<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<style type="text/css" style="display:none;"><!-- P {margin-top:0;margin-bottom:0;} --></style>
</head>
<body dir="ltr">
<div id="divtagdefaultwrapper" dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,Helvetica,EmojiFont,"Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen <</i><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko" target="_blank"><i><span style="color:black">agricolan.arvostelut@gmail.com</span></i></a><i>>
ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>***</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Kirjalistat kustantajittain</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i> </i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u><span style="font-size:12pt">Otava:</span></u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i> </i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Isäni vaiettu sotavankeus</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Petri Saraste </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Rovaniemeläisperheen pojat joutuivat sotaan, missä heistä yksi kuoli, toinen haavoittui ja kolmas joutui venäläisten sotavangiksi suurhyökkäyksessä kesällä 1944. Elinaikanaan Kauko Saraste vaikeni vankeudestaan. Vasta löydettyään myöhemmin isänsä kirjoittaman
kertomuksen sotavankeusajasta Petri Saraste ymmärsi, millaisen helvetin hänen isänsä oli käynyt lävitse. Unohdettujen suomalaisten sotavankien tarina on ajankohtainen myös Ukrainan sodan takia. Sotakirjeenvaihtajana Ukrainassa toiminut Petri Saraste kokee,
ettei mikään ole muuttunut vuosikymmenten saatossa. Venäjän synkkä historia ihmisoikeuksien polkijana jatkuu.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kierot mielet – Maailman oudoimmat sarjamurhaajat</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Ville Mäkipelto</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Mikä sai italialaisen perheenäidin valmistamaan uhreistaan saippuaa? Miten arvostettu brittilääkäri onnistui surmaamaan yli 200 potilastaan jäämättä kiinni? Kirja kertoo kahdeksasta maailman oudoimpiin kuuluvasta sarjamurhaajasta, heidän uhreistaan ja siitä,
miten ammattilaiset tutkivat ja tulkitsivat tapauksia. Karmivat mutta samalla kiehtovat tarinat valottavat ihmismielen synkkiä sokkeloita vastustamattoman mukaansatempaavasti.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kierot mielet julkaistaan äänikirjana 24 jaksoon jaettuna 1.12. alkaen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span lang="EN-US">Killers of the Flower Moon – Öljymurhat ja FBI:n synty</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="EN-US">David Grann</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="EN-US"> </span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoihin kuuluvat osaget saivat reservaatikseen syrjäisen kolkan Oklahomasta. Myöhemmin alueelta löytyi yksiYhdysvaltojen suurimmista öljyesiintymistä, ja he saivat siitä hyvän tulonlähteen. 1920-luvulla osageja alkaa mystisesti
kuolla; kuka myrkytykseen, kuka onnettomuuteen. Heimolle alkaa selvitä, että öljyrahojen vuoksi koko yhteisö on vaarassa, mutta poliisi ja sheriffi ovat avuttomia isompien voimien edessä. Paikalle täytyy saada puolueeton taho johtamaan tutkintaa, ja FBI saa
ensimmäisen tehtävänsä. Kirjasta on tehty Leonardo DiCaprion ja Robert De Niron tähdittämä elokuva.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kauppatavarana kuolema Palkka-armeija Wagnerin tarina</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Ilja Barabanov, Denis Korotkov</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Palkka-armeija Wagner oli vuosia Venäjän likaisen sodan- käynnin päätoimija Ukrainassa, Syyriassa ja Afrikassa. Sen omisti Jevgeni Prigožin, joka operoi presidentti Vladimir Putinin suojattina. Ainutlaatuisten lähteiden ja dokumenttien perusteella kirjan tekijät
kuvaavat Wagnerin johdon ja sen soturien rikollista toimintaa. He valottavat myös Prigožinin luomaa laajaa bisnesimperiumia, johon kuului palkka-armeijan lisäksi muun muassa Pietarin trollitehdas. Wagnerin avulla Prigožin haastoi valta-asemat Venäjällä, ja
lopulta tämä koitui hänen kohtalokseen. Hän kuoli lentokoneen maahansyöksyssä elokuussa 2023 Tverin alueella.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kymmenen haavaa Amerikan sydämessä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Anna-Sofia Berner</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Valaiseva kirja auttaa lukijaa ymmärtämään, miksi aborttikysymys kuumentaa amerikkalaisia, millaista on pelätä aseväkivaltaa kotikadulla ja miksi Yhdysvalloissa ihonväri yhä jakaa ihmisiä. Se vie lukijan amerikkalaisten keittiöihin ja baaritiskeille, sotilastukikohtiin
ja kirkkoihin, mielenosoituksiin ja eliitin pariin. Suurvallan sisäiset ongelmat säteilevät kaikkialle, myös Suomeen, jonka turvallisuus on Nato-jäsenenä tiukasti sidoksissa Yhdysvaltoihin. Helsingin Sanomien Washingtonin-kirjeenvaihtajana toiminut Anna-Sofia
Berner kuvaa Yhdysvaltojen murrostilaa kosketusetäisyydeltä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Naisia vallan kulisseissa – Antiikin Rooman ensimmäisen keisaridynastian naisia</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Marja-Leena Hänninen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Muinaisen Rooman ensimmäisten keisarien äidit, vaimot, sisaret ja tyttäret olivat valtapelien toimijoita. Kunnianhimoisimmat ja lahjakkaimmat heistä vaikuttivat tapahtumien kulkuun. Keisariperheen naiset joutuivat aina myös alttiiksi julkisuuden katseelle,
ja joskus tämä koitui heidän kohtalokseen. Huhuista kehittyi tarinoita, jotka kasvoivat myyttisiin mittoihin. Kirja keskittyy Julius-Claudiusten, Rooman ensimmäisen keisaridynastian, hovielämään juonitteluineen. Sen kuvaamat naiskohtalot ovat kiehtovia, jopa
hätkähdyttäviä ja usein traagisia. Nämä naiset jättivät jälkensä historiaan.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kävin ja kuulin – Ulkoasiainhallinnon poliittinen raportointi 1918–1933</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Jussi Pekkarinen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Diplomaatti on lyijykynä, jolla on korvat. Raportointia on pidetty lähettilään tärkeimpänä tehtävänä. Mutta kuinka paikkansa pitäviä tietoja ja oikeaan osuneita analyysejä hän on pystynyt lähettämään kotimaan päätöksentekijöille? Monia aikalaisiakin on askarruttanut,
onko raporteista ollut ulkoministeriössä hyötyä, onko eri asemapaikoista tulleita tietoja pystytty yhdistämään vai onko raportit siirretty lukematta suoraan arkistoon. Maailmansotien välillä lähettiläät kirjoittivat vapaammin kuin nykyään. Ritarikadulle saapui
