<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<style type="text/css" style="display:none;"><!-- P {margin-top:0;margin-bottom:0;} --></style>
</head>
<body dir="ltr">
<div id="divtagdefaultwrapper" dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,Helvetica,EmojiFont,"Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen <</i><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko" target="_blank" style="color:rgb(149,79,114)"><i><span style="color:black">agricolan.arvostelut@gmail.com</span></i></a><i>>
ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>***</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Kirjalistat kustantajittain</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i> </i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u>Suomen Atomiteknillinen Seura:</u></i><u></u></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:10pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)"> </span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Tehtävänä keksiä ja vaikuttaa: Erkki Laurilan tutkimustyö ja kirjallinen tuotanto.</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Petri Paju</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Fyysikko Erkki Laurila oli suomalaisen ydinenergian tuotannon tienraivaaja ja kummisetä 1950-luvun puolivälistä alkaen ja keskeinen ydinalan asiantuntija Suomessa ennen kuin varsinaiset ydinvoimalaitokset aloittivat toimintansa 1970–1980-lukujen vaihteessa.
Laurila oli myös keksijä, opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka toimi pitkään professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja Suomen Akatemian jäsenenä. Vuonna 2023 hänen syntymästään tulee kuluneeksi 110 vuotta. Tähän Petri Pajun kirjoittamaan tutkimukseen
on ensi kertaa koottu kattavat tiedot hänen monipuolisesta tutkimustyöstään ja lukuisista kirjoituksistaan. Julkaisuluettelon tulkintaa avustaa Laurilan tiivis elämäkerta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Teos on luettavissa avoimesti verkossa:</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<a href="https://www.ats-fns.fi/materiaalipankki/erkki-laurila-julkaisu/" style="color:rgb(149,79,114)">https://www.ats-fns.fi/materiaalipankki/erkki-laurila-julkaisu/</a></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u><span style="font-size:12pt">Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu:</span></u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span lang="EN-US"><br>
</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span lang="EN-US">"Her Creative Process” Pathways to Music History and Performance: festschrift for Anne Kauppala</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Toim. Johanna Talasniemi, Ulla-Britta Broman-Kananen ja Nuppu Koivisto-Kaasik.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Antologia “Her Creative Process. Pathways to Music History and Performance.” kunnioittaa professori Anne Kauppalan uraauurtavaa musiikintutkimustyötä Suomessa ja kansainvälisesti. Kauppalan kollegat, ystävät ja opiskelijat useista eri maista sekä yliopistoista
ovat kirjoittaneet kokoelmaan kolmetoista artikkelia neljällä eri kielellä. Antologian teemat heijastavat Kauppalan monipuolisia ammatillisia kiinnostuksenkohteita ja ulottuvat feministisestä musiikkitieteestä ooppera- ja taiteelliseen tutkimukseen sekä henkilökohtaisiin
muisteluihin. Juhlakirjan ovat toimittaneet Johanna Talasniemi, Ulla-Britta Broman-Kananen ja Nuppu Koivisto-Kaasik. Sen teemoina ovat muun muassa luovat naiset oopperanäyttämöllä, musiikinhistorian uudelleentulkinnat sekä kasvukertomukset ja urapolut. Professori
Anne Kauppalaa voidaan kuvata musiikintutkimuksen moniottelijana ja arvostettuna asiantuntijana. Hänen monipuolinen tutkimuksensa kattaa muun muassa musiikkisemiotiikan, musiikin naistutkimuksen, oopperan (erityisesti Richard Wagnerin musiikin) sekä suomalaisen
