<html>
<head>
<meta http-equiv="Content-Type" content="text/html; charset=Windows-1252">
<style type="text/css" style="display:none;"><!-- P {margin-top:0;margin-bottom:0;} --></style>
</head>
<body dir="ltr">
<div id="divtagdefaultwrapper" dir="ltr" style="font-size:12pt; color:rgb(0,0,0); font-family:Calibri,Helvetica,sans-serif,"EmojiFont","Apple Color Emoji","Segoe UI Emoji",NotoColorEmoji,"Segoe UI Symbol","Android Emoji",EmojiSymbols">
Agricola - Suomen humanistiverkko tarjoaa kirjoja arvosteltavaksi Agricolan kirja-arvostelujulkaisuun (ISSN 1796-704X). Jos haluat arvostelukappaleen lähetä sähköpostia osoitteeseen: <<a href="https://lists.utu.fi/mailman/listinfo/h-verkko" class="OWAAutoLink">agricolan.arvostelut
at gmail.com</a>> ilmoita kirjan nimi ja kustantaja sekä oma postiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Tiedot toimitetaan kustantajalle, joka lähettää sinulle kirjan. Perustele lyhyesti miksi juuri sinä haluaisit arvostella kyseisen kirjan.<br>
***<br>
<br>
<span style="font-family:Helvetica,Arial,sans-serif; font-size:18pt">Partuuna</span><br>
<br>
<b>Tito Colliander – Pakolainen, ortodoksi, kirjailija.</b><br>
<p>Raili Gothóni</p>
<p><br>
</p>
Kirjailija Tito Colliander (1904–1989) etsi totuutta ja torjui helpot vastaukset olemassaolon peruskysymyksiin tavalla, joka puhuttelee lukijoita kaikkina aikoina. Hänen omaelämäkerralliset teoksensa samoin kuin hänen romaaninsa peilaavat lapsuus- ja nuoruusvuosia
Pietarissa, nälkävuotta Venäjän vallankumouksen jälkeen ja vaellusvuosia Euroopassa. Hän punoi teoksissaan paikat, ajat, iät ja sukupolvet ajattomaksi ja järjestyksettömäksi kokonaisuudeksi, joka pakenee yksiulotteisia tulkintoja.<br>
<p><br>
Raili Gothóni on teologian tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti. Hän on julkaissut kirjoja ja artikkeleita uskontopsykologian, diakonian ja monikulttuurisuuskysymysten aloilta.<br>
</p>
<br>
<span style="font-family:Helvetica,Arial,sans-serif; font-size:18pt">Parvs</span><br>
<br>
<b>Kohti Roomaa | Mot Rom | To Rome</b><br>
<p>Alexander Lauréus</p>
<p><br>
</p>
Alexander Lauréus (1783–1823) syntyi Turussa mutta lähti jo nuorena Tukholmaan, jossa hän loi menestyksekkään uran taiteilijana. Tukholmasta hän jatkoi matkaansa Pariisiin ja sieltä Roomaan, jossa hän kuoli vain 40 vuoden ikäisenä. Lyhyeksi jääneestä elämästään
huolimatta hän oli tuottelias ja tavoitti kotimaassaan laajan asiakaskunnan.<br>
<p>Kansainvälisesti suuntautuneena taiteilijana Lauréus oli kiinnostunut sekä vanhasta hollantilaisesta taiteesta että oman aikansa uusista aatteista ja romantiikan virtauksista. Roomassa hän lumoutui kaupungin raunioista ja elämää kuhisevista kaduista. Hän
innostui uusista aiheista ja eli keskellä taiteellista kukoistuskauttaan.</p>
<p><br>
</p>
<p>Sinebrychoffin taidemuseon näyttely Alexander Lauréus – kohti Roomaa perustuu uuteen tutkimukseen ja hänen tuotantonsa uudelleen arviointiin. Lauréuksen taide on kiinteä osa 1800-luvun suomalaisen taiteen kertomusta. Hänen taiteensa merkitys kansainvälisessä
kontekstissa on kuitenkin vähemmän tunnettu. Tämä julkaisu Lauréuksen taiteesta on ensimmäinen neljäänkymmeneen vuoteen, ja se luo kiehtovan katsauksen taiteilijan matkasta Turun ja Tukholman kautta aina välimerelliseen Roomaan saakka.</p>
* * *<br>
