarkastelee
monipuolisesti Suomessa julkaistua tieteiskirjallisuutta. Mukana ovat kotimaiset ja ulkomaiset suomeksi ja ruotsiksi julkaistut kirjat unohtamatta keskeisiä lehtikertomuksia sekä valikoituja kirja-arvosteluja ja aiheeseen liittyviä artikkeleita. Jari Koponen
on toiminut tutkimuskemistinä, tiedetoimittajana ja tietokirjailijana. Häneltä on julkaistu useita tieteiskirjallisuutta käsitteleviä artikkeleita ja teoksia. Vesa Sisättö on Espoossa asuva tietokirjailija, toimittaja, kriitikko ja spekulatiivisen fiktion
harrastaja.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Riitit ja rituaalit</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Ari Haasio, Elisa Kannasto, Markku Mattila</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Riitit ja rituaalit avaa portin uskontojen, vapaamuurareiden, antiikin ihmisten ja nykypäivän yhteiskunnan yksilöllisiin ja kollektiivisiin rituaaleihin ja riitteihin. Se pohtii riitin ja rituaalin sekä tavan ja rutiinin eroja ja yhtäläisyyksiä havainnollisesti
ja runsain esimerkein. Mitä säännöllisesti toistuvia rituaaleja meillä on? Mitä rituaalit merkitsevät meille? Mistä rituaalit rakentuvat? Miten yhteisölliset rituaalit selviävät yhteiskunnassa, joka on yhä yksilökeskeisempi? Teoksen kirjoittajat FT Ari Haasio,
FT, dosentti Markku Mattila ja FT Elisa Kannasto ovat kokeneita tutkijoita ja tieteen popularisoijia, jotka ovat kirjoittaneet niin tieteellisiä artikkeleita kuin lukuisia tietokirjoja.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><u>Aviador:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Laozi ja tekemättömyyden taito</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
TaoLin</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Suomessa pitkään asuneen kirjailija Tao Linin teos tarjoilee lukijalle kansantajuisen sy- väanalyysin kiinalaisen ajattelun ikiaikaisista juurista ja siitä, miten keskeisimmän kiina- laisen ajattelijan Laozin kehittämä taolaisuus heijastuu nykyajan Kiinaan
ja kiinalaisiin. Nyt ilmestyvä Laozi ja tekemättömyyden taito sekä valottaa historiaa että näyttää konk- reettisesti taolaisuuden ytimen, aktiivisen tekemättömyyden: sen, ettei yrittämällä yritä toteuttaa tarkkaa suunnitelmaa, vaan antaa elämän toteuttaa itseään.
Tämän oivaltaminen auttaa sekä avartamaan käsitystä Kiinan ikivanhasta kulttuurista että ymmärtämään ta- lousmahtiaan ja suurvalta-asemaansa kasvattavan Kiinan toimintaa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Lokkien maailma</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Riku Cajander</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Riku Cajander on helsinkiläinen biologi ja toimittaja, joka on aiemmissa teoksissaan käsi- tellyt lintulajeista erityisesti vesilintuja ja kahlaajia sekä laajemmin lintujen uhanalaisuutta ja äänimaailmaa. Lokeista, itselleen henkilökohtaisesti ehdottomasti
kiinnostavimmasta lintulajiryhmästä, kirjoittaessaan hän peittää suuren aukon suomalaisessa lintukirjallisuu- dessa. Lokkien maailma on sekä kotimaiseen että kansainväliseen tutkimustietoon nojau- tuva teos lokkien ominaisuuksista ja maailmasta meillä ja muualla.
Se kertoo ilmaston- ja merien muutosten sekä muiden ihmisen toimien vaikutuksesta lokkien elämään.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Upeasti kuvitettu teos käsittelee myös lokkien merkitystä ihmisyhteisöjen keskellä ja innoittajana ihmisen kulttuurituotteille.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Ukrainan historia kolmessa vartissa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Pekka Tuomikoski</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Harvalla valtiolla ja sen ihmisillä on historiallisena taakkanaan yhtä paljon kärsimystä kuin Ukrainalla ja ukrainalaisilla. Sijainti idän ja lännen välissä on johtanut siihen, että maa on ollut alituiseen joko sotimisen kohteena tai sotajoukkojen läpikulkureittinä.