kuriiripostissa persoonallisia näkemyksiä eri maista ja kansoista. Mukana on myös luonnehdintoja aikakauden merkkimiehistä kuten Stalinista, Hitleristä ja Mussolinista.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Näin syntyy rauha – Martti Ahtisaaren CMI:n matka suomalaiseksi menestystarinaksi</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Katri Merikallio, Antti Ämmälä</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Ainutlaatuinen kurkistus rauhanvälityksen kulissien taakse. Rauhannobelisti Martti Ahtisaaren (1937–2023) perustama CMI-järjestö on kasvanut kahdessa vuosikymmenessä muutaman hengen toimistosta yhdeksi maailman johtavista rauhanvälittäjistä. Se on Ahtisaaren
elämäntyön tärkein perintö ja poikkeuksellinen esimerkki suomalaisesta osaamisesta, jolla on globaali vaikutus. Onko sota rauhanvälittäjän näkökulmasta mahdoton yhtälö? Mitä kestävä rauha vaatii? Näin syntyy rauha lisää ymmärrystä niistä keinoista, joilla
voidaan tehokkaasti ehkäistä ja ratkaista konflikteja, jotka aiheuttavat päivittäin kärsimystä miljoonille ihmisille maailmassa. Olennaista on pystyä puhumaan kaikkien kanssa ja kohdata jokainen ihmisenä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<u><i><span style="font-size:12pt">Atena:</span></i></u></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kiinalainen aave – Maailman vaarallisimman asekauppiaan jäljillä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="DE">Christoph Giesen, Philipp Josef Grüll, Frederik Obermaier, Bastian Obermayer</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="DE"> </span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kansainväliset turvallisuuspalvelut ovat vuosia jahdanneet maailman vaarallisimpana pidettyä asekauppiasta Karl Leetä. FBI on luvannut diktaattoreita varustavasta Leestä miljoonien dollarien palkkion. Silti häntä ei ole saatu kiinni. Panaman papereista kirjoittaneet
tekijät ryhtyvät jäljittämään Leetä, josta ei ole kuin yksi epätarkka valo- kuva. Lopulta hänen peiteyhtiöidensä verkosto paljastuu rahavirtoja seuraamalla. Käy ilmi, että Kiinan ja muiden asiakkaiden suojelema Lee on vain pelinappula suurvalto- jen monimutkaisessa
ja vahingollisessa pelissä</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Katkerat puutarhat</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kaisa Beltran, Johanna Erjonsalo</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Euroopan riistettyjen siirtotyöläisten tarina. 14-tuntisia työpäiviä tulikuumissa kasvihuoneissa tuho- laismyrkkyjä hengittäen. Palkka, jolla saa asunnon vain slummista. Hyväksikäyttöä, seksuaalista häirintää, äärimmäistä köyhyyttä. Näissä olosuhteissa Espanjan
paperittomat siirtolaiset tuottavat halpoja hedelmiä ja vihanneksia ruokapöytiimme. Ravistelevassa teoksessa kuljetaan siirtolaisten slummeissa ja annetaan ääni työntekijöille, erityisesti naisille, jotka maksavat halpojen vihannesten hinnan omasta selkänahastaan.
Kadonneet tytöt -kirjan tekijät linkittävät jälleen Etelä-Euroopan ihmisoikeusrikkomukset suoma- laisten arkeen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Henkien tulkki – Lapsuus isäni lahkossa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Israel Van Dorsten</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Lokakuussa 2019 hollantilaiseen kahvilaan astuu nuori mies ja pyytää apua. Hänen isänsä on pitänyt perhettään vangittuna syrjäisellä maatilalla lähes vuosikymmenen. Israel van Dorsten ja hänen sisaruksensa eivät ole käyneet koulua, heitä ei löydy väestörekisteristä
ja heitä on käytetty hyväksi. Israel toimi meediona, jonka avulla Messiaana itseään pitävä isä keskusteli henkien kanssa. Henkeäsalpaavassa selviytymistarinassa poika pyristelee vapaaksi vankeudesta ja kyseenalaistaa elinikäisen manipuloinnin. Tapaus nousi
kansainväliseksi uutiseksi, ja perheestä on tehty myös dokumentti.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Punavankila</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Sture Lindholm, Cecilia Toivanen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kesän 1918 jälkeen Dragsvikin punavankileirille alettiin tuoda laittomasta kommunistisesta toiminnasta tuomittuja. Siitä tuli maan suurin vankila, joka kehittyi maan- alaiseksi vallankumouksen yliopistoksi. Vankilan kaltereiden takana päätettiin Suomen vasemmiston
tulevaisuus. Osa ”opiskelijoista” päätyi suurlähettiläiksi ja ministereiksi, toiset kohtasivat kohtalonsa Stalinin vainoissa. Punavankila näyttää, miten sisällissodan ruma historia jatkui dramaattiselle 1920-luvulle.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Aikamatka hyvään elämään – Parhaat neuvot sadan vuoden takaa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Seija Aunila, Jukka-Pekka Heiskanen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Miten elää pitkään terveenä ja onnellisena? Kuinka tulla toimeen lörpöttelevien sukulaisten kanssa? Miten löytää oikea puoliso? Aina ajankohtaisia kysymyksiä miettivät elämäntaito- oppaiden lukijat jo sata vuotta sitten. Suositut kirjaset keskittyivät terveydestä
huolehtimiseen, työstä palautumiseen, rakkauteen ja seksuaalivalistukseen eli siitineloon. Hulvattomasta Äkkilähtöjä menneisyyteen -kirjasta ja somesta tutut tekijät uppoutuvat self helpin historiaan ja kertovat pilke silmäkulmassa, kuinka saada arki raiteilleen.
Eloisa ja kuvitettu kirja sopii mainiosti myös hauskaksi lahjaksi.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<u><i>Like:</i></u></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Suomalaiset poliisisurmat</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Linda Rantanen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Suomalaiset poliisisurmat on tutkintapöytäkirjoihin ja kirjailijan tekemiin haastatteluihin perustuva teos tapauksista, jotka ovat vuosien 1969–2019 aikana johtaneet poliisien kuolemiin virantoimituksessa. Mukana on läheltä piti -tilanteita, joissa välillä
onni ja välillä nopea ja oikeanlainen toiminta on estänyt vaarallisen työn traagiset seuraukset. ”Kuului laukaus. Näin miten Taisto nosti kädet ja totesi, että se ampui. Sitten hän horjahti ja kaatui kasvoilleen maahan.” Rantasen faktapohjainen kerronta pitää
lukijan otteessaan. Mm. Steen Christensenin tekemien poliisisurmien vaiheikkaat kuvaukset antavat tunnetulle tapahtumasarjalle syvyyttä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Auschwitzin rakastavaiset<br>
</b>Keren Blankfeld</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kaksi nuorta kohtaa Auschwitzissa ja rakastuu ensi silmäyksellä. Leirin kauhujen keskellä Zippi ja David tapaavat toisiaan salaa muiden vankien avustuksella. Neuvokas Zippi työskentelee leirin toimistossa, David on päässyt laulutaitojensa ansiosta natsivartijoiden
suosioon. Rakkaussuhteen paljastuminen merkitsisi kuitenkin välitöntä kuolemaa. Zippi ja David uskovat vapautuvansa ja vannovat etsivänsä toisensa, mikäli joutuvat toisistaan eroon. Kumpikaan ei voi aavistaa, että jälleennäkeminen koittaa vasta yli 70 vuoden
kuluttua. Silloin Davidilla on Zippille yksi tärkeä kysymys.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Salatieteiden Suomi – Esoteerinen ja okkultti Turku</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="DE">Toim. Boris Brander, Janne Bäckström, Atte Huhtala</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="DE"> </span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Suomalaisen esoterian ja okkultismin keskus on jo keskiajalta lähtien ollut Turku, josta uudet virtaukset ovat levinneet muualle maahan. Kiehtovassa ja runsaasti kuvitetussa tietokirjassa paljastetaan kiinnostavimmat esoteeriset ilmiöt sekä suomalaisen okkultismin
