<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=utf-8">
<style type="text/css" style="display:none;"><!-- P {margin-top:0;margin-bottom:0;} --></style>
</head>
<body dir="ltr">
<div id="divtagdefaultwrapper" dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,Helvetica,EmojiFont,"Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen <</i><a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko" target="_blank" style="color:rgb(149,79,114)"><i><span style="color:black">agricolan.arvostelut@gmail.com</span></i></a><i>>
ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>***</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Kirjalistat kustantajittain</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i> </i></p>
<span style="font-size:12pt"></span>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:12pt"></span><i><u><span style="font-size:12pt">Art House</span></u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><br>
</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Treenarista olympiavoittajaksi — Suomalaisen jääkiekkovalmennuksen menestystarina</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b>Kuusela, Antti; Pummi-Kuusela, Riitta-Ilona</b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i> </i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
Suomalaiset jääkiekkovalmentajat ovat luultavasti maailman parhaita. Heidän johdollaan maamme on saavuttanut historialliset voitot sekä itä- että länsinaapurista. Näillä voitoilla on ollut pienen kansan itsetunnolle suuri symbolinen arvo. Jääkiekon maailmanmestaruus
vuonna 1995 nosti presidentti Martti Ahtisaaren mukaan Suomen lamasta. ”Leijona kesytti karhun”, tunteili puolestaan presidentti Sauli Niinistö vuoden 2022 olympiakullan myötä. Toteamukset kertovat jääkiekon kollektiivisesta merkityksestä. Treenarista olympiavoittajaksi
- Suomalaisen jääkiekkovalmennuksen menestystarina pohtii valmentajien roolia Suomen kasvamisessa jääkiekkomaailman heittopussista kestomenestyjäksi ja olympiavoittajaksi. Ääneen pääsevät monet Suomi-jääkiekon legendat Pentti Matikaisesta Jukka Jaloseen. Millaisia
muutoksia valmentajan ja urheilijan rooleissa on tapahtunut ja miltä näyttää suomalaisen jääkiekkovalmennuksen tulevaisuus? FM Riitta-Ilona Pummi-Kuusela on Suomen historian alan väitöskirjatutkija ja entinen kilpaurheilija taekwondossa. FT Antti Kuusela on
filosofian lehtori. Hän tutki väitöskirjassaan mielen filosofiaa ja on viime vuodet keskittynyt urheilufilosofiseen tutkimukseen.</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u><span style="font-size:11pt">SUOMALAIN</span><span style="font-size:11pt"></span><span style="font-size:11pt">EN LAKIMIESYHDISTYS</span></u></i><i></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i> </i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span style="font-size:11pt; color:rgb(33,33,33)">80 kertomusta oikeudesta</span></b><b><span style="font-size:11pt; color:rgb(33,33,33)"> – </span></b><b><span style="font-size:11pt; color:rgb(33,33,33)">Juridiikan kulttuurihistoriaa keskiajalta nykypäiviin</span></b><b><i><br>
</i></b><b><span style="font-size:11pt; color:rgb(33,33,33)">Ditlev Tamm – Pia Letto-Vanamo</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span style="font-size:11pt; color:rgb(33,33,33)"> </span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:11pt; color:rgb(33,33,33)">Kirja on velkaa Shakespearen Hamletille. Tragedian viidennen näytöksen alussa Hamlet on hautausmaalla, ja haudankaivaja kaivaa hautaa Ofelialle. Hamlet tarttuu lapioitaessa ylös heitettyyn pääkalloon ja pohtii,
että se olisi voinut kuulua juristille ja saattaisi siis olla a lawyer’s skull. Kallo kädessään hän selostaa lähes pikkutarkan korrektilla oikeuskielellä, mitä juristin päässä ehkä liikkuisi: tämä tuskin suunnittelisi tuottoisten siviilikanteiden ajamista
vaan hahmottelisi pikemminkin syytettä pahoinpitelystä, kun vainajien luita näin viskellään. Ilmaus a lawyer’s skull on osuva </span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:11pt; color:rgb(33,33,33)">pelkistys siitä, mistä juridiikassa - samoin kuin tässä kirjassa – on viime kädessä kysymys. Olennaista oikeudellisissa ammateissa on kyky juridiseen ajatteluun, eikä sellaista ole kaikilla, ei edes kaikilla
juristeilla. Onkin kiehtovaa tarkastella sitä, millä kysymyksillä juristit ovat eri aikoina vaivanneet päätään. Se tehdään kirjassa osana yleistä kulttuurihistoriaa. Kantavana ajatuksena on, että juridiikan kehitys voidaan esittää kertomuksina. Elämme kertomusten
aikaa, ja kirjan esseet kertovat sekä suurista että pienistä oikeudellisista hankkeista. Niitä on lukemattomia, ja kirjaan on valittu 80. Kirja perustuu Ditlev Tammin teokseen<i> Juraens 100 bedste historier – rettens kulturhistorie fra middelalderen til i