Maan pääkaupunki Kiova on vanhempi kuin esimerkiksi Moskova, ja tästä syystä venäläinen kulttuuri on paljosta velkaa Ukrainalle. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on herättänyt laajan kiinnostuksen Ukrainan his- toriaan, kieleen ja kulttuuriin. Kiihkeässä uutisvirran
sykkeessä on tarpeen ymmärtää historialliset tosiasiat, jotka ovat tässä ajankohtaisessa teoksessa esitettyinä tiiviissä ja samalla syvällisessä muodossa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Hurskaat ja Hauraat – Tuntemattoman uskonyhteisön tarina</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Arto Julkunen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Savossa vaikutti viime sotien jälkeen karismaattinen profeetta Tekla Holopainen. Hän, lastenohjelmien Rölli-peikkona tunnetun Allu Tuppuraisen isoäiti, perusti pääasiassa naisille ja orpolapsille tarkoitetun Myrttilaakso-uskonyhteisönsä pieneen Vehmersalmen
kuntaan. 1950-luvulla yhteisö oli huonossa maineessa, kun Holopainen ja yhdeksän muuta uskonsisarta saivat syytteen ”haureudesta” eli keskinäisistä sukupuolisuhteistaan.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Toisaalta yhteisö toimi perustamisestaan lähtien kotina elämässään kärsimystä kohdanneille naisille. Yhteisö teki lähetystyötä Saksaan, minkä vuoksi yhteisön puhutuin kieli 1970-luvulla oli saksa. Moni yhteisössä aikanaan asunut on tuntenut häpeää yhteisön
saatua kielteistä mainetta. Varkaute- lainen, musiikkikirjoistaan tunnettu Arto Julkunen on paneutunut aiheeseensa pieteetillä tutkien lähteitä ja haastattelemalla yhteisön arjen kokeneita, vielä elossa olevia aikalaisia ja heidän jälkeläisiään.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Aasialaiset lautapelit</b><br>
Mikko Saari</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Suomalaisille tutuimmalla ”länsimaisella” shakilla on yli tuhatvuotiset juurensa Intiassa. Samasta sukupuusta löytyvät myös aasialaiset shakit, joilla niin ikään on kiehtova historia. Kiinalaiset kutsuvat shakkiaan norsupeliksi xiangqi, japanilainen shakki
taas on kenraalien peli shogi. Niiden säännöt poikkeavat hieman täällä yleisimmästä shakista, mutta ovat tavallisellekin shakinpelaajalle suhteellisen helposti omaksuttavissa. Pelien erityispiirteet tarjoavat kokeneellekin pelaajalle paljon uutta ihmeteltävää.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Aasialaiset lautapelit -teos esittelee perusteellisesti myös nykyään pelatuista peleistä vanhimman, piirityspeli gon ja tuoreemman tulokkaan mahjongin. Nämä alkujaan kiinalaiset pelit ovat sittemmin levinneet osaksi koko aasialaista kulttuuripiiriä. Lukija
pääsee opiskelemaan havainnollisesti esitetyt säännöt ja strategioiden perusteet sekä nauttimaan peleihin liittyvästä kiehtovasta kulttuurihistoriasta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><u>Johnny Kniga:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Putinin maailmansota – Venäjän salaiset operaatiot Lännen tuhoamiseksi</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Jessika Aro </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Hengästyttävä matka Putinin hybridisodankäynnin ytimeen. Jessikka Aron uusi tietokirja Kremlin sodasta länsimaita vastaan esittelee Putinin tiedustelupalvelujen salaiset operaatiot yksityiskohtaisesti. Venäjä uhkaa Länttä kolmannella maailmansodalla, vaikka
se on käynyt sitä jo vuosia. Aseinaan Kreml käyttää kaaosagentteja, peiteoperaatioita, vihapuhetta levittäviä valepappeja, vankilasta värvättyjä hakkereita ja ihmisten hyväuskoisuutta. Kirja vie lukijan hengästyttävälle matkalle Helsingin hovioikeuden aulasta
Tallinnan kohutulle pronssisoturipatsaalle ja Venäjän sotilastiedustelun pyörittämästä mediakeskuksesta Berliinistä Länsi-Afrikassa toimineeseen venäläiseen trollitehtaaseen. Aron edellinen teos, <i>Putinin trollit</i>, on ollut kansainvälinen menestys. Se
on ilmestynyt jo yli 15 maassa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Huumekartellit kuuntelussa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Diamant Salihu</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Kun rikolliset luulevat, että kukaan ei kuuntele. Ajankohtainen paljastuskirja poliisin operaatiosta, joka johti yli 400 huumerikollisen kiinnijäämiseen. Poliisi onnistuu murtautumaan rikollisten käyttämään salaiseen EncroChat-palveluun ja avaa oikeuslaitokselle
mahdollisuuden seurata reaaliajassa huumediilerien, jengipomojen ja heidän käskyttämiensä teini-ikäisten murhaajien välisiä keskusteluja. Alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan. Pelastaakseen ihmishenkiä ympäri Eurooppaa poliisin on toimittava nopeasti ja yhteistyössä
– paljastamatta, että kuulee kaiken. Se onnistuu ottamaan kiinni useita rikollisia, ilman että nämä aavistavat mitään. Esiin nousee yhä uusia rikollisverkostoja ja tunnettuja rikollisia, kuten Kurdikettu, joita ajavat eteenpäin kunnianhimo ja kostonnälkä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
”Jos haluat ymmärtää jengirikollisuuden toimintatapoja, lue tämä kirja. Se imaisee sinut mukaansa niin, ettet voi laskea sitä käsistäsi.”- Jönköpings-Posten</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Ajojahti – Rikostutkijat arvokuljetusryöstäjä Matti Sarénin kannoilla</b><br>
Seppo Lampela, Pekka Haverinen, Jari Veijalainen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Tositarina ammattirikollisen ja poliisin epätavallisesta ystävyydestä. Suomen pankin rahakuljetuksen ryöstö helmikuussa 2007 hämmästytti lainvalvojat. Teko oli Suomen oloissa poikkeuksellisen ammattimainen. Alkoi yli kymmenen vuoden kissa ja hiiri -leikki.
Hiihtopipoiset asemiehet iskevät lastauslaiturilla juuri avattuun panssariautoon ja haalivat rahat lätkäkasseihin. Saalis on puolitoista miljoonaa euroa. Kaupunkiin on ilmaantunut uusi peluri, arvokuljetusryöstäjä Matti Mikael Sarén. Mies joka tunnettiin jo
Ruotsin puolella miljoonaryöstöistä. Keskusrikospoliisin tutkijat Pekka Haverinen ja Jari Veijalainen päättivät saada miehen satimeen. Matti Sarén kuoli itsenäisyyspäivänä 2022. Hänen lisäkseen tarinan kertojina toimivat ystävät, rikoskumppanit – sekä poliisit
Haverinen ja Veijalainen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><u>Reuna: </u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Pillulakko - Voikkaan naiset siveellisyytensä puolustajina 1904</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Tuula Vuolle-Selki</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Voikkaan lakkoa käytiin Kymiyhtiön kolmella paperitehtaalla Kymintehtaan, Kuusankosken ja Voikkaan alueella vuonna 1904. Voikkaan tehtaan paperinlajittelusalissa työskennelleiden naisten aloittama lakko nähtiin aluksi tavanomaisena työtaisteluna, mutta se sai
nopeasti siveellisen luonteen, kun naistyöläiset syyttivät tehtaan saksalaista salimestaria Eugen Schmitziä seksuaalisesta lähentelystä ja myöhemmin jopa raiskauksista. Sortokausien aikana Voikkaan lakko sai suurta huomiota poikkeuksellisuutensa vuoksi. Lehdistödebatti
alkoi syyskuussa 1904 ja jatkui vuoden 1905 puolelle. Etenkin Työmies-lehdellä oli selkeä vaikutus mielialan kohentajana ja työläisten kannustajana. Voikkaasta tuli esimerkki tehdastyön ongelmista ja teollisuuspaikkakuntien vaaroista työläisnaisten siveellisyydelle.