Alexander Lauréus (1783–1823) föddes i Åbo men flyttade redan som ung till Stockholm, där han skapade sig en framgångsrik karriär som konstnär. Han lämnade Stockholm för Paris och fortsatte sedan till Rom, där han dog endast 40 år gammal. Sitt korta liv till
trots producerade han en stor mängd konst och i sitt hemland nådde han en bred kundkrets.<br>
<p>Lauréus var en internationellt orienterad konstnär och intresserad av såväl äldre holländsk konst som sin egen tids nya idéer och romantikens strömningar. I Rom förtrollades han av stadens ruiner och det myllrande gatulivet. Han inspirerades av nya teman
och upplevde en blomstringsperiod som konstnär.</p>
<p><br>
</p>
Konstmuseet Sinebrychoffs utställning Alexander Lauréus – mot Rom bygger på ny forskning och en grundlig omvärdering av Lauréus produktion, som är en viktig del av den finländska 1800-talskonstens historia. I en internationell kontext är betydelsen av hans
verk ändå mindre känd. Det här är den första publikationen om Lauréus konst på fyrtio år och den ger en fängslande inblick i en konstnärs resa från Åbo och Stockholm ända till Rom och Medelhavet.<br>
<br>
<b></b><span style="font-family:Helvetica,Arial,sans-serif; font-size:18pt">Poesia</span><b></b><br>
<br>
<p><b>Lantun henki: Lasse Nordlund ja omavaraistuva elämä</b><br>
</p>
<p>Antti Salminen & Touko Hujanen</p>
<p><br>
</p>
Lasse Nordlund on tiettävästi ainut lähes täysin omavaraisesti elävä ihminen Suomessa. Tätä nykyä hän elää Pohjois-Karjalan Valtimolla kumppaninsa Maria Dorffin ja lastensa kanssa.<br>
<p>Nordlundin elämä avautuu lukijalle ristiinkytkeytyvinä ja toisinaan ristiriitaisinakin anekdootteina, episodeina, muistojen välähdyksinä ja pienoiskertomuksina. Kokeellinen elämäkerrallinen kirja kartoittaa toisinelämisen ja toisinajattelun iloja ja vaikeuksia.
Samalla teos luotaa uskottavasti kestävän elämän raja-arvoja ja tarjoaa visaisen mutta avoimen haasteen ympäristötuhon paulomalle ajalle.</p>
<p><br>
</p>
Teoksen osana on moninkertaisesti palkitun valokuvaaja Touko Hujasen vuodesta 2017 alkaen työstetty laaja dokumentaristinen sarja Nordlundin, Dorffin ja heidän yhteisönsä elämästä.<br>
<br>
<span style="font-family:Helvetica,Arial,sans-serif; font-size:18pt">Readme</span><br>
<br>
<b>Afganistan rauhanturvaajien silmin</b><br>
<p>Rauhanturvaajat</p>
<p><br>
</p>
<p>Yhden ajan unelma – Tarinamme Afganistanista</p>
<p><br>
</p>
<p>Afganistan – maa, joka näyttäytyi kahdelle nuorelle rauhanturvaajalle operaatioalueena, johon tulevaisuudessa halusi päästä palvelemaan osana suomalaista kriisinhallintajoukkoa.</p>
<p><br>
</p>
2010-luvulle tultaessa Suomi osallistui sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin isoimmalla panoksella Kosovossa, Afganistanissa sekä Tšadissa, mutta tietyllä tavalla Afganistan oli kuitenkin jo tuolloin se operaatioalue, mihin hyvin useat ovat halunneet päästä
palvelemaan. Se oli myös meillä kahdella yhtenä mielessä pyörivänä ajatuksena ja tuon ajan unelmana, kun hakeuduimme<br>
<p>aikanaan sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin.</p>
<p><br>
</p>
<p>Tämä kirja kertoo Afganistanista kahden suomalaisen rauhanturvaajan silmin. Toinen meistä palveli vuonna 2010 osana ISAF-operaatiota, kun vielä näytti siltä, että Afganistanin kansa kykenisi itse jälleenrakentamaan sodan runteleman maansa. Suomi oli aktiivisesti