erikoisimmat hahmot ja kummallisimmat tapaukset. Perehtyneen historiantutkimuksen ja aikalaishaastatte- luiden kautta on löytynyt paljon kiinnostavaa uutta tietoa myös rituaalimagian syvissä vesissä uiville. Samalla selviää, miksi salatieteet ovat vetäneet
ihmisiä puoleensa niin menneinä aikoina kuin nykyäänkin.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Pohjoinen shamanismi – Rituaalit, käytännöt ja historia</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kirsti Runavik </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Millaista tietoa pohjolan perinteisestä shamanismista ja noituudesta on säilynyt? Miten nykypäivän shamaanit ja noidat sitä hyödyntävät? Innoittava ja rikkaasti kuvitettu tietokirja kutoo vahvaa punaista lankaa menneisyydestä nykypäivään ja opastaa esimerkein
ja käytännön harjoituksin shamanismin pariin. Shamanististen harjoitusten myötä luontosuhde alkaa elpyä ja yhteys eläimiin, kasveihin ja uniin muuttua syvemmäksi. Shamaanirummun pintaan maalattujen merkkien takaa löytyy rikas saamelainen ja skandinaavinen
mytologia, joka nyrjäyttää nykyihmisen maailmankuvan uuteen asentoon.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u>Nemo:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Taiteen historia ilman miehiä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Katy Hessel</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kuinka monta naistaiteilijaa tunnet? Taidehistorioitsija Katy Hessel vieraili taidemessuilla ja huomasi, ettei esillä ollut yhtään naistaiteilijan teosta. Hän mietti, osasiko itsekään nimetä kahtakymmentä taiteiljanaista. Hessel päätti nostaa naistaiteilijat
esille ja kirjoittaa kirjan taidehistorian tyylisuunnista ikään kuin miestaiteilijoita ei olisi koskaan ollutkaan. Suomesta mukana on Helene Schjerfbeck. Waterstones-kirjakaupan myyjät valitsivat upeasti kuvitetun lahjakirjan viime vuoden parhaaksi tietokirjaksi.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<u><i>Bazar:</i></u> </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Jalkapallon muotoinen Saksa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Johanna Nordling</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Saksalaista jalkapalloa on ihailtu ja parjattu: Saksan maajoukkueen on sanottu voittavan aina ja saksalaista värikästä fanikulttuuria on kehuttu, mutta toisaalta Saksan pelaamista on luonnehdittu konemaiseksi ja tylsäksi. Onko kyse kuitenkin vain stereotypioista?
Millaista saksalaisfutis todellisuudessa on? Jalkapallon muotoinen Saksa kertoo, kuinka laji rantautui Saksaan ja kehittyi yläluokkaisten koulujen huvituksesta työväenluokan intohimoksi ja miten Saksasta on tullut yksi jalkapallon ehdottomista kärkimaista.
Johanna Nordling on haastatellut kirjaa varten lukuisia pelaajia, valmentajia, faneja, toimittajia ja muita jalkapallotoimijoita. Mukana on myös useita Bundesliigassa pelanneita suomalaisia kuten Juhani Peltonen, Petri Pasanen, Lukas Hradecky, Tinja-Riikka
Korpela ja Essi Sainio. Tuloksena on värikkäitä anekdootteja ja huumoria sisältävä saksalaisen jalkapallon historia, joka ei kuvaa vain peliä vaan myös lajin valtavaa merkitystä maan kulttuurissa ja yhteiskunnassa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Rikostutkintaa 24/7</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Göran Wennqvist, Tero Haapala</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Rikostutkintaa 24/7</i> kertoo poliisin työstä ja tutkimusmenetelmistä kahden entisen rikosylikomisarion Tero Haapalan ja Göran Wennqvistin tutkimien tunnettujen tapausten kautta. <i>Rikostutkintaa 24/7</i> -kirja jatkaa Rikostutkijoiden matkassa -sarjaa,
jossa keskusrikospoliisin ex-rikosylikomisariot Tero Haapala ja Göran Wennqvist valottavat mieleen jääneimpiä rikostutkintojaan ja tutkintametodejaan. Yli kolme vuosikymmentä kestäneen yhteistyönsä aikana he vastasivat monista Suomea kohahduttaneiden tapausten
tutkinnoista, joiden aikana kaikki muu elämä jäi toiselle sijalle. Teos vie lukijat kiinnostavien suomalaisten tapausten, kuten Bodominjärven murhien, Heinojen pariskunnan murhan ja Konginkankaan bussionnettomuuden lisäksi myös ulkomaille: suurennuslasin alle
joutuvat niin Ukrainassa pudotettu Malaysia Airlinesin lento 17, Malagan bussiturma, Ruandan ja Liberian kansanmurhat kuin Jolon panttivankikriisikin. Tuloksena on vaikuttava ja mielenkiintoinen rikostutkinnan historia.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Viimeiset kilometrit</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Olavi Lempinen, Martti Merilinna</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Olavi Lempisen ja Martti Merilinnan <i>Viimeiset kilometrit</i> kertoo Suomen teillä tapahtuneista kuolemankolareista ja valottaa niiden syitä ja taustoja. Suomen itsenäisyyden ajan tieliikenne on vaatinut noin 45 000 kuolonuhria, yhtä monta kuin keskisuuressa
suomalaisessa kaupungissa on ihmisiä. Näitä kuolemankolareita selvittävät paitsi poliisit myös erityiset tutkijalautakunnat, joissa on myös tie- ja liikennetekniikan, autotekniikan, käyttäytymistieteiden ja lääketieteen asiantuntijoita. <i>Viimeiset kilometrit</i> kertoo
tutkijalautakuntien tutkimista onnettomuuksista sellaisina kuin ne tapahtuivat, kolaria edeltävien tapahtumien kuvausta ja taustaa unohtamatta. Mukana on 40 eri vuosikymmeninä tapahtunutta kuolemankolaria, jotka voisivat tapahtua vielä tänäkin päivänä autojen
teknisestä kehityksestä huolimatta. Osa onnettomuuskuvauksista on julkaistu Olavi Lempisen ja Mikko Merilinnan kirjoittamassa ja Tekniikan Maailma -lehden julkaisemassa palkitussa artikkelisarjassa ”Tutkijalautakuntaa tarvittiin”. Ne ovat karu muistutus liikenteen
riskeistä, jotka jokaisen autoilevan tulisi tiedostaa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Maailmanhistorian pahimmat paskiaiset</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
James Felton</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Brittisatiirikko James Felton osoittaa Maailmanhistorian pahimmat paskiaiset -teoksessaan, että menneisyyttämme ovat suurmiesten ja -naisten lisäksi muovanneet mitä uskomattomimmat kusipäät. Kirjailija-toimittaja James Felton esittelee tässä piirroskuvitetussa
kirjassaan ilkeimpiä, kieroutuneimpia ja inhottavimpia henkilöitä, jotka ovat koskaan eläneet. Mukana on monille tuttuja hahmoja kuten Kristoffer Kolumbus tai Iivana Julma, mutta myös vähemmän tunnettuja, kuten 1500-luvulla elänyt kiinalainen keisari Zehngde,
jonka ylisuuressa haaremissa naiset kuolivat nälkään. Mutta ilkeys ei ole rajoittunut vain yläluokkaan, mistä on esimerkkinä kuningas Kaarle II:n pyöveli, joka mestasi kuolemaan tuomitut armollisesti yhdellä iskulla vain, jos siitä maksettiin hänelle erikseen.