nykymusiikin. Kauppalan merkittävä panos musiikintutkimukseen näkyy hänen laajassa kokemuksessaan sekä tutkijana että opettajana. Hänen työnsä eri musiikin osa-alueilla, muun muassa naistutkimuksessa ja suomalaisen oopperan historian tutkimuksessa, ovat avanneet
uusia näkökulmia ja rikastuttaneet alaa, sen koulutusta ja tutkimusta merkittävästi. Tällä hetkellä Kauppala työskentelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa esittävän säveltaiteen tutkimuksen professorina sekä Taideyliopiston Historiafoorumin johtajana. </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Lisätietoja: <a href="https://www.uniarts.fi/artikkelit/uutiset/professori-anne-kauppalan-kattava-ura-kiteytyy-juhlakirjaan/" style="color:rgb(149,79,114)">https://www.uniarts.fi/artikkelit/uutiset/professori-anne-kauppalan-kattava-ura-kiteytyy-juhlakirjaan/</a></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Teos on luettavissa avoimesti verkossa:</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<a href="https://taju.uniarts.fi/handle/10024/8027" style="color:rgb(149,79,114)">https://taju.uniarts.fi/handle/10024/8027</a></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u>Basam Books: </u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Karhumytologia ja Suuri Äiti – Luolauskonnosta Saunapyhäkköön</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kaarina Kailo</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Monet kansanrunot kuvaavat karhunpeijaisia, jotka ovat säilyneet lähes tähän päivään saakka suomensukuisilla kansoilla. Niihin liittyvä häiden, kuoleman ja uudelleensyntymisen dialektiikka juontaa kaukaa muinaishistoriasta. Suuren Äidin ja Karhun palvonta ajoittuvat
molemmat jokseenkin samalle aikajanalle ja heijastuvat edelleen monissa karhukarnevaaleissa kautta Euroopan. Molempia luonnehtii esivanhempien ja vainajien palvonta sekä syklinen ajanlasku, elämän ja kuoleman, hedelmällisyyden ja luonnon kuihtumisen vuorottelu.
Saunapyhäkkö sekä hikoilumaja omaavat nekin hienovaraisia kytköksiä alku-uskontoon, jossa maailmanjärjestys luotiin ja uusinnettiin yhä uudelleen symbolisessa kohtutemppelissä Suuren Karhun tähtikuvion sekä symbolisen karhunpesän edustaessa elämän alkulähdettä
ja ajast-aikaa/tilaa, jonka avulla muinaisuuden ihminen löysi suuntansa ja vuotuiskierron kiinnepisteet. Karhumytologia sisältää lukemattomia kansainvälisiä karhutarinoita ja kansantaruja, joiden erottaminen historiallisesta muinaisuudesta on iso haaste. Kaukaa
historiasta juontavia tarinoita karhujen kanssa avioituneista neidoista sekä karhunjumalattarista löytyy myös kautta maailman. Arkeomytologia ja sukupuolentutkimus ovat mullistaneet muinaisuuden tutkimuksen uusilla tulkinnoilla esipatriarkaalisista, jopa matriarkaalisista
kulttuureista. Karhumytologia ja Suuri Äiti nostaa esiin matrikulttuurisen menneisyyden. Se osoittaa muun muassa arkeologisten löytöjen, Venus-figuurien yhteyden toiseen vähän tutkittuun, varsin mystiseen aiheeseen – elämänvoiman ja uudelleensyntymisen karhu-uskontoon.
Tietokirja punoo näiden löydösten ja ilmiöiden välisistä yhteyksistä kutkuttavan katsauksen alkukantaiseen pyhäkköön, luolakarhun pesään, eri kulttuurien hikoilumajoihin sekä niille yhteiseen feminiinisen elämänvoiman symbolikieleen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Sauna, naiseus ja elämänkaari — Perinnekulttuurin paluu</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kaarina Kailo</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Saunassa - suomalaisen perinnekulttuurin mikrokosmoksessa - on kautta aikain uudistuttu sekä eheytetty niin kehoa kuin mieltä. Tämä uutuusteos keskittyy saunan elämänkaarirituaaleihin ja unohdettuun, jopa vaiennettuun feminiiniseen puoleen ja kulttuurihistoriaan.