mukana paikallisen armeijan ja poliisin kouluttamisessa, rahoitti jälleenrakennusprojekteja ja partioi alueella lisäten turvaa paikallisväestölle. Toinen meistä palveli osana Resolute Support -operaatiota vuonna 2020, jolloin koalitio tuki edelleen paikallishallintoa.</p>
<p><br>
</p>
<p>Yhdysvaltojen johdon toimet käynnistivät Qatarissa rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen sekä kapinallisten välillä, mutta vuoden edetessä neuvottelut junnasivat paikallaan. Samalla kapinallisten toiminta</p>
<p><br>
</p>
<p>Afganistanissa lisääntyi, ja vuodesta 2020 tuli yksi lähihistorian väkivaltaisimmista. Unelma rauhasta Afganistanissa oli kuitenkin edelleen elossa. Me molemmat seurasimme pettymyksen ja ihmetyksen vallassa, kun Kabul kaatui 2021.</p>
<p><br>
</p>
Tässä kirjassa puhumme siitä, mitä me suomalaiset kohtasimme ja koimme Afganistanissa, mitä toimme sieltä mukanamme kotiin ja pohdimme sitä, mitä sinne jäi.<br>
<br>
<b>Suomalaiset keisarillisessa Kiinassa</b><br>
<p>Juhani Mailasalo</p>
<p><br>
</p>
<p>Ainutlaatuinen historiankirja keisarillisessa Kiinassa (ennen vuotta 1912) käyneistä suomalaisista.</p>
<p><br>
</p>
Teos matkaa 1700-luvun puolivälistä lähtien Kiinaan päätyneiden suomalaisten merimiesten, sotilaiden, tiedemiesten sekä lähetystyöntekijöiden matkassa. Heistä kertovat tarinat nivoutuvat yhteen Kiinan historian, Suomen oman historian, sekä usein myös Venäjän
historian tapahtumien kanssa. On huomionarvoista, että monet vierailuista tapahtuivat Kiinan lähihistorian merkittävimpien tapahtumien aikana. Niistä voidaan mainita esimerkiksi toinen oopiumsota (1856-1860), Kiinan-Japanin sota (1894-1895), boksarikapina
(1899-1901) sekä Venäjän-Japanin sota (1904-1905), joka myös käytiin Kiinan maaperällä.<br>
<p>Kirjasta selviää, kuinka monet suomalaiset olivat myös osallisina maailmanhistorian kiemuroissa ja merkittävissä tapahtumissa. Valtaosa suomalaisista ei varmastikaan ole tietoisia, että heidän maanmiehiään on ottanut esimerkiksi osaa Kiinan eri osien miehityksiin
päätyen siten aina maan pääkaupunkiin Pekingiin saakka. Tiedemiesten tutkimusmatkoista muodostui vuorostaan sellaisia seikkailuja, että ne lähentelivät parhaimpienkin kaunokirjailijoiden mielikuvituksen rajoja heidän vaellellessaan tiettömien taipaleiden takana
tai taistellessaan boksarikapinallisia vastaan. Lähetystyöntekijät ansioituivat vastaavasti Kiinan yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin asioihin vaikuttamisessa.</p>
<p><br>
</p>
<p>Kirja pitää sisällään myös täysin uusia havaintoja Carl Gustaf Mannerheimin vuosina 1906-1908 Kiinan halki toteuttamaan ratsastusmatkaan.</p>
<p><br>
</p>
Juhani Mailasalo on opiskellut nuorempana Aasian tutkimusta Helsingin yliopistolla sekä Wuhanin yliopistossa, ja puhuu sujuvasti kiinaa. Filosofian maisteriksi valmistumisen jälkeen hän on seurannut aktiivisesti Kiinan tapahtumia ja syventänyt tuntemustaan
maan historiaan sekä kiinan kieleen.<br>
<br>
<b>Valko-Venäjä - Vaiettu historia</b><br>
<p>Toni Stenström</p>
<p><br>
</p>
<p>Valko-Venäjä – vaiettu historia (2023) on ensimmäinen kronologisesti etenevä suomenkielinen teos Valko-Venäjän menneisyydestä ja lähihistoriasta. Teos esittelee lukijalle maan keskeiset kehitysvaiheet keskiajalta nykypäivään ja jakaa näkemyksiä maan tulevaisuudesta.