Vähän modernimpaa kusipäisyyttä edustaa amerikkalainen tiedemies, joka yritti toistaa Pavlovin kuuluisat koirakokeet ihmisvauvoilla, mutta huomattavasti sadistisimmin menetelmin. Mukana on myös venäläinen puoskari Ilja Ivanovitš Ivanov, joka oli erittäin epämiellyttävä
henkilö, ja jos ostat tämän kirjan, saat tietää miksi.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u>Gaudeamus:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Suomen muinaiset tulivuoret</b><br>
Jussi S. Heinonen, Elina Lehtonen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kainuun metsistä löytyy todisteita laavavirroista, jotka olivat niin kuumia, että ne hohtivat valkoisina ja virtasivat kuin nestemäinen hunaja. Noin 600 miljoonaa vuotta sitten nopeasti etenevät tulivuorenpurkaukset sylkivät timantteja nykyisen Pohjois-Savon
alueella. Kainuu? Pohjois-Savo? Timantteja! Hetkinen, puhutaanko nyt Suomesta? Laavavirrat ovat aikaa sitten ehtyneet, ja rantakalliot sekä tuttujen metsien jyrkänteet seisovat hiljaisina. Silti kotoisesta kallioperästämme ovat yhä luettavissa maapallon historian
monet käänteet. Jos osaa katsoa, voi nähdä merkkejä tapahtumista jopa yli kolmen miljardin vuoden takaa dinosaurusten valtakauteen asti. Suomen muinaiset tulivuoret vie lukijan ennennäkemättömälle retkelle eri puolille maata ihmettelemään tulivuorenpurkauksia,
jääkausia ja muita geologisia tapahtumia sekä kiviaineksessa nykyään piileskelevää elämää. Kirja antaa luonnossa liikkumiseen aivan uudenlaista lumoa, sillä sen avulla voi oppia havainnoimaan muinaisten tulivuoriemme jättämiä jälkiä ja ymmärtämään moninaisten
geologisten muodostumien syntyä</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Sotilaan päiväkirja – Kuinka rauhanturvaaminen muuttui kriisinhallinnaksi</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Ilmari Käihkö</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>On kuin uisi meressä: äänet, tuoksut, liike, hiki ja lämpö. Ilma on niin tiheänä näitä, että olen kuin pinnan alla. Ärsyketulvaa kaikille aisteille. Haparoivia kohtaamisia paikallisten ihmisten kanssa. Toveruuden hetkiä.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Sotilaan päiväkirja kuvaa nuorten sotilaiden etulinjan todellisuutta Darfurin konfliktiin liittyneessä YK:n rauhanturvaoperaatiossa Tšadissa vuonna 2009. Omakohtaiset havainnot neljän kuukauden palvelusjaksolta ja laajat haastattelut yhdistyvät sotatieteelliseen
tutkimukseen. Sotilasjoukkonsa kokemusten kautta Ilmari Käihkö analysoi murroskohtaa, jossa rauhanturvaaminen muuttui sotilaallisemmaksi kriisinhallinnaksi. Kiiltokuvia maalailevat viralliset korulauseet tuntuvat kaukaisilta, kun arjen toimintaa rasittavat
puutteellinen koulutus, johtamisongelmat ja avoimen rasistinen suhtautuminen paikallisiin. Kaunistelemattoman kuvauksen tarkoituksena on lisätä demokraattista keskustelua sotilaallisen voiman käytöstä ulkomailla sekä parantaa valmiuksiamme toimia kansainvälisissä
operaatioissa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kirjojen kaipuu – Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Heli Rantala, Jukka Sarjala, Janne Tunturi, Ulla Ijäs & Heidi Hakkarainen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
1800-luvun alussa valtaosalla väestöstä oli korkeintaan virsikirja tai katekismus piirongin laatikossa. Kirjojen ympärille alkoi kuitenkin jo muodostua verkostoja, ja pientä mutta innokasta lukijoiden joukkoa kirjat liikuttivat, valvottivat ja toivat yhteen. <i>Kirjojen
kaipuu</i> esittelee kirjallista elämää Suomen suuriruhtinaskunnassa ja vie Suomen alueen ensimmäiseen kirjapainoon sekä Turun akatemian ja Porvoon kymnaasin kirjastoihin. Lukuharrastus vaati tuolloin vaivannäköä: piti osata kieliä ja onnistua saamaan kirjoja
käsiinsä, koska vähälukuiset kirjakauppiaat saattoivat avata ovensa vain tunniksi. Tietysti arvokkaat niteet kävivät myös ostajien kukkarolle. Lisäksi tutustutaan erilaisiin kirjojen käyttäjiin professoreista ylioppilaisiin, papinrouvasta tyttökoulun kasvattiin
ja viipurilaiseen kauppiaaseen. Varhaisiin kirjaihmisiin lukeutuivat myös maaniset mittasuhteet kirjanhimossaan saavuttanut ylioppilas Anders Johan Sjögren sekä mademoiselle Baptiste, joka vaati lehti-ilmoituksella takaisin häneltä lainattuja kirjoja.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Maapallo puun latvassa – Afrikkalaisia kirjoituksia</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Katriina Ranne (Toim. & Suom.)</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Miten maailma luotiin maitopisarasta? Mikä sai Kuun kyyneliin, ja kuka puhkoi tähdet taivaaseen? Entä mitä tapahtui naiselle, joka taikavoimiensa turvin matkasi maailman ääriin muuttaakseen kohtalonsa? <i>Maapallo puun latvassa</i> tarjoilee monipuolisen valikoiman
afrikkalaisia kirjoituksia luomismyyteistä runouteen ja nykyproosaan. Mukana on kirjoitettua kirjallisuutta proosan ja runouden muodossa sekä alkujaan suullista kirjallisuutta, josta esimerkkejä ovat myytit ja kongolainen Mwindo-eepos. Taustoittavat johdantotekstit
opastavat lukijaa niin eepoksen hykerryttäviin seikkailuihin kuin filosofisen ja uskonnollisen runouden teemoihinkin. Kirjan tekstit lähestyvät monesta eri näkökulmasta ihmisenä olemisen perimmäisiä kysymyksiä. Niitä yhdistävät inhimillisten tunteiden kirjo,
huumori ja syvällinen pohdinta. Mitä on hyvä elämä, ja kuinka kohdata kuolema? Miten tulisi suhtautua muihin ihmisiin ja eläimiin? Kirja perustuu Yle Radio 1:n ohjelmasarjaan Afrikkalaisia kirjoituksia.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kaikkien oikeus liikkua – Kohti sukupuoli- ja kehotietoista liikuntakulttuuria</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Satu Lidman</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Ihminen on tarkoitettu liikkumaan. Keho palkitsee fyysisestä rasituksesta mielihyvähormoneilla, energisyydellä ja rentoutumisella. Miksi liikunta herättää silti niin monen muistoissa ahdistusta, jopa häpeää? <i>Kaikkien oikeus liikkua</i> luotaa suomalaista
liikuntakulttuuria 1900-luvun alkupuolen kansallisen tervehenkisyyden ajasta yksilökeskeisempään nykyhetkeen ja etsii vastauksia liikkumattomuuden ongelmaan. Henkilökohtaisten ja koskettavien tarinoiden kautta selviää, kuinka esimerkiksi liikuntatuntien arvostelevat
katseet ovat tukahduttaneet liikkumisen ilon ja toisaalta yksikin rohkaiseva aikuinen on voinut valaa uskoa oman kehon kykyihin. Teos nostaa esille, miten haitallisia liikuntaharrastusten kannalta ovat erityisesti sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, kehon
piirteisiin ja vammaisuuteen liittyvät syrjivät asenteet ja puheet. Kirja kannustaa kansalaisia, päättäjiä ja liikunta-alan ammattilaisia pohtimaan yhdessä, kuinka liikkuminen ja liikunnan ilo mahdollistuisivat kaikissa väestöryhmissä ikään, taustaan ja kuntotasoon