Kirjassa esitellään saunarituaaleja synnytys-, morsius- ja hääsaunoista sekä lemmennostatussaunoista vainajan viimeisiin löylyihin. Teoksessa tarkastellaan myös erityisesti naisten rituaali- ja sosiaalisessa asemassa tapahtuneita muutoksia ja pyritään saunakulttuurin
uudistamiseen ennakkoluulottomassa hengessä! Koska medikalisaatio ja kirkonmiehet ovat länsimaissa leimanneet naisen kehon luonnolliset prosessit puutostiloiksi, sairauksiksi tai kirkon puuttumista edellyttäviksi epäpuhtauden muodoiksi, on tervehdyttävää palauttaa
naisten omanarvontunto ja omaehtoinen esipatriarkaalinen kulttuuri myös suhteessa saunaan kehon ja mielen pyhäkkönä. Kirja tarjoaa käytännönläheisiä ehdotuksia siitä, miten siirtymäriittejä ja muuta tapakulttuuria voitaisiin ottaa uudestaan käyttöön luontouskonnon
ja ekososiaalisen sivistyksen hengessä, ja tarjoaa esimerkkejä varsinkin ikänaisia voimaannuttavista riiteistä. Kaarina Kailo (Ph.D.) on Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti, tietokirjailija ja tunnustettu matriarkaalisen tutkimuksen asiantuntija. Hän asui
Kanadassa l7 vuotta ja toimi pitkään naistutkimuksen viroissa Simone de Beauvoir-instituutissa, Montrealissa. Suomessa hän on toiminut Oulun yliopiston naistutkimuksen professorina ja Suomen Akatemian varttuneena tutkijana. Kailo on kirjoittanut satoja artikkeleita
ja lukuisia kirjoja.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kuutamoprinssi — Juhani Pohjanmiehen elämä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Pohjanmies, Hannele</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Säveltäjä Juhani Pohjanmiehen (1893–1959) odotettu elämäkerta on syntynyt! Pohjanmies oli legenda jo eläessään. Hän oli palavasieluinen taiteilija, harras kirkkourkuri mutta myös mies Kuubalaisen serenadin takana. Hänen tuotantonsa on uskomaton runsaudensarvi
– hän sävelsi, konsertoi, suunnitteli urkuja, keksi soittimia enemmän kuin kukaan muu Suomessa, maalasi ja kirjoitti ajatelmia, legendoja ja science fictionia. </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Pohjanmiestä on sanottu renessanssihahmoksi. Hän oli myös syvällinen ajattelija ja totuuden etsijä, jonka ateljee on vihitty Ruusu-Ristin temppeliksi. Teoksen kirjoittaja FM Hannele Pohjanmies vietti siellä lapsuutensa ja kertoo nyt isänsä erikoisen elämäntarinan.
Mukana ovat myös täydelliset luettelot Pohjanmiehen sävellyksistä, soitinkeksinnöistä, hänen suunnittelemistaan uruista sekä julkaistuista teoksista.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span lang="EN-US">Herakles-tragediat</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="EN-US">Lucius Annaeus Seneca</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="EN-US"> </span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Herakles, roomalaisittain Hercules, on antiikin kuuluisin tarusankari. Leijonantaljoineen ja nuijineen hänen hahmonsa on yhä helposti tunnistettava. Antiikin ihmisille Herakles oli ihmisten puolustaja ja pahan torjuja, jota palvottiin myös jumaluutena ja jota
jopa filosofitkin kunnioittivat. Meille hän on tunnetuin kahdestatoista urotyöstään. Roomalaisen filosofi-kirjailija Lucius Annaeus Senecan (n. 4 eaa.–65 jaa.) nimissä kulkee kaksi Herakles-tragediaa: Herakleen hulluus (Hercules furens) ja Herakles Oitavuorella
(Hercules Oetaeus). Seneca tulkitsee väkevällä tyylillään kreikkalaista myyttiperinnettä keskittyen Herakleen elämän vaikeimpiin ja hirmuisimpiin hetkiin. Molemmat maailmankirjallisuuden klassikoihin kuuluvat tragediat ilmestyvät nyt ensi kertaa suomeksi.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Auttavat kädet — Juna 69:n turmasta pelastuneet</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Anita Näslindh-Ylispangar</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Talvisodan aikana 1939-1940 Helsinkiä pommitettiin rajusti. Äidit sekä isät rintamalla halusivat saada lapset turvaan. Sotalapsia kuljettanut juna numero 69 törmäsi vastaantulevaan matkustajajunaan 4. maaliskuuta 1940 hieman yli puolen yön Iittalan Kalvolassa.