Lakon jälkeen kovia kokeneet voikkaalaiset eivät hylänneet työväenyhdistystään, eikä paluuta tehtaan johdon mielestä parempiin aikoihin enää ollut. Monien käänteiden jälkeen naiset hävisivät lakon, mutta yleinen solidaarisuus oli nyt heidän puolellaan.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Suomalaiset keisarillisessa Kiinassa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Juhani Mailasalo</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Ainutlaatuinen historiankirja keisarillisessa Kiinassa (ennen vuotta 1912) käyneistä suomalaisista. Teos kulkee 1700-luvun puolivälistä lähtien Kiinaan päätyneiden suomalaisten merimiesten, sotilaiden, tiedemiesten ja lähetystyöntekijöiden matkassa. Heistä
kertovat tarinat nivoutuvat yhteen Kiinan, Suomen ja usein myös Venäjän historian tapahtumien kanssa. Monet vierailuista sattuivat Kiinan lähihistorian merkittävimpien tapahtumien aikana. Kuten toinen oopiumsota (1856–1860), Kiinan-Japanin sota (1894– 1895),
boksarikapina (1899–1901) ja Venäjän-Japanin sota (1904–1905), joka myös käytiin Kiinan maaperällä. Kirja sisältää uusia havaintoja Carl Gustaf Mannerheimin ratsastusmatkasta Kiinan halki vuosina 1906–1908.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Kirjava Kallio</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Juhani Styrman, Tiina Tainio</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Valloittava matkaopas Kallion värikkäille kaduille. Tiina Tainion taidokkaita kuvia Helsingin itäisen kantakaupungin rakennuksista täydentävät Juhani Styrmanin tarinat alueen historiasta, arkkitehtuurista ja ihmisistä. <i>Kirjava Kallio</i> avaa talojen julkisivuihin
kätketty- jä viestejä ja aatteellisia julistuksia. Miksi Kallion kauneimman talon, Ihantolan, yltäkylläisten koristeiden joukkoon on kätketty kirkon kuva? Tiina Tainio on yrittäjä, kuvataiteilija ja galleristi, jonka tukikohta Kamiter-Ars on tuttu näky kalliolaisille
jo 40 vuoden ajalta. Tiina on omistanut liikkeen viimeiset 10 vuotta, ja tehnyt siitä rennon taiteen- ja kulttuurinystävien kohtauspaikan. Juhani Styrman on Helsingin Kalliossa asuva kulttuurin sekatyöläinen ja kaupunkiopas, joka yrittää hankkia toimeentulonsa
kulttuurialan marginaalista.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><u>Sammakko:<b></b></u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Arkkitehtuurimme vuosituhannet – Suomen arkkitehtuurin historia alusta loppuun</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Panu Savolainen & Aleks Talve</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Missä oli Suomen ensimmäinen rakennus? Mikä on Suomen vanhin lähiö? Kuka keksi suojella Vanhan Porvoon? Ovatko eritasoliittymät ja logistiikkahallit tulevaisuuden rakennusperintöä? Milloin Suomen arkkitehtuuri viimeistään tuhoutuu? Ihminen on luonut arkkitehtuuria
suojaksi, silmäniloksi, varastoiksi ja kunnioittaakseen pyhiä voimia vuosituhansien ajan. <i>Arkkitehtuurimme vuosituhannet</i> on ensimmäinen Suomen arkkitehtuurin historian yleisesitys koko sen kymmenen tuhannen vuoden olemassaolon ajalta. Kirjassa kerrotaan,
millä tavoin Suomessa on rakennettu ja miksi rakentamisen tavat ja tyylit ovat ajan saatossa muuttuneet. <i>Arkkitehtuurimme vuosituhannet</i> on kirja kaikille arkkitehtuurista ja historiasta kiinnostuneille. Se kertoo, millaisia purettuja ja kadonneita rakennuksia
nykyisen Suomen valtion alueella on ollut ja toimii toisaalta oppaana nyky-Suomen arkkitehtuuriin. Teos sopii myös oppikirjaksi. Kirja nostaa esiin arkkitehtuurin historian tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä - energian, kestävyyden ja rakentamisen aiheuttaman
jätekuorman, ilmastopäästöt ja luontokadon. Katse ulottuu myös tulevaan. Kirja päättyy seuraavaan jääkauteen, jolloin Suomen maankamaralle muodostuva mannerjäätikkö viimeistään tuhoaa arkkitehtuurimme. <i>Arkkitehtuurimme vuosituhannet </i>pohjautuu arkkitehtuurin
historioitsija Panu Savolaisen ja valokuvaaja Aleks Talven yhteistyöhön. Savolaisen teksti ja Talven valokuvat muodostavat toisiinsa kietoutuvan kertomuksen aina kivikauden taloista tulevaisuuden utopioihin ja dystopioihin.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><u>Warelia: </u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Journalisti</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Matti Kuusela</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Yllätyksellisistä sanomalehtijutuistaan tunnettu Matti Kuusela kertoo laajassa ja nautittavassa muistelmateoksessaan toimittajantiestään, juttujensa synnystä ja toimittajana kohtaamistaan ihmisistä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Suomalaisen metsästyksen tulevaisuus</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Hannu S. Laine </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Metsästys ei ole Suomessa vain joidenkin kansanryhmien harrastus. Metsästyskortin lunastaneita on meillä vähän yli 300 000 henkilöä, mikä on väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten koko Euroopassa. Harrastajista noin 9 prosenttia on naisia, ja naisten osuus