katsomatta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Sodan pauloissa – Militarismi suomalaisessa yhteiskunnassa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Susanna Hast & Noora Kotilainen (Toim.)</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Sota ja turvallisuuspolitiikka puhuttavat ja herättävät tunteita. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja Suomen liityttyä Natoon sotilaallisten arvojen ja käytäntöjen kriittinen tarkastelu on erityisen ajankohtaista. Sota ja siitä kumpuavat arvot vaikuttavat syvästi
yhteiskunnassamme, paitsi politiikassa myös arjen käytännöissä ja tunteiden tasolla. Sodasta, turvallisuudesta ja sotilaspolitiikasta keskustellaan usein yksimielisyyttä vaatien, vaihtoehdottomaan sävyyn. Miksi sota on suomalaisille niin pyhä asia? Sodan pauloissa
tarjoaa kriittisiä näkökulmia sotilaalliseen valtaan, sodasta kerrottuihin tarinoihin ja sotilasinstituutioiden käytäntöihin Suomessa. Mitä militarismi oikeastaan on? Miten sen kautta oikeutetaan väkivaltaa ja ylläpidetään sukupuolijärjestelmää? Miten sotilaallinen
toiminta vaikuttaa ympäristöön ja ekosysteemiin? Mikä on sotilaallisen vallan asema suomalaisessa demokratiassa?</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Tahdottoman tietämisen autuus – Estetiikka ja taiteenfilosofia</b><br>
Arthur Schopenhauer</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Arthur Schopenhauer tunnetaan erityisesti pessimistisestä elämänfilosofiastaan, jonka ytimessä ovat yllättäen estetiikka ja taidefilosofia. Schopenhauerin mukaan juuri estetiikka tarjoaa (hetkellisen) vapautuksen pessimismistä: se irrottaa ihmisen tahdon ja
loputtoman haluamisen ikeestä ja avaa siten tien korkeimpaan tietoon. <i>Tahdottoman tietämisen</i> autuus esittelee uudenlaisen tavan ymmärtää esteettistä kokemusta ja taidetta. Teos sisältää Schopenhauerin ”Maailma tahtona ja mielteenä” (Die Welt als Wille
und Vorstellung) -teoksen estetiikkaa käsittelevät osat. Schopenhauer pohtii muun muassa taiteilijaneroa poikkeusyksilönä, joka avaa ideoiden maailmaa muille ihmisille, sekä tragedian huipentumista vapaaehtoiseen luopumiseen elämästä ja elämäntahdosta. Schopenhauerin
pessimistinen elämänfilosofia ja estetiikka ovat saaneet laajaa vastakaikua kirjailijoiden ja säveltäjien keskuudessa. Eloisalla ja perinteisen filosofian vaikeista käsitteistä vapaalla tyylillä esitettyihin ajatuksiin tutustuminen on tuskatonta myös kaikille
muille elämän ja taiteen kysymyksiä pohtiville.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Johdatus estetiikkaan ja taiteenfilosofiaan</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kalle Puolakka</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Meitä kaikkia kiinnostaa, miltä asiat tuntuvat, näyttävät, kuulostavat. Esteettisyys ei kuitenkaan ole pelkkää pintaa ja aistimellista mielihyvää. Johdatus estetiikkaan ja taiteenfilosofiaan pureutuu siihen, miten taide ja muut esteettiset seikat kytkeytyvät
niin tietoon ja ymmärrykseen kuin tunteisiinkin. Mitä hyötyä taiteesta on? Miksi taideteos saattaa synnyttää niin voimakkaita tunnereaktioita? Voiko myös jokapäiväinen arkemme olla esteettistä? <i>Johdatus estetiikkaan ja taiteenfilosofiaan </i>-teoksessa
kiistellään makuasioista ja tarkastellaan muun muassa kauneuden perimmäistä olemusta, luonnon esteettistä arvoa ja postkolonialistista estetiikkaa. Siinä sivussa elvytetään aiemmin kuolleeksi todettua taideteoksen tekijää ja hänen tarkoitusperiään sekä pohditaan,
mitä mahtoivat olla ihmiskunnan historian ensimmäiset taideteokset. Kirjan konkreettiset esimerkit ulottuvat klassisesta musiikista ja modernista romaanikirjallisuudesta videopeleihin ja tieteiselokuviin.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kohti yhdenvertaista koulua – Johdatus kulttuurienväliseen kasvatukseen ja muovautuvuuden pedagogiikkaan</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Inkeri Rissanen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Ajatukset ihmisten ja kulttuurien muovautuvuudesta vaikuttavat voimakkaasti siihen, millaisia tulkintoja teemme itsestämme, toisista ihmisistä ja maailmasta. Vahvistamalla opettajien ja oppilaiden muovautuvuusajattelun taitoja voidaan lisätä yhdenvertaisuutta
niin kouluissa kuin yhteiskunnassa laajemmin. <i>Kohti yhdenvertaista koulua</i> johdattaa kulttuurienvälisen kasvatuksen historiaan ja perusteisiin sekä esittelee muovautuvuuden pedagogiikkaa. Se tarjoaa runsaasti tutkimustietoa psykologisista ja sosiaalipsykologisista
tekijöistä, jotka vaikuttavat oppilaiden erilaisiin mahdollisuuksiin. Mikä ylläpitää eriarvoisuutta koulussa? Mikä on opettajien ajattelun ja toiminnan merkitys? Entä miten opettajat voivat kehittää valmiuksiaan edistää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta? <i>Kohti
yhdenvertaista koulua</i> on perusteos kulttuurienväliseen kasvatukseen. Se tarjoaa uusia tutkimusperustaisia näkökulmia sekä konkreettisia harjoituksia opettajankoulutukseen ja kouluihin.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Koulu ja eriarvoisuus<br>
</b>Sonja Kosunen, Sara Juvonen, Heidi Huilla & Marja Peltola (Toim.)</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Julkisessa keskustelussa koulujen ja kaupunginosien eriytymisestä on puhuttu jo pitkään. Eriytyminen on kuitenkin monimutkainen ilmiö, jota täytyy tarkastella koulukohtaisesti ja nuorten arjessa. Silti keskusteluissa sivuutetaan usein itse nuorten sekä koulujen
henkilöstön omat kokemukset. Koulu ja eriarvoisuus tarkastelee sitä, mitä eriytyminen tarkoittaa suomalaiskaupungeissa ja mikä on sen suhde eriarvoisuuteen. Teos selvittää, millaista on arki huono‐osaisten alueiden kaupunkikouluissa ja miten erilaiset eriarvoisuuden
muodot näkyvät ja tuntuvat myös nuorten vapaa-ajalla. Kuinka paljon huono‐osaisten alueiden kouluissa ilmenee vaikeuksia tukea oppilaiden hyvinvointia ja opiskelua? Entä miten henkilökunnan jaksamisvaikeuksiin ja vaihtuvuuteen on pyritty vastaamaan? Teos haastaa
pohtimaan, mitä kouluissa voitaisiin tehdä eriarvoisuuden vähentämiseksi tai ovatko julkisen keskustelun tuottamat mielikuvat aina edes todenmukaisia. Se soveltuu laajasti erilaisiin kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisen alan opintoihin sekä aiheesta yleisesti
kiinnostuneille.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Itsemäärääminen ja valta – Kirjoituksia poliittisesta filosofiasta</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Eerik Lagerspetz</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Reilun kahden viime vuosisadan ajan länsimaista poliittista ajattelua ja poliittista liikehdintää on pitkälti määrittänyt valistuksesta periytyvä itsemääräämisen eli autonomian ihanne. Tuo ihanne toimi sytykkeenä Ranskan ja Yhdysvaltojen vallankumouksille,