Turmassa menehtyi 31 henkilöä, joista 15 oli helsinkiläisiä sotalapsia. Tietokirja kertoo junaturmasta pelastuneiden Tuula Jopilan, Risto ja Taimi Tähtisen elämäntarinat, sekä Taimin urotyöstä lasten pelastajana palavasta junavaunusta. Kirja valottaa tapahtumaa
teorian valossa sekä pelastuneiden yksilö- ja ryhmähaastattelujen, Kansallisarkiston aineiston, sekä kenttäpostien narratiivien pohjalta. Kirjassa pohditaan sotalapsikokemusten ja lastensiirtojen vaikutuksia terveyteen, mielenterveyteen sekä elintapasairauksiin.
Kirjassa arvioidaan myös ylisukupolvien vaikuttavasta taakkasiirtymästä sekä vaikenemisen kulttuurista. Tapahtumaketjua tarkastellaan myös synkronisiteetin näkökulmasta tuona kohtalokkaana yönä. Toivoton ja epätoivoinen tilanne pitää sisällään myös toivon
käsitteen vuosikymmenien jälkeen arvioituna. Tietokirja <i>Auttavat kädet – juna 69 turmasta pelastuneet
</i>on jatkoa historialliselle romaanille <i>Juna 69 - kun elämät suistuivat raiteiltaan</i>. Anita Näslindh-Ylispangar on filosofian tohtori ja tietokirjailija, joka on aiemmin kirjoittanut teokset Juna 69-Kun elämät suistuivat raiteiltaan sekä romaanin Naiset
maailman tuulessa. Näslindh-Ylispangar työskentelee yliopettajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja on kirjoittanut laajasti sosiaali- ja terveysalasta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Ajasta iäisyyteen — Tieteen, filosofian ja uskonnon näkökulmia kuolemaan</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Anssi Ylirönni</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kuolema on aihe, joka koskettaa meistä jokaista henkilökohtaisesti. Ajasta iäisyyteen tarjoaa monitieteellisen ja syvällisen katsauksen kuolemasta ilmiönä sekä siitä esitetyistä ajatuksista ja tulkinnoista. Anssi Ylirönni lähestyy aihetta erilaisten filosofisten
suuntausten kautta. Lisäksi hän tarkastelee kuolemaa biologian näkökulmasta, käsitellen myös muiden lajien kuolemaa ja kuolemaa osana luonnon kiertokulkua. Planeettamme elämä muodostaa keskenään vuorovaikuttavan verkoston. Kaikki, mikä elää, myös kuolee, eikä
ihminen ole ainoa laji, jonka jäsenet ovat kuolevaisia. Silti kuolemasta ei ole juurikaan kirjoitettu biologian tai toisten lajien näkökulmasta. Kuoleman varjo seuraa kaikkia eläviä olentoja. Elämän ja kuoleman erottamattomuus johdattaa kysymään, mitä elämä
on. Mikä on se, joka kuolee? Entä mikä on tietoisuus, joka kuolemassa sammuu? Miksi on elämää ja olemista? Anssi Ylirönni on on tietokirjailja, bioanalyytikko ja YTM.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Krishnamurti — Elämäkerta</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Mary Lutyens</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Jiddu Krishnamurti (1895–1986) on aikamme tunnetuimpia ja kiehtovimpia henkisiä opettajia. Häneltä ovat saaneet vaikutteita esimerkiksi Jawaharlal Nehru, David Bohm, Dalai Lama, Aldous Huxley, Henry Miller, G. B. Shaw ja Jackson Pollock. Krishnamurti kiersi
kuuden vuosikymmenen ajan eri puolilla maailmaa kertomassa näkemyksistään. Hänen keskeinen opetuksensa oli, että ihmisten tulisi ymmärtää itseään voidakseen vapautua uskonnollisista, poliittisista ja tieteellisistä ehdollistumista. Elämäkerrassa luodaan kattava