on voimakkaassa kasvussa, sillä useampi kuin joka neljäs uusi metsästäjätutkinnon suorittaja on nainen. Metsästäjien sosioekonominen jakauma vastaa kohtalaisen hyvin kaikkien kansalaisten jakaumaa. Tutkimusten mukaan suomalaiset ylipäätään suhtautuvat metsästykseen
erittäin positiivisesti. Tuoreimmassa kyselytutkimuksessa metsästykseen myönteisesti tai erittäin myönteisesti suhtautuvien osuus oli 66 % ja kielteisesti tai erittäin kielteisesti suhtautuvien osuus 10 %. Metsästykseen ja sen sääntelyyn liittyvät kysymykset
kiinnostavat ihmisiä mutta herättävät myös kriittistä keskustelua ja tunteita. Viimeksi lokakuussa 2023 tällaista keskustelua on käyty ilvesten metsästämiseen myönnetyistä poikkeusluvista. Mielekkään keskustelun pohjaksi tarvitaan asiantuntevaa ja luotettavaa
yleiskuvaa suomalaisesta metsästyksestä ja sen sääntelyn nykyisistä perusteista. Sellaisen yleiskuvan tarjoaa Hannu S. Laine kirjassaan <i>Suomalaisen metsästyksen tulevaisuus</i>.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Laine kertoo kirjassa yleistajuisesti ja ytimekkäästi, millaista metsästys on Suomessa nykyään ja minkälaisen kehityskulun kautta nykytilanteeseen on tultu. Laine myös hahmottelee, miten metsästysharrastus on todennäköisesti tulevaisuudessa muuttumassa, ja
ottaa kantaa, miten suotavia kehityskulkuja voitaisiin parhaiten edistää ja mikä niiden toteutumista voi estää</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Professori ja valtiomies – Toivo Mikael Kivimäki</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Heikki Halila</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Toivo Mikael Kivimäki (1886-1968) oli oman aikansa merkkihenkilö: raskaan sarjan poliitikko ja tunnustettu yliopistomies. T. M. Kivimäki nousi kansan syvistä riveistä yhteiskunnan eliittiin ja toimi urallaan nousujohteisesti asianajajana, vaikutusvaltaisena
pankkimiehenä, kansanedustajana, Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorina ja moninkertaisena ministerinä. Kivimäki valjasti suomalaisuusaatteen palon yhteiskunnalliseen toimintaan ja toimi Kansallisen Edistyspuolueen johtohahmona. Hän oli yksi Suomen
pitkäaikaisimmista pääministereistä (1932-1936) ja vaikutti osaltaan maan sisäisten olojen rauhoittumiseen ja talouden kääntymiseen pula-ajan jälkeiseen nousuun. Tämä loi pohjaa tulevina vuosina tarvittavalle kansalliselle yhteisymmärrykselle ja yhteenkuuluvuudelle.
Talvisodan aikana T. M. Kivimäki palveli maata Suomen hallituksen valtuuttamana Ruotsissa ja Saksassa hakien tukea Suomen asialle. Välirauhan ja jatkosodan vuosina Kivimäki toimi vaativassa tehtävässä Suomen lähettiläänä Berliinissä. Kivimäen elämän suuri
tragedia oli tulla tuomituksi sotaan syyllisenä viideksi vuodeksi vankeuteen. Hän ei tästä murtunut, vaan sinetöi vielä tämänkin jälkeen asemansa arvostettuna tiedemiehenä Helsingin yliopistossa. Professori Heikki Halilan teos on ensimmäinen elämäkerta T.
M. Kivimäestä. Siinä paneudutaan kattavasti Kivimäen henkilökuvaan lapsuudesta ja nuoruudesta aina tieteellisen ja poliittisen uran voimallisiin vuosiin ja niiden jälkeisiin vaiheisiin. Halila tarkastelee Kivimäen monipuolista elämäntyötä asiantuntevasti eri
suunnista. Lisäksi hän avaa kiinnostavasti myös Kivimäen persoonaa ja yksityistä elämää erityisesti Berliinin lähettiläsaikana ja vaativina vankilassaolovuosina. Elämäkerta perustuu laajaan arkistotutkimukseen, ja se sisältää paljon uutta tietoa sekä Kivimäen
elämäntyöstä että Suomen historian ratkaisevista vaiheista. Kattavana lakimies- ja valtiomieselämäkertana teos on tarkoitettu kaikille Suomen historiasta, henkilö- ja poliittisesta historiasta sekä asianajajakunnan vaiheista ja yliopistoelämästä kiinnostuneille
lukijoille.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia – Miten Venäjän keisarit suhtautuivat Suomen valtiolliseen autonomiaan</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Aki Rasilainen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Millainen oli Suomen asema osana Venäjää autonomian aikana? Perinteisen käsityksen mukaan Aleksanteri I antoi Porvoon valtiopäivillä 1809 Suomelle uudenlaisen poliittisen olemassaolon valtiona vahvistamalla Kustaa III:n Ruotsille säätämät perustuslait itsensä
ja seuraajiensa noudatettaviksi. Myöhemmässä suomalaisessa historiankirjoituksessa 1960-luvulta lähtien tätä käsitystä alettiin mitätöidä. Porvoon valtiopäivät latistettiin pelkiksi maapäiviksi, eikä niillä enää katsottu tapahtuneen mitään niin merkittävää
kuin suomalaiset olivat aiemmin kuvitelleet. Valtiosääntöhistorian dosentti, hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen tutkii teoksessaan sitä, millä perusteilla suomalainen historiankirjoitus muuttui. Rasilainen osoittaa, että perinteinen käsitys on ollut aivan oikea