ja sillä puolustetaan edelleen esimerkiksi yksilön oikeuksia ja demokraattisia vaatimuksia. Itsemäärääminen edellyttää sekä vapautta päättää omista asioistaan että valtaa toteuttaa näitä päätöksiä. Mutta miten toimia, kun yksilön ja yhteisön tavoitteet ovat
keskenään ristiriidassa? Itsemäärääminen ja valta syventyy länsimaisen poliittisen filosofian peruskäsitteisiin ja keskeisimpiin ongelmiin. Se keskustelee klassikoiden kanssa ja etsii näkökulmia ja vastauksia omaa aikaamme koskettaviin kysymyksiin. Onko suora
kansanvalta demokraattisempaa kuin edustuksellinen päätöksenteko? Miksi lakia pitäisi totella? Minkä verran oikeuksia voidaan rajoittaa kriisitilanteissa? Miten tulevat sukupolvet otetaan huomioon päätöksenteossa?</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Valistuksen haaste – Kirjoituksia järjen ja tiedon merkityksestä</b><br>
Hemmo Laiho & Olli Koistinen (Toim.)</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Sapere aude! ”Uskalla käyttää järkeäsi!” Valistukseksi kutsutaan etenkin 1700-luvulla kukoistanutta eurooppalaista aatevirtausta, joka korosti järkeä ja tutkittua tietoa. Mitä valistus merkitsee 2020-luvun Euroopassa? <i>Valistuksen haaste</i> selvittää ja
taustoittaa valistuksen merkitystä eri näkökulmista. Esille nousevat muun muassa moderni, tieteellis-rationaalinen maailmankuva, sanan- ja uskonnonvapaus sekä tieteiden kehitys, saavutukset ja yhteiskunnallinen merkitys. Erityiskysymyksinä tarkastellaan esimerkiksi
Johann Gottlob Herderin historianfilosofiaa, Mary Wollstonecraftin ajattelua sekä valistusfilosofian perintöä Tyynenmeren saarivaltioissa. Teoksessa sivutaan myös sellaisia viime vuosien vastavalistuksellisia ilmiöitä kuin nousevaa tiedekriittisyyttä ja ”totuudenjälkeisyyttä”.
Valistuksen haaste on hyödyllinen perusteos kaikille yhteiskunnallisista kysymyksistä kiinnostuneille, ja se toimii myös oppikirjana erityisesti filosofiassa sekä aatehistorian ja politiikan tutkimuksessa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Johdatus monimenetelmälliseen tutkimukseen</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Leena Åkerblad & Riitta Seppänen-Järvelä</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Monimenetelmällisellä tutkimuksella tarkoitetaan sekä laadullisten että määrällisten aineistojen ja menetelmien yhdistämistä samaan tutkimustyöhön. Monimenetelmällisyys on hyvä valinta tutkittaessa moniulotteisia ilmiöitä, kuten erilaisten palveluiden toimivuutta.
Tällöin lisäarvo syntyy juuri keskenään erilaisten aineistojen ja näkökulmien systemaattisesta mutta luovasta yhdistämisestä. Johdatus monimenetelmälliseen tutkimukseen auttaa tunnistamaan tällaisen tutkimusotteen potentiaalin ja hyödyntämään sitä hedelmällisesti.
Se myös opastaa konkreettisesti tutkimustyön vaiheisiin, joiden ytimessä on innovatiivinen ja rohkea aineistojen yhdistäminen ja aito vuoropuhelu. Teos on suunniteltu niin, että se hyödyttää sekä opinnäytetyötään tekeviä opiskelijoita ja aloittelevia tutkijoita
että jo pidempään tutkijana toimineita. Se soveltuu muun muassa sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kielitieteiden sekä psykologian ja liiketalouden aloille.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Sosiaalipedagogiikka – Kohti inhimillistä yhteiskuntaa ja kestävää elämää</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Toinen, uudistettu laitos</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Elina Nivala & Sanna Ryynänen<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy, ja monet kokevat itsensä osattomiksi. Jatkuvasti kiristyvä tehokkuuden tavoittelu uhkaa niin sivistykseen tähtäävää kasvatusta kuin hyvinvointiakin. Näiden ilmiöiden vastavoimaksi asettuu sosiaalipedagogiikka, joka pyrkii
yhteisöllisempään, yhteiskunnallisempaan ja ekososiaalisesti tiedostavampaan kasvatukseen. Päämääränä on rakentaa oikeudenmukaisempi ja inhimillisempi yhteiskunta, jossa eletään planeetan rajoja kunnioittaen. <i>Sosiaalipedagogiikka </i>sukeltaa syvälle alan
juuriin ja luo laajan katsauksen sen eri suuntauksiin. Perusteoksen uusi laitos on päivitetty heijastamaan alan ajankohtaisia keskusteluja. Esimerkiksi ekososiaalista näkökulmaa käsitellään entistä laajemmin, samoin antirasistista, feminististä ja dekoloniaalista
sosiaalipedagogiikkaa. Teos rakentaa teoreettista ymmärrystä mutta antaa myös konkreettisia työvälineitä sosiaalipedagogiseen toimintaan muun muassa kasvatus-, sosiaali-, terveys- ja kulttuurialalle. Se kutsuu keskusteluun myös sosiaalipedagogiikan lähitieteenalat
sekä kaikki, joita kiinnostaa maailman muuttaminen paremmaksi.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u>Gummerus:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Oligarkki – Kuinka Venäjä huijasi länttä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Knut Kainz Rognerud</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Miljardööri Oleg Deripaska on urheilullinen herrasmies, joka järjestää upeita juhlia Euroopan silmäätekeville. Hän on myös Vladimir Putinin luottonyrkki, jonka johdolla on pesty valtavasti rahaa, kierretty venäläisyrityksille asetettuja pakotteita ja horjutettu
demokraattisia prosesseja useissa länsimaissa. Hän on sekaantunut murhiin ja häikäilemättömään luonnonvarojen ryöstämiseen. Miksi Eurooppa otti oligarkin ja hänen rahansa avosylin vastaan?</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Leipää ja maitoa </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Karolina Ramqvist</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Karolina Ramqvist muistaa, kuinka maistoi ensi kertaa mandariinia ja sen makeus täytti koko hänen tajuntansa. Hän muistaa isoäidin riisivanukkaan ja tiskipöydälle jätetyn lettupinon, joka merkitsi iltaa yksin kotona.Ruokaan liittyvät muistot piirtävät esiin
yksinäisen tytön, jolle ruoasta muodostuu lohtu ja pakkomielle, ja sitten aikuistuneen naisen, joka yrittää tarjota lapsuutensa maut omalle tyttärelleen. Mestarillisessa muistelmassa ruoka ja rakkaus kietoutuvat yhteen monimutkaisin tavoin.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Firenzeläiset elämät – Kuinka löysin kotini suurten persoonallisuuksien kaupungista</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Salla Leponiemi</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Renessanssiajalla Firenze veti puoleensa aikakauden parhaita kykyjä niin taiteen, tieteen ja arkkitehtuurin kuin politiikan ja juonittelun saralta. Piazzoilla ja muurien suojissa rakastavaiset tapasivat toisiaan ja mahtisukujen kätyrit hautoivat salamurhia.