katsaus Krishnamurtin ajatteluun. Teoksen kirjoittaja Mary Lutyens, joka tunsi Krishnamurtin henkilökohtaisesti yli 70 vuoden ajan, valottaa myös seikkaperäisesti tämän yksityiselämää. Krishnamurtin mielestä ihmisen aiheuttamat ongelmat ovat koko planeetalle
vakava uhka, mihin hän esitti ratkaisuksi perustavanlaatuista muutosta ihmisen mielessä, aivoissa ja sydämessä. Muutos tapahtuu, kun oivallamme, että tarkkailijan ja tarkkailtavan välissä ei ole rajaa. Me olemme maailma, ja kun me muutumme, maailma muuttuu. Teoksen
on suomentanut Antti Immonen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Pyhä luonto — Sankaritarinoita ja jumalia shintolaisesta Japanista</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Irene Wai Lwin Moe</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Japanin kansallisuskonnoksi nimetyn shintolaisuuden keskiössä on luonto. Kaikkea elävää ja myös elotonta ympäristöä kunnioittava maailmankatsomus liittyy myytteihin saarivaltakuntaa asuttavista jumaluuksista. Japanin historia Auringonjumalattaren kotimaana
on shintolaisuuden lähtökohta. Ikiaikaiset tarut kertovat voittamattomista sankareista, pyhillä vuorilla ja metsissä asustavista olennoista ja kauhistuttavista hirviöistä. Maan tuhansilla pyhäköllä tänäkin päivänä soiva musiikki, hidas arkaainen tanssi, rukoukset
ja uhrilahjat ovat ihmisten kunnioittava tervehdys rinnakkaisen todellisuuden asukkaille. Keitä sitten ovat nuo japanilaisten sakea siemailevat, sumoa ja teatteria rakastavat jumalat? Mihin inhimillisiin tarpeisiin he vastaavat 2020-luvun urbaanissa maailmassa?
Shintolaisuudesta on kirjoitettu vain vähän suomen kielellä. Tämän kirjan tavoitteena on korjata tuo puute ja avata uusi ikkuna japanilaisten sisäiseen maailmaan. Käsillä oleva teos tutkii ikivanhaa uskomusjärjestelmää sen rikkaasta myyttien ja sankaritarujen
aarteistosta käsin. Kirjan kirjoittaja on buddhalaisen taiteen ja Aasian kulttuurien tutkija FT Irene Wai Lwin Moe. Hän on koonnut teokseen materiaalia uskontotieteen ja kulttuuriantropologian kansainvälisten tutkimusten lisäksi taidehistoriasta, kansanperinteestä
ja kaunokirjallisuudesta pyhäkkölegendoja ja festivaalien historiaa unohtamatta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span lang="EN-US">Leonhard Euler — Neron tarina</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="EN-US">Emil A. Fellmann</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="EN-US"> </span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Leonhard Euler (1707–1783) oli oman aikakautensa ja monien mielestä kaikkien aikojen suurin matemaatikko. Hänen elämäntyönsä matematiikan, fysiikan ja monien insinööritieteiden alalla on niin valtava, että sen tutkimuksesta on muodostunut tieteenala sinänsä. Leonhard
Euler syntyi Baselissa, mutta hän teki tärkeimmän elämäntyönsä Berliinin ja Pietarin tiedeakatemioissa. Suuren neron tarina on myös sukellus Euroopan 1700-luvun kulttuurihistoriaan, valistuneiden itsevaltiaiden Fredrik Suuren ja Katariina Suuren maailmaan.