ja että myöhemmät historiantutkijat ovat manipuloineet autonomian ajan historiaa epäpätevin perustein. Rasilainen selvittää yksityiskohtaisesti, miten ja miksi tämä Porvoon valtiopäivien historian poiskirjoittaminen Suomessa tapahtui.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Silmiemme edessä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Ilpo Mikkola</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Indonesian miehittämässä Itä-Timorissa elettiin kohtalonhetkiä syksyllä 1999. YK:n järjestämää kansanäänestystä maan itsenäisyydestä varjosti kansanmurhan reaalinen uhka. Paljon pahaa tapahtui, mutta pahin vältettiin. Operaatio Itä-Timorissa oli YK:lta suuri
onnistuminen. Muutama suomalainenkin todisti näitä tapahtumia lähietäisyydeltä, heidän joukossaan Ilpo Mikkola. Ilpo Mikkola työskenteli YK:n kenttäpalveluorganisaatiossa Field Servicessä eri puolilla maailmaa vuodesta 1978 vuoteen 2010. Ennen näitä YK:n siviilitehtäviä
Mikkola palveli vuosina 1973-1978 Suomen YK-pataljoonissa. <i>Silmiemme edessä</i>on sisarteos Ilpo Mikkolan edelliselle muistelmateokselle "Kova vuosi Mogadishussa" (2018), jossa Mikkola muisteli kaoottista, vaarallista ja tragikoomista vuottaan keskellä
Somalian sisällissotaa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><u>Vastapaino: </u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><u><br>
</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Kirjallisuuden hyödyllisyys</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Rita Felski</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Lukijat liikuttuvat romaaneista, näytelmistä, runoista. Juuri tämä pitää kirjallisuutta hengissä. Kuitenkin kirjallisuudentutkijat kirjoittavat kirjallisuudesta usein kankeasti, teoreettisesti ja epäkiinnostavasti. Professori Rita Felski pohtii kirjassaan Kirjallisuuden
hyödyllisyys motiiveja ja mysteerejä, miksi luemme. Hän väittää, että kaiken kirjallisuuden lukemisen taus- talla on halu tietää, tunnistaa, lumoutua ja järkyttyä, mitä ei saisi unohtaa. Kirja rakentaa siltoja kirjallisuudentutkimuksen teorioiden ja arkitiedon
välille. Kirjallisuuden hyödyllisyys on kirjoitettu helposti lähestyttävällä tavalla. Se haastaa mukaansa lukijakunnan opiskelijoista professoreihin ja tavallisiin lukijoihin – kaikkiin niihin, jotka ovat kiinnostuneita kirjallisuuden merkityksestä käytävistä
keskusteluista ja kiistoista.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Siidan lait – Saamelaisen poronhoidon oikeusperiaatteet ja -teoria</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Anne-Maria Magga</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Miten siidajärjestelmän lait toimivat nykypäivänä käytännössä ja teoriassa?</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Saamelaiset ovat kautta aikain säädelleet keskinäisiä suhteitaan ja elinkeinojaan omilla laeillaan. Siidan lait haastaa oletuksen, että vain valtiot voivat säätää sitovaa oikeutta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Väitöskirjassaan Anne-Maria Magga tutkii, millaisia lakeja ja oikeusperiaatteita saamelaisilla poronhoitajilla on poronhoitoon ja maankäyttöön liittyen ja millainen on niiden taustalla vaikuttava oikeudellinen ja poliittinen ajattelu. Kirjassa tarkastellaan
siidajärjestelmän toimintaa Käsivarren, Kaldoaivin ja Näkkälän paliskunnissa Suomessa. Aineistona on saamelaisten poronhoitajien haastattelut, saamelaiset kertomukset sekä tutkijan omat kokemukset.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Tien päänä Lahti</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Tuomas Hoppu</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Sota ei ole vielä lopussa. Saksalaiset nousevat maihin Hangossa ja Loviisassa. Punaiset käyvät kilpajuoksua aikaa vastaan itään. Antautuminen Lahden edustalla epätoivoisten taisteluiden jälkeen päättää sisällissodan. Tien päänä Lahti on kolmas ja viimeinen
osa historiantutkija Tuomas Hopun sisällissotatrilogiassa. Aikaisemmin ilmestyneet osat ovat Vilppulasta Tampereen porteille (2022) ja Kaupunkisotaa ja pako Tampereelta (2023). FT Tuomas Hoppu (s. 1967) on Pirkkalassa asuva historiantutkija, joka on kirjoittanut
laaja-alaisesti eri historian osa-alueista. Kaikkein omimmillaan hän tuntee kuitenkin olevansa kirjoittaessaan sisällissodan 1918 tapahtumista.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Nokkosvillaa ja värttinänkehriä – Tarina tekstiilikäsityön historiasta</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Teija Alanko</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Lanka on tekstiilihistorian avain. Se on yksinkertainen, arkinen mutta melkein maaginen elementti, josta voi tehdä lähes mitä vaan. Lankoja on erilaisia, eri lailla valmistettuja ja langalla leikitteleviä käsityötekniikoita on monia. Langan valmistus sen sijaan
on monivaiheinen ja vaativa prosessi. Kun ihminen on muinoin keksinyt valmistaa lankaa, millainen mahdollisuuksien maailma siitä onkaan auennut. Tämän tutkimusmatkan punainen lanka on siis lanka. Ja tehän ehkä tiedätte, millaista on, kun lankahulluus herää.