dag</i> (Gyldendal 2016) ja siitä tehtyyn professori Heikki E. S. Mattilan suomennokseen. Suomalaisia lukijoita ajatellen osa ’100 historiasta’ karsittiin jo ennen kääntämistä, jonka jälkeen valtaosa kertomuksista muokattiin joko lisäämällä niihin informaatiota
Ruotsin/Suomen oikeushistoriasta tai kirjoittamalla ne osittain tai kokonaan uudelleen.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><i> </i></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:10pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Sähköinen versio:</span><span style="font-size:10pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)"><br>
</span><a href="https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/879" style="color:rgb(149,79,114)">https://edition.fi/lakimiesyhdistys/catalog/book/879</a></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:10pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)"> </span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
</p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><u>SKS:</u></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)"><br>
Väyrysen ja Kääriäisen korkean profiilin aika. Keskustan historia <br>
Kati Katajisto</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:10.5pt; font-family:"Open Sans",sans-serif; color:rgb(51,51,51)"><span style="font-size:11pt">Suomen Keskustan historian kuudes osa kuvaa puolueen kehitystä 1980-luvulta 1990-luvulle poliittisen kentän murroksen ja yhteiskunnallisen muutoksen
paineissa. Miten entisenä Kekkosen puolueena tunnettu keskusta selvisi vallanvaihdoksesta tasavallan huipulla ja sen tuomista muutoksista?</span><span class="apple-converted-space" style="font-size:11pt"> </span></span><span style="font-size:11pt">Aikala</span>isten
oletuksena oli, että keskustapuolue menettäisi vahvat asemansa maan politiikassa Kekkosen valtakauden päätyttyä. Järjestörungon ytimen muodosti yhä vähenevä maaseutu- ja maatalousväestö, ja riitaisa presidenttiehdokkaan valintaprosessi oli jakanut puolueen
voimakkaasti kahtia. Puolue lähti kuitenkin nopeasti yhtenäistymään, ja vuonna 1980 valitun uuden puoluejohdon, Paavo Väyrysen ja Seppo Kääriäisen, johdolla alkoi puolueen uusi nousu. Värikkäiden poliittisten käänteiden, tahtopolitiikan ja uudistumisen myötä
puolue nousi maan suurimmaksi vuoden 1991 eduskuntavaaleissa.<span class="apple-converted-space"> </span>Puolueorganisaation alkuperäislähteisiin pohjaava tutkimus tuo uutta tietoa paitsi Suomen sisäpolitiikasta ja puoluekentän muutoksesta 1980-luvulla myös
maan Neuvostoliitto-suhteeseen vahvasti kietoutuneesta ulkopolitiikasta. Samalla se avaa laajemman ja syvemmän näkökulman Suomen poliittiseen kenttään sekä puolueiden ja ajan keskeisten poliitikkojen päämääriin ja keskinäisiin valtataisteluihin.<span class="apple-converted-space"> </span><b><span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)"></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Aseveljien tulkit. Jatkosodan monikielinen arki <br>
Pekka Kujamäki</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Miten sodan olosuhteissa on hoidettu monikieliset keskustelut, ohjeistukset, määräykset ja raportoinnit? Mikä on kielitaidon merkitys, kun toimitaan kahdella kielellä niin
rintamalla kuin sotatoimien selustassa? Aseveljien tulkit tarkastelee jatkosodan suomalais-saksalaista aseveljeyttä monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota pitivät koossa tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset
sotilaat ja siviilit. Keitä nämä aseveljeyden kääntäjät ja tulkit olivat? Miten he päätyivät tehtäviinsä, ja mitä ne sisälsivät? Pekka Kujamäen tutkimus kurkottaa kääntämisen ja tulkkauksen alalta sotahistorian suuntaan ja kartoittaa tieteenalojen väliin jäävää
ei-kenenkään-maata. Se tarjoaa uusia näkökulmia paitsi sotahistoriasta ja suomalais-saksalaisista suhteista kiinnostuneille myös kääntämisen, tulkkauksen ja käännöshistorian alalla toimiville lukijoille.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä<br>
Soile Veijola (toim.)</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Suomen on ryhdyttävä matkailun vastuullisen suunnittelun edelläkävijäksi. Matkailunkestävä Suomi? kokoaa yhteen matkailun vastuullisen suunnittelun tavoitteita, tietoa ja
tekniikkaa yleistajuisesti ja mukaansatempaavasti. Matkailulle tarjotaan vahvaa roolia kestävän kehityksen edistäjänä, jossa taloudellinen menestys on vain yksi osatekijä. Kirja rakentaa uudenlaista luottamusta matkailun kestävään tulevaisuuteen. Teos avaa