Eulerin tärkeä työtoveri ja hänen lyhytaikainen seuraajansa Pietarin tiedeakatemiassa oli suomalainen matemaatikko Anders Johan Lexell (1740–1784). Sveitsiläisen tieteenhistorioitsijan Emil A. Fellmannin (1927–2012) kirjoittaman Eulerin pienoiselämäkerran
on suomentanut filosofian tohtori, tekniikan tohtori Johan C.-E. Stén, joka on kansainvälisesti merkittävä Eulerin ja eritoten Lexellin tutkija.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Demokratian puolustus</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Pauli Juuti</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Autoritaariset voimat ovat viime aikoina haastaneet demokratian olemassaolon yhtä avoimesti kuin toisen maailmansodan kynnykselläkin. Siksi onkin syytä tarkastella mistä demokratian ja diktatuurin kädenväännössä on oikeastaan kysymys. Tarkastelu paljastaa,
että demokratia on paljon muutakin kuin äänioikeus ja vaalit. Demokratia on kehittynein yhteiskuntamuoto ja siksi diktatuurien on vaikea kehittyä demokratioiksi. Demokratia ei kuitenkaan pysy vapautta ja ihmisiä kunnioittavana kansanvaltana itsestään. Demokratian
ylläpito vaatii paljon työtä. Tätä työtä on tehtävä jatkuvasti paitsi eduskunnassa myös arkisilla foorumeilla meidän tavallisten ihmisten toimesta. Pauli Juuti on valtiotieteen tohtori, emeritusprofessori ja tietokirjailija. Hän on ennen eläkkeelle siirtymistään
toiminut Johtamistaidon opiston tutkimusjohtajana sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamisen ja organisaatioiden professorina. Hän on kirjoittanut yli 60 kirjaa. Nyt käsillä oleva teos on tulosta hänen pitkäaikaisesta unelmastaan kirjoittaa politiikkaan
ja yhteiskuntaan liittyvä kirja.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Ab urbe condita 25, Hannibalin sota — Suuria menetyksiä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Titus Livius</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Antiikin Rooman kansallishistorioitsija Titus Liviuksen valtavan historiateoksen kirjat 21-30 kattavat antiikin Rooman traumaattisimmat vuodet 218-202 eaa., jolloin Karthago kävi julmaa valloitussotaa Rooman valtakuntaa vastaan. Teoksen 25. kirjassa Livius
kuvaa tapahtumia Italiassa, Hispaniassa ja Sisiliassa sodan synkeimpiä vuosina 212-211. Etelä-Italiassa Hannibal onnistuu valtaamaan Tarentumin satamakaupungin, ja kaupungissa asuneet roomalaiset surmataan. Rooma menettää suuria, sotilaiden ja koko Rooman
arvostamia päälliköitä sotakentille, mahtava Syrakusan kaupunki tuhotaan ja ajan etevin tiedemies ja arkkitehti Arkhimedes saa surmansa ymmärtämättömän sotilaan miekasta. Saarretuissa kaupungeissa ihmiset näkevät nälkää ja puhkeaa vaarallinen kulkutauti, joka
ei säästä sen enempää vihollista kuin omaa väestöäkään. Livius ei kuitenkaan halua valaa toivottomuutta roomalaisiin lukijoihinsa vaan osoittaa, kuinka isänmaan rakkaus saa aikaan ihmeitä. Nuori Lucius Marcius nousee kannustamaan Hispanian joukkojen eloon
jääneet sotilaat uuteen vastarintaan ja saa heidän taistelutahtonsa jälleen nousemaan. Liviusta lukiessaan huomaa, kuinka ajankohtaista kuvaus on, sillä historia toistaa itseään rajulla tavalla. Hyökkääjän viha ja julmuus näyttäytyy yhtä lailla meidänkin aikanamme.