Kirja kertoo tekstiilikäsityön historiasta aina esihistoriallisista ajoista tähän päivään. Kirja kokoaa yhteen eri materiaalit kasvikuiduista ja värikasveista lampaanvillaan ja eri tekniikat kehräämisestä pitsinnypläykseen. FT Teija Alanko on tietokirjailija,
kasviarkeologi ja biologi, sekä neuloja ja neulesuunnittelija. Hän on kirjoittanut teokset <i>Malva ja mulperi – Poimintoja entisajan puutarhoista</i>, <i>Torniossa pionit vielä kukkivat</i> sekä <i>Daalia ja pelakuu – Suomalaisen puutarhan kasvutarina.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Arto Lindblom & Heikki Valkama</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Luotijunat lähtevät ajallaan, ihmiset odottavat hyvässä muodostelmassa junaan pääsyä, päästävät toiset ensin ulos, tervehtivät junassa ystävällisesti, kaikkialla on puhdasta eikä kukaan kailota puhelimeen. Tuntuu siltä, että japanilainen vieraanvaraisuus, omotenashi,
on läsnä kaikkialla. Tämä kirja pyrkii ymmärtämään, mistä japanilaisessa vieraanvaraisuudessa on oikein kyse ja kertoo, mikä selittää sen ainutlaatuisen luonteen. Omotenashi on kokemus tai tapahtuma, joka koetaan tässä ja nyt. Kokemuksena se on samalla jotain
katoavaista eikä siitä voi saada kunnon otetta. Japanilainen vieraanvaraisuus on toisia ihmisiä kunnioittava ajattelutapa, joka tulee ilmi arjen tekoina. Omotenashi tulee esille niin ystävyyssuhteissa kuin kaupallisessa kanssakäymisessä. Meillä kaikilla olisi
paljon opittavaa japanilaisesta vieraanvaraisuudesta ja siitä, millä tavoin se voidaan omaksua osaksi omaa arkea.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i> </i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Kun maailma ei riitä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Christer Lindholm</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Tähän saakka talouskasvu on kulkenut käsi kädessä luonnonvarojen kulutuksen kasvun kanssa. Näin ei voi jatkua. Jatkuvaan talouskasvuun perustuva talousjärjestelmämme on törmäämässä planeettamme luonnonvarojen rajallisuuden asettamiin, ehdottomiin ja lopullisiin
ekologisiin rajoihin. Jos haluamme välttää tämän yhteentörmäyksen – ja sen myötä koko nykyisen talousjärjestelmämme hallitsemattoman luhistumisen – meidän on viipymättä aloitettava siirtymä kohti uutta, ekologisesti kestävää ja nykyistä oikeudenmukaisempaa
talousjärjestelmää. <i>Kun maailma ei riitä</i> tarjoaa perustelut tällaisen siirtymän välttämättömyydelle. Toiseksi se tarjoaa tiekartan tämän siirtymän toteuttamiseksi, nykyisen talousjärjestelmämme instituutioita hyödyntäen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Kiinan talous</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Juuso Kaaresvirta, Out Luova (Toim.)</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Kiina pyrkii johtavaan asemaan maailmassa vuoteen 2050 mennessä. <i>Kiinan talous</i> luo katsauksen nyky-Kiinan talouteen, mutta tarkastelee myös sen tämänhetkisten haasteiden ja ongelmien syitä sekä sitä, mitä Kiina suunnittelee niiden korjaamiseksi. Kiinan
talous on maailman toiseksi suurin ja sen kehitys määrittää koko maailman suuntaa. Maan avautuminen liitti sadat miljoonat kiinalaiset osaksi maailmantaloutta ja tuotantoketjuja. Maasta tuli nopeaan tahtiin tärkeä koko maailman paja ja tuotantoketjujen keskittymä.
On vaikea kuvitella globalisaatiota ilman Kiinaa. Kiina on kooltaan valtava. Maassa on yli sata miljoonakaupunkia. Maatalousmaata on pinta-alalla mitattuna maailman eniten. Miljardöörejäkin on maailman eniten, mutta myös köyhyyttä on paljon ja tuloerot ovat
hyvin suuret. Kiinan päästöt ovat maailman suurimmat ja se on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kiinan talouskasvu on kuitenkin hiipumassa ja maa painii lukuisten ongelmien kanssa. Mitkä ovat todennäköisiä tulevaisuuspolkuja kohti 2020-luvun loppua? Kirjoittajat
työskentelevät Kiinan parissa: Outi Luova ja Lauri Paltemaa Turun yliopistossa ja Juuso Kaaresvirta, Eeva Kerola ja Riikka Nuutilainen Suomen Pankissa. Mukana on lisäksi energia-asiantuntija Lauri Myllyvirta ja strategisen ennakoinnin asiantuntija Sari Arho
Havren.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Sosiaalinen konstruktionismi – Miten tarkastella tulkintojen ja todellisuuden sosiaalista rakentumista</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Miira Niska, Satu Venäläinen, Antero Olakivi & Jose A. Cañada (toim.)</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Sosiaalinen konstruktionismi herättää kiivasta keskustelua tutkimuksen tekemisen tavoista ja tutkimustiedon luonteesta. Se on sateenvarjokäsite, jonka alle mahtuu monenlaisia, ristiriitaisiakin oletuksia ja painotuksia. Sosiaalisen konstruktionismin eri versioita
yhdistää kriittinen suhtautuminen itsestäänselvyyksiin ja lähtökohta, jonka mukaan sosiaaliset prosessit muovaavat sitä, millaisena todellisuus ihmisille näyttäytyy. Sosiaalisen konstruktionismin merkitys kriittisenä tiedon tuottamisen ja arvioimisen tapana
on kiistaton. Teos auttaa lukijaa ymmärtämään sosiaalisen konstruktionismin ympärillä käytyä ja edelleen käytävää keskustelua ja kiistoja. Se toimii käsikirjana, oppaana ja karttana sosiaalisen konstruktionismin monimuotoiselle ja monitieteiselle kentälle.