Yhä vielä kaupungin kupoleissa ja kiviseinissä voi aistia kaikuja menneiltä ajoilta.Salla Leponiemikin hullaantui Firenzeen, sen taideaarteisiin ja tuhansiin tarinoihin. Lopulta hän toteutti unelmansa ja hankki sieltä asunnon, vaikka paikallinen kiinteistönvälittäjä
juonitteli kuin Medicit konsanaan. Kirjassaan hän kietoo hurmaavasti yhteen menneen ajan ihmiskohtalot, historian käännekohdat ja nyky-Italian arjen suomalaisnäkökulmasta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Planetaarinen vaatekaappi</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Sissi Penttilä, Aku Varamäki</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Haalimme aina vain lisää vaatteita, ja samaan aikaan luemme uutisia jätevuorista, kasvavista päästöistä ja romahtavista tehtaista. Emme osaa pitää huolta vaatteistamme emmekä erota tarvetta mieliteosta. Silmiä avaava tietokirja pureutuu vaateteollisuuden ongelmiin
ja niiden ratkaisuihin. Se neuvoo, kuinka pukeutua maapallon kantokyvyn rajoissa ilosta ja tyylistä tinkimättä, ja antaa konkreettisia työkaluja parempaan vaatearkeen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<u><i>Minerva: </i></u></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Polttomurhaajan jäljillä </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
J. K. Tamminen</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Elokuussa 2020 riehui pienellä suomalaisella paikkakunnalla raju omakotitalon palo. Paikalle ensimmäisinä saapuneet löysivät talon edessä autossaan istuvan naisen sekä pihamaalla makaavan, pahasti palaneen miehen. Mikään naisen kertoma tapahtumien kulusta ei
vaikuttanut loogiselta. Palon uhri menehtyi saamiinsa vammoihin, ja tutkinnan edetessä poliisilla oli yhä enemmän syytä epäillä, että kyseessä oli onnettomuuden sijaan henkirikos. Tutkinnassa kerätty näyttö ei kuitenkaan käräjäoikeudessa riittänyt murhaajaksi
epäillyn henkilön tuomitsemiseen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Käräjäoikeuden tuomioon pettyneet uhrin pojat käynnistivät tapauksesta yksityisen rikostutkinnan ja kutsuivat J. K. Tammisen avukseen. Periksiantamaton omatoiminen tutkinta johti osaltaan murhan selvittämiseen sekä käräjäoikeudessa syyttömäksi todetun henkilön
tuomitsemiseen hovioikeudessa. Hyytävää luettavaa alusta loppuun.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kirkkonummen kolmoissurma</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Marko Niemi</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kirja käsittelee yhtä Suomen rikoshistorian järkyttävimmistä ja samalla vaikeimmin ymmärrettävistä rikoksista. Marko Niemi yrittää selvittää mitä tapahtui Kirkkonummella kesäyönä 1990 ja etsii viimeistä johtolankaa tapaukseen, joka on edelleen ratkaisematta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Vuonna 1990 tehtiin Kirkkonummella poikkeuksellisen raaka rikos. Kokonainen perhe eli isä Veikko Rytkönen, äiti Berit Andersson ja kolmekuukautinen Jessica-vauva tapettiin raa’asti vasta valmistuneen omakotitalon makuuhuoneeseen. Tekijä katosi, pelko jäi. Keskusrikospoliisi
satsasi parhaat voimansa tapauksen selvittämiseen. Silti juttu ei lähtenyt selviämään. Oliko verityö ammattilaiselta tilattu palkkamurha? Yleisradion pitkän linjan tutkiva rikostoimittaja Marko Niemi selvitteli tapausta lähes vuoden verran. Selvitystyön tuloksena
syntyi Viimeinen johtolanka -podcast-sarjan viides kausi, jonka Yle julkaisi maaliskuussa 2023. Yksi vuosi ei kuitenkaan riittänyt paljastamaan kaikkea oleellista tapauksen taustoista. Juuri kukaan ei halunnut puhua asiasta, eikä ainakaan omalla nimellään.
Pelko tuntuu pitävän yhä suut supussa. Nyt Niemi on kääntänyt kaikki kivet ja kannot ja löytänyt jälleen uusia mielenkiintoisia johtolankoja, joita pitkin etenemällä lukija pääsee lähemmäksi tapauksen ratkaisua.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Sodan viemät elämät – Kohtaloita Ukrainasta</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Katerina Gordeeva</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Ukrainan sodan sytyttyä venäläinen toimittaja Katerina Gordeeva ryhtyi tapaamaan pakolaisia Venäjän, Euroopan sekä Ukrainan pakolaisleireillä. Kuukausien keskustelujen jälkeen syntyi kirja Sodan viemät elämät; 24 tarinaa, joita yhdistää loputon suru. Kuinka
elämä murtui hetkessä, kaikki minkä varaan elämä oli rakentunut, otettiin äkkiä pois. Tarinoitaan kertovat mm. melitopolilainen perhe, joka menetti yhdessä ohjusiskussa kaiken, mitä heillä oli. Mariupolilainen nainen oli ulkoiluttamassa koiraansa, kun venäläinen
tankki ampui hänen kotiinsa. Hänen miehensä ja toinen koiransa kuolivat. Kotiapulaiseksi Espanjaan päätynyt nainen menetti ensin appensa, sitten miehensä – ja lopulta myös poikansa heidän paetessaan venäläisten pommitusta. Kaiken kokemansa jälkeen hänellä
oli vaikeuksia pitää kiinni psyykensä rippeistä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Palkka-armeija Wagnerin imperiumi</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Lou Osborn ja Dimitri Zufferey</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Syväsukellus palkka-armeija Wagnerin ja sen johtajan tarinaan aina Jevgeni Prigožinin spekulaatioita herättäneeseen kuolemaan asti. Kirja tarjoaa harvinaisen tilaisuuden ymmärtää Wagnerin syntyhistoriaa, ideologiaa, toimintatapoja ja vaikutusta. Kansainvälinen
toimittajien, kyberturvallisuusanalyytikoiden, lakimiesten ja tutkijoiden All Eyes on Wagner -ryhmä on seurannut Prigožinia ja hänen miehiään ympäri maailmaa. He ovat analysoineet Wagnerin toimintaa muun muassa Afrikassa, Lähi-idässä, Ukrainassa ja Etelä-Amerikassa
aina palkka-armeijan perustamisesta nykypäivään asti. Kirja kertoo, miten Wagner sai alkunsa, miten miljardiomaisuus on karttunut ja miten laajaa liiketoimintaa Prigožin on pyörittänyt. Kirjasta selviää myös, miten raakaa ja häikäilemätöntä toiminta on ollut
erityisesti Afrikassa. Mutta yhtä lailla käy selväksi, että Wagner on koko ajan ollut Venäjän ja Putinin asialla. Tuloksena on ainutlaatuisen tarkka kertomus Venäjän vaikutusvallan laajentumisesta. Teos paljastaa vastaansanomattomasti Wagnerin ja Jevgeni Prigožinin
toimintaperiaatteet sekä suhteen Venäjän valtioon ja erityisesti Vladimir Putiniin. Wagner on yhä suuri uhka maailman vakaudelle. Esipuheen on kirjoittanut Toimittajat ilman rajoja -järjestön puheenjohtaja Pierre Haski.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span lang="DE">Auschwitzin tallipoika</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="DE">Henry Oster ja Dexter Ford</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="DE"> </span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