Valko-Venäjän merkitys Euroopan turvallisuudelle on kasvanut viime vuosi-en aikana paljon ja sen näkyvyys mediassa on lisääntynyt, mutta maan historia ja identiteetti ovat jääneet yhä kysymysmerkeiksi suurelle yleisölle. Valkovenäläisten omasta historiasta
on myös tietoisesti vaiettu maan eri hallitsijoiden toimesta.</p>
<p><br>
</p>
<p>Viime vuosien stereotypiat Valko-Venäjästä ovat liittyneet vahvasti maan diktatuuriseen hallintoon, Neuvostoliiton perintöön ja maan läheisiin yhteyksiin Venäjään. Historiikin tarkoituksena on osoittaa Valko-Venäjän historian edenneen silti yleiseurooppalaisten
kehitysvaiheiden mukaisesti ja jakaneen yhteisiä ajanjaksoja erityisesti Puolan ja Liettuan kanssa. Maahan kohdistuneet venäläistämistoimet ja maan leimaaminen ”Venäjän pikkuveljeksi” ovat olleet osa määrätietoista imperialistista politiikkaa, jolla Valko-Venäjää
on loitonnettu maan eurooppalaisesta viitekehyksestä.</p>
<p><br>
</p>
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja ukrainalaisten taistelu omasta identiteetistään täyttivät kansainväliset uutis-otsikot vuoden 2022 aikana. Valko-Venäjä tuki sodassa virallisesti Venäjää, mutta satoja valkovenäläisiä vapaaehtoisia värväytyi siitä huolimatta Ukrainan
armeijan riveihin. Samaan aikaan valkovenäläinen oppositio järjestäytyi Puolassa ja Liettuassa ja maiden väliselle rajalle nousi betoninen muuri. Onko Valko-Venäjän kohtalona jäädä Venäjän valtapolitiikan jatkeeksi ja eristäytyä Euroopasta, vai voiko se palauttaa
vielä historiallisen yhteytensä Puolaan ja Liettuaan? Miten valkovenäläiset ovat itse määritelleet identiteettiään? Ja mihin maan kansainväliset suhteet ovat rakentuneet vuosisatojen varrella?<br>
<br>
<b>Elias Lönnrot – Suurmies</b><br>
<p>Risto Piekka</p>
<p><br>
</p>
<p>Elias Lönnrot (1802-1884) oli monitietäjä ja monen asian osaaja. Hän sai jo 1840-luvulla suurmiestittelin. Jo pelkästään Kalevalan luominen tai suomalais-ruotsalaisen sanakirjan toimittaminen olisivat yksinään tuoneet tuon tittelin.</p>
<p><br>
</p>
<p>Kirjassa käsitellään napakasti ja kattavasti tarinoilla höystäen Elias Lönnrotin keskeisiä töitä sekä niiden vaikutusta ja merkitystä Suomelle. Kirja antaa myös kokonaiskuvan Eliaksen ajan Suomesta.</p>
<p><br>
</p>
<p>Kansanrunot, sanakirjat, suomen kieli, käännöstyöt eri tieteen aloilta, lääketiede, kansanvalistus ja virret muodostivat Eliaksen töiden mittaamattoman sisällön. Elias piti välttämättömänä herättää kansallishenki, suomalaisuus ja oma kansallinen identiteetti.