Teoksessa sosiaalikonstruktionistinen teoreettinen ajattelu sidotaan osaksi empiiristä sosiaali- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kirjoittajat ovat sosiaalipsykologian, sosiologian, kirjallisuuden, psykologian, uskontotieteen ja ympäristöpolitiikan tutkijoita.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Fantastinen floppi – Nokian pelibisneksen käynnistys, romahdus ja perintö</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Heikki Jungman</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Vuonna 2003 julkaistu pelipuhelin N-Gage oli maailmanlaajuinen tuotelanseeraus. Nokian suunnitelma laajentaa viihdebisnekseen meni kuitenkin pahasti mönkään. N-Gagesta tuli kansainvälinen naurunaihe. Floppi oli ensimmäinen oire kännykkäjätin ongelmista. Fantastinen
floppi porautuu tunnetuimman suomalaisen floppituotteen syihin ja seurauksiin. Epäonnisen kapineen tarina avaa näköaloja niin teknologian murrokseen, Nokian tuotekehityksen saloihin kuin peliteollisuuden voitto- ja varjopuoliin. Ääneen pääsevät N-Gagea kehittäneet
insinöörit, johtajat, pelintekijät ja käyttäjät. Menneitä mokia ei kannata hävetä tai peitellä, sillä virheet voivat toimia ponnistuslautana uusille innovaatioille. Vaikka N-Gage ajoi karille, Nokian panostukset pelilaitteeseen vahvistivat merkittävästi suomalaista
pelialaa. Se auttoi luomaan Rovion Angry Birdsin ja Supecellin Clash of Clansin kaltaisia hittipelejä pian sen jälkeen, kun N-Gage oli haudattu. Heikki Jungman on peleihin erikoistunut historiantutkija, joka työskentelee Suomen pelimuseossa Tampereella. Kirja
on hänen esikoisteoksensa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Sankarittaren synty Luce Irigarayn filosofiassa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Virpi Lehtinen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Ihminen on olennaisesti avoin, muuttuva ja dynaaminen olento, jossa henki ja ruumis kietoutuvat yhteen ainutkertaisesti. Tätä dynaamisuutta on fenomenologiassa tarkasteltu sukupuolikysymyksen kautta. Filosofi Virpi Lehtisen kirja ammentaa Luce Irigarayn (s.
1930) ajattelusta. Irgaray on belgialaissyntyinen flosofi, psykoanalyytikko ja kielitieteilijä, jota pidetään keskeisenä sukupuolen teoreetikkona. Irigarayn sukupuolieron filosofian dynaaminen olemuskäsitys vastaa moniin feministisen liikkeen ja feministisen
filosofian keskeisiin kysymyksiin oivaltavasti. Samalla se kytkeytyy filosofian perinteeseen sen keskeisten kysymyksenasettelujen kautta: mikä on ihminen, mitä on filosofia ja millainen on filosofi. Irigarayn työssä muodostuu itsemääräytyvä nainen, jonka kytkökset
ruumiillisuuteen, tunteisiin ja luontoon muuttavat käsityksemme viisaasta ja viisauden tavoittelemisesta ylipäätään. Lehtisen tulkitsemana Irigarayn työ tarjoaa aineksia paitsi filosofiseen niin myös henkilökohtaiseen itseymmärrykseen. FT Virpi Lehtinen on
tutkinut ruumiillisuuden ja sukupuolen filosofiaa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Kuinka luoda yrittäjä- henkinen valtio eli miksi innovaatiot tarvitsevat byrokratiaa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<span lang="DE">Rainer Kattel, Wolfgang Drechsler & Erkki Karo</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<span lang="DE"> </span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Miten innovointia tukeva byrokratia voi toimia koko yhteiskunnan parhaaksi? Politiikka on palannut digitaalisen talouden ja tiivistyvän suurvaltakilpailun aikakaudella innovaatiopolitiikkaan. Yrityksille innovoiminen on ainoa tapa selviytyä, mutta innovaatiopolitiikka
muovaa myös Suomen ja kaikkien valtioiden tulevaisuuden kehitystä. Rainer Kattel, Wolfgang Drechsler ja Erkki Karo tutkivat arvostetun Academy of Management -järjestön palkitsemassa teoksessaan, miten julkisyhteisöt suunnittelevat ja toteuttavat menestyksekästä
innovaatiopolitiikkaa. He kartoittavat, miten eri instituutiot rahoittavat uutta teknologiaa ja jakavat uusinta tietotaitoa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Kirja puolustaa innovaatiopolitiikassa ”ketterää vakautta”. Julkisten sektorin organisaatioiden
on liikuttava yhtä ketterästi kuin start-up-yritykset samalla kun niiden on pidettävä yllä tämän ketteryyden turvaavaa hallinnollista vakautta. Erityisesti Covid-19-pandemia osoitti, että hallinnossa tarvitaan yhtä lailla pitkän aikavälin näkemystä ja jatkuvuutta
kuin valmiuksia hallita nopeasti muuttuvia kriisejä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Elämää korona-ajassa – poikkeusolot nuorten aikuisten kokemana</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Päivi Honkatukia & Mirja Määttä (toim.)</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Millaista nuorten aikuisten arki oli koronakriisin aikana? Millaisia vaikutuksia kriisillä on heidän elämäänsä ja tulevaisuuteen? Elämää korona-ajassa tuo esille nuorten aikuisten eletyn elämän ja heidän siitä kumpuavat pohdintansa. Teos tarjoaa syvällistä
tutkimustietoa ja monipuolistaa korona-ajan arviointia julkisuudessa. Kirjassa ääneen pääsee 80 korona-aikana tavoitettua nuorta aikuista monenlaisista taustoista. Joukossa on yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelleita, kausityöläisiä, työn ja koulutuksen
ulkopuolella tai reunamilla olevia, maahanmuuttotaustaisia sekä yhteiskunnan palveluja itsenäistymisen kysymyksiin tarvinneita nuoria. Teos lähestyy nuorten aikuisten kokemuksia ymmärtävällä otteella analysoiden, miten eri tavoin 2020-luvun alun toisiinsa
kietoutuneet globaalit murrokset ja kriisit näkyivät ja vaikuttivat nuorten aikuisten elämässä. Kirja puhuttelee paitsi tutkijoita ja opiskelijoita, myös nuorisoalaa tai yleisemmin yhteiskunta- tai kasvatustieteistä kiinnostuneita. Se tarjoaa punnittuja näkökulmia
nuorten parissa työtä tekeville ammattilaisille, nuorisopoliittisista kysymyksistä kiinnostuneille päättäjille sekä suurelle yleisölle. Samoin korona-ajan kokeneet nuoret aikuiset voivat löytää kirjasta kiinnostavia peilauspintoja.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Ohjaustalous vai näkymätön käsi? – Euroopan talous- poliittiset valinnat kriisin jälkeen</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Jussi Lindgren</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Mikä on kansainvälisen koordinaation tulevaisuus rahapolitiikassa, kansainvälisessä kaupassa ja valuuttakurssi-politiikassa kansainvälisten jännitteiden lisääntyessä? Onko globalisaation loppu näköpiirissä ja siirrymmekö uuteen anarkistiseen geotalouteen? Jos
halutaan hallita inflaatiota ja pitää kiinni vapaista pääomamarkkinoista, vaaditaan kansainvälisessä talouspolitiikassa uusia kollektiivisia ratkaisuja: Esimerkiksi valuuttakurssikoordinaatiota tai rahapolitiikan koordinaatiota ja ohjaamista uusin keinoin.