Kauniit, vanhat kaupungit hävitetään maan tasalle ja siviiliväestöä kuolee turhaan. Toisaalta nousee kirkkaasti esiin suurten johtajien merkitys, heidän kykynsä valaa rohkeutta ja nostaa niin sotilaiden kuin kaikkien kansalaisten uskoa tulevaan. Kannustavana
voimana hyökkäyssodan julmuuksien keskellä on rakkaus kotimaata kohtaan.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Villiydestä ja vapaudesta — Kootut esseet</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Thoreau, Henry</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Kattava, seikkaperäisillä selityksillä varustettu kokoelma! Villiydestä ja vapaudesta on kooste yhdysvaltalaisen kirjailijan ja ajattelijan Henry David Thoreaun (1817–62) esseitä, joissa hän käsittelee luontoa, yksilöä ja yhteiskuntaa. Hän tarkastelee niissä
monenlaisia luonnonilmiöitä, suree erämaiden häikäilemätöntä hyväksikäyttöä, sättii aikalaisiaan orjuuden sallimisesta ja peräänkuuluttaa yksilön vapautta. Thoreau tunnetaan ennen muuta luontokirjailijana, jonka pääteos Walden (1854) on koko luontokirjallisuuden
lajityypin kenties maineikkain kirja. Ja luonto – tai vielä tarkemmin villiys, sivistyksen vastapari – on läsnä vahvasti myös tässä kokoelmassa. Luonnon ohella toinen pääteema Thoreaulla oli vapaus, mikä liittyi sekä hänen aikansa kysymykseen orjuudesta että
vertauskuvallisemmin kysymykseen ihmisen alistumisesta toisten määräysvaltaan. Thoreaulla on ollut yhteiskunnallisten tekstiensä välityksellä valtava vaikutus 1900-luvun rauhanliikkeeseen ja ympäristöliikkeeseen. Teokseen on koottu Thoreaun kaikki merkittävimmät
lyhyet kirjoitukset hänen elämänsä varrelta. </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
”Lyhyesti sanottuna kaikki hyvät asiat ovat villejä ja vapaita.” </p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Teoksen suomentaja Antti Immonen on filosofi, joka on kääntänyt aiemmin kymmeniä kirjoja eri aloilta, muun muassa useita Thoreaun teoksia. Villiydestä ja vapaudesta sisältää suomentajan laatimat valaisevat huomautukset ja jälkisanat.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Viikko virran vietävänä</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Henry Thoreau</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Viikko virran vietävänä (A Week on the Concord and Merrimack Rivers, 1849) on Henry David Thoreaun (1817-1862) moniulotteinen esikoisteos. Siinä ovat jo näkyvillä aiheet, joita hän käsitteli maineikkaassa pääteoksessaan Walden: luonto, vaeltaminen, kulttuurikritiikki,
uskonto, politiikka. Hän peilaa siinä myös tuntojaan veljensä kuolemasta pohdiskelemalla aikaa, historiaa ja asioiden tilapäisyyttä. Kertomus Henryn ja hänen John-veljensä vuonna 1839 tekemästä venevaelluksesta kotiseutunsa jokivarsille laajenee edetessään
Thoreaulle tyypillisesti elämänfilosofiseksi tutkielmaksi ja moraalisaarnaksi.Tämän tuhansia luontohavaintoja, kirjallisuusotteita, poliittisia sivalluksia ja historiallisia viittauksia sisältävän teoksen on sanottu lukeutuvan 1800-luvun Yhdysvaltojen älyllisesti
kunnianhimoisimpiin teoksiin.Teoksen suomentaja Antti Immonen on filosofi, joka on kääntänyt kymmeniä kirjoja eri aloilta, muun muassa useita Thoreaun teoksia.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b> </b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Heureka ja muita kirjoituksia</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Edgar Allan Poe</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Miten universumi syntyi, ja mikä on sen lopullinen päämäärä? Mitä lakeja sen kehitys noudattaa, ja miten on mahdollista, että aineeton ihmismieli kykenee tietämään nämä aineellista todellisuutta hallitsevat lait? Suuria kysymyksiä, jotka huimaavat miltei kenen
tahansa päätä – paitsi Edgar Allan Poen (1809–1849), kauhukertomusten mestarin ja salapoliisifiktion pioneerin, jonka viimeiseksi jäänyt teos Heureka on kaikilla mittareilla mitattuna todellinen kummajainen. Tähtitieteellisen tutkielman, metafyysisen traktaatin
ja filosofisen kiistakirjoituksen välimaastossa taiteilevassa kirjoituksessaan Poe selittää maailmankaikkeuden rakenteen, valaisee jumalallisen tahdon olemusta, ratkaisee sielun ja aineen näennäisen ristiriidan ja esittää häkellyttävän omintakeisen argumentin
kuolemanjälkeisen elämän puolesta. Puhtaasta abstraktiosta ei silti ole kysymys: kaiken läpi paistaa surumielinen yritys ylittää ja sovittaa inhimillisen olemassaolon perimmäinen ja voittamaton traagisuus. Heureka on nojatuolikosmologiaa kylmähermoisille runosieluille,
jotka eivät pelkää kohdata oman kuolevaisuutensa – tai kuolemattomuutensa – vääjäämätöntä totuutta. Teoksen on suomentanut FT Hannu Poutiainen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Aristokratia ja evoluutio</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="EN-US">W.H. Mallock</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="EN-US"><br>
</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
William Hurrell Mallockin konservatismin klassikkoteos Aristokratia ja evoluutio (1898) avaa näkymän niin 1800-luvun lopun sosiologian tilaan kuin viktoriaanisten ideologioiden valtakamppailuunkin: konservatiivin oli hyvä tuntea sosialismin opit ajalta, jolloin
työväenliike alkoi vallata sijaa myöhäisviktoriaanisen Englannin poliittisessa kulttuurissa. Samoin sosialistin oli hyvä tietää konservatiivin ajattelutapa. Tärkeintä kuitenkin oli tietää, ketkä todella olivat edistyksen moottoreita, kapitalistitko vaiko työläiset.