matkailusuunnittelun historiaa ja nykypäivää sekä hyvinvoinnin ja osallistumisen osatekijöitä monipuolisen asiantuntijatiedon pohjalta. Matkailu nivotaan osaksi kaikkien lajien elinolosuhteita turvaavaa ympäristösuunnittelua. Kirja soveltuu oppikirjaksi eri
koulutusaloille ja käsikirjaksi suunnittelijoille, liiketoiminnan ja kiinteistöjen kehittäjille sekä poliittisille päättäjille. Samalla se esittelee matkailua koskevaa tutkimustietoa niin matkailijoille kuin matkailualueiden asukkaillekin.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span lang="EN-US" style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Shattering Minds. Experiences of Mental Illness in Modernist Finnish Literature<br>
Anna Ovaska</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="EN-US" style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Shattering Minds is the first broad study on representations of mental illness in modernist Finnish literature. Through four case studies, it shows how in modernist
texts mental suffering is not understood as something that is "inside" a person's mind. Rather, experiences of illness are entangled with social and material environments, interactions with other people, and cultural norms and narratives that shape, for example,
subjectivity, gender, and sexuality. The study brings forth narrative strategies through which literary representations of shattering seek to affect their readers: What kinds of interpretive paths are invited in the texts? How are readers guided to go through
embodied experiences of distress? How do the texts invite critical reflection on cultural and social perceptions of mental illnesses?</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span lang="EN-US" style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)"><br>
</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span lang="EN-US" style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">The Finnish Case System. Congnitive Linguistic Perspectives</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span lang="EN-US" style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)"></span></b><b><span lang="EN-US" style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Minna Jaakola ja Tiina Onikki Rantajääskö
(eds.)</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span lang="EN-US" style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">The Finnish language is perhaps best known for its rich case system. Depending on the definition of a case, Finnish has at least fourteen, possibly fifteen or
even more cases. This volume is the first comprehensive English-language account of the Finnish case system, focusing primarily on its semantic functions. This collection of articles presents an up-to-date overview of the Finnish case system, analyses central
subsystems within it, and offers data-based analyses of the functions of individual cases. The authors approach Finnish cases from different perspectives within the framework of Cognitive Linguistics. The volume also addresses more general topics, such as
the notion of case, questions of polysemy, the traditional division of cases into grammatical and semantic, the relationship between inflection and derivation as well as the role of inflection in the structuring of the categories of adpositions and adverbs.
The book will be of interest to linguists and students as well as to those readers who are not familiar with cognitive linguistics. The analyses presented here will be relevant to anyone investigating the essence of case and the emergence of linguistic meaning.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta<br>
Johanna Isosävi</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Miten kohteliaisuus muuttuu paikassa ja ajassa? Miten suomalaisten käytös muuttuu Ranskassa? Mitä ranskalaiset ajattelevat meidän kohteliaisuudestamme? Kohteliaisuudella
on keskeinen rooli, kun ylläpidetään suhteita ihmisten välillä. Miten tutkia kohteliaisuutta? tarkastelee suomalaisia ja ranskalaisia kohteliaisuuskäsityksiä ja kohteliaisuuden muutosta. Se lisää tietoisuutta erilaisista käytöstavoista ja kuvaa kohteliaisuutta
ilmiönä, joka on jatkuvassa liikkeessä: suomalainen ja ranskalainen kohteliaisuus vaikuttavat tällä hetkellä lähenevän toisiaan. Samalla murtuu sitkeä myytti siitä, että yksi kulttuuri olisi toista kohteliaampi tai epäkohteliaampi. Teos on ensimmäinen kattava
esittely kohteliaisuudesta ja sen tutkimuksesta suomen kielellä. Se esittelee kohteliaisuustutkimuksen kolme aaltoa 1970-luvulta nykypäivään ja tarjoaa työkaluja kohteliaisuuden paikallisen ja ajallisen ulottuvuuden tarkasteluun.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Mikael Agricolan Uuden testamentin reunahuomautukset<br>