Myös energiakriisi ja yleinen elintason lasku voivat synnyttää pysyvämmän tarpeen vahvemmalle sääntelylle tai jopa uusille yhteiskuntataloudellisille ratkaisuille. Jotta voimme ymmärtää tarpeen radikaalille muutokselle kansainvälisessä talouspolitiikassa,
on ensin ymmärrettävä nykyisen talousjärjestelmän luonne ja sen toimintalogiikka. On käytävä läpi finanssipolitiikan rooli, rahapolitiikan rooli ja toimeenpano, pankkijärjestelmä ja valuuttakurssien määräytyminen. Tässä kirjassa hahmotellaan yksi mahdollinen
kehityskulku ja -suunnitelma kohti vakaampaa rahatalouden järjestystä. Jussi Lindgren on toiminut 15 vuotta valtionhallinnossa ja ministeriöissä eri tehtävissä ekonomistina sekä työskennellyt euroryhmän sihteeristössä Euroopan komissiossa eurokriisin vuosina.
Kansantaloustieteellisen koulutuksen ohella Lindgren on väitellyt tekniikan tohtoriksi systeemi- ja operaatiotutkimuksesta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Westermarck-seuran kahdeksan vuosikymmentä & suomalainen sosiologia</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Mikko Lagerspetz, Mika Helander, Johanna Hokka, Riikka Homanen, Olli Lagerspetz, Eeva Luhtakallio, Harri Melin, Kirsti Suolinna & Timo Toivonen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Tieteellinen elämä ei ole vain laitosten, virkojen, julkaisujen ja yksiköiden varassa. Tieteellisillä seuroilla on suuri merkitys tieteenalojensa määrittelyssä ja niiden sisäisinä keskustelufoorumeina. Tieteelliset seurat kuuluvat niihin instituutioihin, joiden
kautta ajattelutavat, tutkimusperinteet ja tieteelliset verkostot muuttuvat sosiaalisiksi faktoiksi. Yksi tällaisista on Suomen sosiologeja yhdistävä Westermarck-seura - Westermarck-samfundet, viralliselta nimeltään The Westermarck Society, joka perustettiin
1940. Seura kantaa kansainvälisesti merkittävän sosiologin, filosofin ja antropologin Edvard Westermarckin (1862-1939) nimeä. Tämä historiikki kertoo paitsi Westermarck-seurasta, koko suomalaisen sosiologian kentästä seuran perustamisen ajoista nykypäivään.
Suomalaisten sosiologien yhteisössä ovat eri näkemykset ja sukupolvet kohdanneet jo yli kahdeksan vuosikymmentä. Kirjoittajat edustavat eri ikäpolvia ja ovat työskennelleet tai työskentelevät edelleen Suomen eri yliopistoissa. Kirjaan ovat kirjoittaneet Mikko
Lagerspetz, Mika Helander, Johanna Hokka, Riikka Homanen, Olli Lagerspetz, Eeva Luhtakallio, Harri Melin, Kirsti Suolinna ja Timo Toivonen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<b>Kun rakastuin saksalaiseen jalkapalloon</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Markus Pantsar</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
Muutin Saksaan ja rakastuin saksalaiseen jalkapalloon. Sukelsin lajin maailmaan matkustaen ympäri maata. Yli 30 ottelua, yli 20 eri paikkakuntaa, yli 40 eri joukkuetta eri tasoilla, miehissä ja naisissa. Jalkapallo on Saksassa elämys joka kerta. Laji on maan
ylivoimaisesti suurin, viikosta toiseen se tarjoaa Euroopan parasta kannattajakulttuuria. Bundesligassa on maailman suurin katsojakeskiarvo ja alasarjoissakin stadionit täyttyvät, riippumatta siitä, miten joukkue menestyy. Saksassa jalkapallo on sarjataulukkoja
tärkeämpää, keskeinen osa kulttuuria. Jokainen futisfani tuntee suurseurat, kuten Bayern Münchenin ja Borussia Dortmundin, mutta Saksan jalkapallo on paljon muutakin. Menin stadioneille ja puhuin ihmisille. Kaikki selvittivät mielellään paikallisen jalkapallon
olemusta. Kun aloin ymmärtää maan jalkapalloa paremmin, huomasin myös ymmärtäväni muutenkin Saksaa ja saksalaisia. Jalkapallo yhdistää ja toivottaa tervetulleeksi. Aachenissa menen kotistadionin Tivolin päätykatsomoon seisomaan ja parin tunnin jälkeen tunnen
itseni aina hieman enemmän aachenilaiseksi - siis myös hieman enemmän saksalaiseksi. Filosofi Markus Pantsar johdattaa kirjassa saksalaiseen kulttuuriin jalkapallojoukkueiden ja -kulttuurien kautta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i><span style="font-size:11.5pt">***</span></i><span style="font-size:11.5pt; color:rgb(33,33,33)"></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i>HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota
uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Aptos,sans-serif">
<i>Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:</i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank"><i><span style="color:blue">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></i></a><i> josta se lähetetään
ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: </i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank"><i><span style="color:blue">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></i></a></p>
</div>
</body>
</html>