"En kestäisi enää kauaa. Mutta juuri kun olin luovuttaa, löysin itseni Auschwitzin talleilta, jossa oli rivikaupalla hevosia pilttuissaan.”</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Holokaustista selviytyneen Henry Osterin sydäntä särkevät muistelmat kuvaavat Auschwitzin kauhistuttavia olosuhteita ja sitä, kuinka rohkea nuori tallipoika selvisi kaikesta huolimatta kertoakseen tarinansa. Henry Oster oli vain viisivuotias, kun Adolf Hitler
nousi valtaan vuonna 1933. Niistä 2 011 juutalaisesta, jotka Gestapo kokosi ja karkotti Kölnistä vain 23 selvisi keskitysleiristä hengissä. Henry oli yksi heistä. Auschwitzissa Henry määrättiin työskentelemään hevostalleilla. Nälkiintynyt poika syötti hevoset
päivittäin tietäen, että jos hänen huomattaisiin sujauttavan taskuunsa yhdenkin porkkanan tai kourallisen kauroja, hänet teloitettaisiin välittömästi. Työ oli raskasta, mutta Henry takertui uskoon, että jos hän teki itsensä korvaamattomaksi, hän saattaisi
pysyä hengissä.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Tropiikin natsi – Mengelen vuodet Brasiliassa</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Betina Anton</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Toisen maailmansodan jälkeen Mengele eli piilossa 34 vuotta, joista yli puolet Brasiliassa. Hän onnistui pakenemaan oikeutta, Israelin salaista palvelua ja natsien metsästäjiä kuolemaansa asti. Tämän mahdollisti pieni eurooppalaisten piiri, joka halusi auttaa
häntä loppuun asti. Kun kirjan kirjoittaja Betina Anton oli kuusivuotias, hänen opettajanaan Brasiliassa oli salaperäinen Liselotte-täti. Myöhemmin Antonille selvisi, että opettaja oli pyörittänyt Brasiliassa 20 vuotta verkostoa, jonka tehtävänä oli suojella
natsirikollisia – ja Josef Mengeleä. Kun Mengele hukkui vuonna 1979, itävaltalaissyntyinen Liselotte Bossert hoiti hautajaisjärjestelyt niin, että Mengele haudattiin São Paulon esikaupunkiin Wolfgang Gerhard -nimisenä miehenä. Journalistina työskennellessään
Betina Anton halusi viimein selvittää, kuka Liselotte Bossert oli oikein ollut ja millaista elämää Mengele oli Brasiliassa elänyt. Hänen onnistuikin löytää 90-vuotias Bossert, mutta tämä ei halunnut puhua menneistä mitään. Sen sijaan Anton sai eri tahoilta
uhkauksia ja varoituksia olla sekaantumatta juttuun. Viisi vuotta Anton keräsi Mengelestä ainutlaatuista ja ennen julkaisematonta aineistoa. Paljastui aivan uudenlainen kuva miehestä, joka onnistui piilottelemaan läpi elämänsä jäämättä kiinni. Miten on mahdollista,
ettei liittovaltion poliisi tiennyt mitään Mengelestä 20 vuoteen, ja miten hän pystyi luomaan ympärilleen piirin, jossa saattoi puhua saksaa, säilyttää aatteensa ja pitää yhteyttä entiseen kotimaahansa, mm. poikaansa Rolfiin.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kuningas Charles III</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Antonio Caprarica</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Millainen mies kuningas Charles III on esiripun takana? Mitä hän ajattelee politiikasta, maailman ympäristön tilasta, miten hän haluaa uudistaa kuningashuonetta ja millaisen monarkian hän tuo tullessaan? Sadat miljoonat ihmiset seurasivat 6. toukokuuta 2023,
kuinka 74-vuotias Charles III kruunattiin Westminster Abbeyssa kuninkaaksi. Hänen tiensä valtaistuimelle on ollut poikkeuksellisen pitkä ja kuoppainen. Ankara isä halusi kasvattaa ujosta ja epävarmasta pojasta kovemman lähettämällä hänet samaan kouluun, jota
oli itse käynyt. Prinssin elämä sisäoppilaitoksessa ei ollut helppoa, ja häntä kiusattiin siellä paljon. Ennen kuninkaaksi tuloaan prinssi Charles tuli tunnetuksi kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan puolestapuhujana, syrjäytyneiden nuorten tukijana
sekä lukuisista muista hyväntekeväisyysprojekteistaan.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kuninkaallinen perhe kielsi Charlesilta hänen suuren rakkautensa, Camillan. Charles meni naimisiin Diana Spencerin kanssa, mutta yhteydenpito Camillaan ei katkennut missään vaiheessa. Kolmiodraaman paljastuminen ja Dianan traaginen kuolema heittivät varjon
Charlesin ja koko kuninkaallisen perheen ylle pysyvästi. Charles taisteli kuitenkin itsensä takaisin parrasvaloihin, ja myös Camilla saavutti lopulta kuninkaallisen perheen ja kansan hyväksynnän.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kuin veljet keskenään – Neuvostoliiton itäeurooppalainen imperiumi</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Antti Kujala</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Uusinta tietoa Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan sodanjälkeisestä historiasta. Kirja antaa perspektiiviä nykyiseen hyytävään tilanteeseen, jossa Venäjä on muuttumassa Neuvostoliiton kaltaiseksi ja rautaesirippu on uudelleen laskeutunut Euroopan ylle. Palkitun
historioitsijan värikäs teos kertoo Stalinin luoman valtiokokonaisuuden moninaiset vaiheet toisesta maailmansodasta Mihail Gorbatšovin valtakauden loppuun. Imperiumi hajosi 1980–90-lukujen vaihteessa, mutta nyt sitä yritetään palauttaa tyypillisellä keinolla,
brutaalilla sotilaallisella väkivallalla. Vallatessaan Itä-Euroopan maat neuvostoarmeija teki samanlaisia raakoja sotarikoksia, joita nyt näemme Ukrainassa. Kylmän sodan alettua Stalin sovjetisoi nämä maat. Länsimaisen demokratian kannattajat vaiennettiin
julmasti. Nikita Hruštšev puolestaan käynnisti 1950-luvulla destalinisoinnin. Vankiloita ja pakkotyöleirejä tyhjennettiin, ja kuolemantuomioiden käyttämistä politiikan välikappaleena vähennettiin. Sorron väheneminen rohkaisi vapauteen pyrkiviä voimia. Neuvostopanssarit
kuitenkin tukahduttivat Itä-Saksan kansannousun vuonna 1953, Unkarin kansannousun vuonna 1956 ja Tšekkoslovakian vapausliikkeen vuonna 1968. Lisääntynyt tiedonkulku rautaesiripun yli sekä Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan maiden talousvaikeudet alkoivat hajottaa
imperiumia jo ennen kuin Gorbatšov tuhosi sen epäonnistuneella perestroikallaan. Välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää, miksi nyky-Venäjä on sellainen kuin on.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><span style="font-size:11.5pt">***</span></i><span style="font-size:11.5pt; color:rgb(33,33,33)"></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota
uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:</i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank"><i><span style="color:blue">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</span></i></a><i> josta se lähetetään
ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: </i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank"><i><span style="color:blue">https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</span></i></a></p>
</div>
</body>
</html>