Simo Heininen</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Mikael Agricola kirjoitti Uuteen testamenttiinsa 450 reunahuomautusta. Ne ovat peräisin Lutherin Raamatusta ja ruotsalaisesta Kustaa Vaasan Raamatusta. Ne eivät ole Jumalan
sanaa vaan sen selitystä, eikä niitä tarvinnut kääntää sanatarkasti. Tämän kriittisen edition pääosan ja perustan muodostaa tekstijulkaisu, jossa reunahuomautukset ja niiden lähteet esitetään rinnakkain painettuina. Siitä käy ilmi, miten Agricola suomensi
molemmista pohjateksteistään, mitä hän poisti, lisäsi ja muutti. Editio seuraa myös huomautusten siirtymistä vuoden 1642 Raamattuun. Kirkkohistorian emeritusprofessori Simo Heininen on johtava Agricola-tutkija. Hän on elämäkerran (2007) lisäksi kirjoittanut
useita teoksia Agricolan suomennostyön lähteistä</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Superdiversiteetti. Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen <br>
Sari Pöyhönen ja Tuomas Martikainen (toim.)</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:10.5pt; font-family:"Open Sans",sans-serif; color:rgb(51,51,51)">Maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt 1990-luvun taitteesta lähtien, millä on ollut lukuisia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Perinteiset sosiaaliset kategoriat, kuten
etninen tausta, syntymämaa, äidinkieli tai sukupuoli, eivät enää riitä selittämään lisääntynyttä moninaisuutta ja sen seurauksia.<span class="apple-converted-space"> </span></span>Tämä teos tarkastelee monimuotoista Suomea uuden käsitteen, superdiversiteetin,
valossa. Käsite kyseenalaistaa perinteisen monikulttuurisuusajattelun, joka usein korostaa etnisiä ja kulttuurisia eroja. Sen sijaan superdiversiteetti nostaa esiin niin ryhmien sisäisiä kuin yksilöllisiäkin eroja, sillä maahanmuuttaneiden elämä ei määrity
ainoastaan kulttuuristen ja etnisten tekijöiden kautta.<span class="apple-converted-space"> </span>Teos on ensimmäinen suomenkielinen kokoelma superdiversiteetin tutkimuksesta. Se sopii sekä tutkijoille että oppikirjaksi ja tarjoaa monitieteisen näkökulman
aiheeseen kattaen esimerkiksi sosiolingvistiikan, kasvatustieteet, yhteiskuntatieteet ja kaupunkitutkimuksen. Superdiversiteetin käsitettä pohditaan myös kriittisesti: Mitä uutta ja erilaista se tarjoaa tutkimukselle? Mihin sitä voidaan soveltaa? Mihin ei?<span class="apple-converted-space"> </span><span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)"></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<b><span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Margaret Kilpinen. Pianisti, pedagogi, puoliso<br>
Margit Rahkonen</span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm 0cm 12pt; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)">Margaret Kilpinen - pianisti, pedagogi, puoliso on harvinaisuus suomalaista 1900-luvun klassista musiikkia käsittelevässä kirjallisuudessa - perusteellisen tutkimustyön tuloksena
syntynyt elämäkerta soitintaiteilijanaisesta, joka vaikutti suomalaisessa musiikkiympäristössä yli neljänkymmenen vuoden ajan. Margaret Kilpisestä tuli menestyvän ja voimakastahtoisen säveltäjän puoliso ja tämän vankkumaton tuki, miehensä soitinsävellysten
ja liedien kantaesittäjä aikansa eturivin laulajien pianistipartnerina. Yrjö Kilpisen säveltäjäntyö oli kodissa aina ykkössijalla, mutta samalla lempeän ja myöntyväisen oloinen Margaret pystyi pitämään lujasti kiinni omasta pianistin- ja opettajanurastaan.
Pääasiallisena lähteenä on ensimmäisen kerran voitu käyttää Kilpisten välistä kirjeenvaihtoa. Kirja on suunnattu kaikille Suomen kulttuurin historiasta kiinnostuneille: niille, joille musiikki on tärkeää ja niille, jotka pohtivat naisen olemassaoloa historiankirjoituksessa,
hierarkioiden syntymistä ja valintojen tekemisen vaikeutta.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i><span style="font-size:11.5pt">***</span></i><span style="font-size:11.5pt; font-family:"Segoe UI",sans-serif; color:rgb(33,33,33)"></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota
uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.</i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin:0cm; font-size:medium; font-family:Calibri,sans-serif">
<i>Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:</i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank" style="color:rgb(149,79,114)"><i>https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</i></a><i> josta se lähetetään
ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut" julkaisun sivulle: </i><a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" target="_blank" style="color:rgb(149,79,114)"><i>https://agricolaverkko.fi/arvostelut/.</i></a></p>
</div>
</body>
</html>