Vanha aksiooma 'tunne itsesi' täydentyy Mallockilla machiavellistisesti aksioomalla 'tunne vihollisesi'. Rautarouva Thatcher omaksui sen, kun Mallockin teoksista otettiin uuskonservatismin huumassa 1980-luvulla uusintapainoksia. Mallockin teoksesta lukija
saa selkeän käsityksen siitä, mitkä konservatismin periaatteet olivat, sillä hän ryöpytti tasa-arvosta, vallan- ja tulonjaosta ja tuotantovälineiden valtiollistamisesta unelmoijia. Hän terävöitti antimarxilaista käsitystä kapitalistisesta tuotantojärjestelmästä
ja löysi harvainvallalle niin rajuja perusteluja, että ne ovat tyrmistyttäneet sosialisteja 1800-1900-lukujen vaihteesta näihin päiviin. Niiden purevuus ei jätä ketään poliittisista aatteista kiinnostunutta kylmäksi. Tieteen historian tutkija voi lukea Mallockia
syntymässä olevan yhteiskuntatieteen kritiikkinä: hän pyrki palauttamaan Herbert Spencerin evolutionistisen sosiologian ja Karl Marxin historiallisen materialismin lainalaisuudet ja muut ajan suuret teoriat maan pinnalle analysoimalla läheltä niitä voimia,
jotka käytännössä yhteiskuntaa liikuttivat niin talouselämässä kuin politiikassakin. Hän osoitti, miten merkittävä 'edistyksen' tekijä suhteellisen pieni joukko poikkeuksellisen kyvykkäitä ja tehokkaita yksilöitä historiassa on.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u>Niin&Näin:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Hegemonia</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Giuseppe Cospito</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Filosofi Giuseppe Cospiton teos esittelee hegemonian käsitteen historian ja käyttötavat muinaisesta Kreikasta Gramsciin.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Taantumuksen retoriikka</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Albert O. Hirschman</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Yhteiskuntatieteiden klassikko Taantumuksen retoriikka esittelee kolme konservatiivista tapaa puhua uudistusten kierouttavuudesta, turhuudesta tai vaarallisuudesta, ja osoittaa tällaisten väitteiden heikkoudet.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Tieto ihmisen jälkeen</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Rosi Braidotti</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Tieto Ihmisen jälkeen esittää kriittisen, feministisestä ja uusmaterialistisesta ajattelusta ammentavan posthumanistisen näkemyksen ihmistieteiden paikasta teknologian, kapitalismin ja ympäristötuhon läpäisemässä yhteiskunnassa.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Merkitys ja ala-aine</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Antti Salminen & Tere Vadén</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<br>
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Merkitys ja ala-aine päättää Salmisen ja Vadénin uraauurtavan energia-trilogian avaamalla kysymyksen merkitysenergiasta ja sen aineellisista juurista. Fossiilikapitalismin ja -subjektin ohittajaksi teos ehdottaa elollisen yhteytensä tunnistavaa sielukkuutta.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><span lang="EN-US" style="font-size:11.5pt">***</span></i><span lang="EN-US" style="font-size:11.5pt; color:rgb(33,33,33)"></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota
uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:</i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank" style="color:rgb(149,79,114)"><i>https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</i></a><i> josta se lähetetään
ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: </i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank" style="color:rgb(149,79,114)"><i>https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</i></a></p>
</div>
</body>
</html>