Sen hän teki ja sai siitä myös mainesanan ”suomen kielen toinen isä”. Kirja avaa mielenkiintoisella tavalla 1800-luvun suomalaisen kulttuurihistorian.</p>
<p><br>
</p>
<p>Kirjan kirjoittaja Risto Piekka ”on elänyt” Eliaksen kanssa lähes 15 vuotta. Hän on toimittanut kirjat ”Simmottis pruukattiin praakastella” Sammatista ja ”Miinan mökki Sammatissa” sekä ollut yhtenä toimittajana kirjassa ”Paikkarin torpan Elias”. Hän on luennoinut
teemalla ”Elias Lönnrot – säikeet Suomen itsenäisyyteen” yli 10 vuoden ajan. Hän on toiminut eläkkeelle jäätyään AKAVAn puheenjohtajuudesta 2007 Sammattiseuran puheenjohtajana 10 vuotta, ollut Suomen Kotiseutuliiton valtuutettuna kuusi vuotta ja toimii tällä
hetkellä Paikkarin torpan tuki ry:n puheenjohtajana. Hän on ollut aktiivinen lehtikirjoittaja ja kolumnisti yli 50 vuoden ajan.</p>
<br>
<span style="font-family:Helvetica,Arial,sans-serif; font-size:18pt">Reuna</span><br>
<br>
<b>Alistettu Ateena</b><br>
<p>Reijo Hämäläinen</p>
<p><br>
</p>
<p>Ei ole toista kansaa, joka olisi synnyttänyt kaikkialla tunnettuja tarinoita ja myyttejä yhtä paljon kuin kreikkalaiset. Läntinen sivilisaatio rakentuu yhä niin vahvasti helleenien antiikin aikaiseen ajatteluun, että monet päivittäin käyttämistämme sanoistakin
ovat kreikkaa. Paradoksi onkin, että Kreikka on ollut miltei koko olemassaolonsa ajan muiden alistama maa ja sen kansalaiset usein ylenkatsottuja toisen luokan eurooppalaisia. Myös sana paradoksi on kreikkaa.
<br>
</p>
<p><br>
</p>
<p>Kreikka on haudattujen haaveiden maa. Vuosisatojen ajan se on vaalinut jaloja ihanteita ja toiveita paremmasta huomisesta. Kerta toisensa jälkeen ovat kansan erehdykset (hamartia) ja kärsimykset (pathos) kuitenkin romahduttaneet unelmat onnesta kuin kreikkalaisessa
tragediassa. Aivan kuin maa olisi myös historiansa vanki. <br>
</p>
<p><br>
</p>
<p>Kreikkalaiset ovat oman tarunsa Sisyfos, jonka on aloitettava työnsä alusta kerta toisensa jälkeen. Ensin heidän piti todistaa olleensa euromailta saatujen apupakettien arvoisia, sitten koronapandemia sysäsi kansan jälleen ahdinkoon. Mutta pahemmastakin
jamasta he ovat selvinneet, muistuttaa toimittaja Reijo Hämäläinen kirjansa tarinoissa. Alistettu Ateena on kokeneen kirjoittajan luotaus Kreikan historiaan, joka on läsnä myös nykypäivänä. Kirjan puheenvuorojen ja kuvien avulla matkailijalle avautuu uusia
näkökulmia kohteeseen. <br>
</p>
<p><br>
</p>
Reijo Hämäläinen on kotkalainen pitkän linjan toimittaja ja tietokirjailija. Hämäläinen tempautui nuorena valtiotieteen opinnoista journalismin palvelukseen tultuaan valituksi Ylioppilaslehteen. Hän on kirjoittanut tusinan kirjoja, pääasiassa kymenlaaksolaisesta
lähihistoriasta ja viestinnästä. Kreikkaan, sen kulttuuriin ja historiaan hän on tutustunut kymmenillä matkoillaan.
<br>
<br>
<b>Alkuräjähdyksestä uskomuksiin</b><br>
<p>Oskari Miettinen</p>
<p><br>
</p>
<p>Tähtitieteessä on saavutettu viime vuosina kiinnostavia uusia tutkimustuloksia maailmankaikkeuden historian vaiheista. Uutuuskirjassa lukija johdatellaan alkuräjähdyksen, ensimmäisten atomien ja molekyylien muodostumisen sekä ensimmäisten tähtien ja galaksien
synnyn kautta Auringon ja maapallon muodostumiseen, elämän evoluutioon ja ihmisen ilmaantumiseen maapallolle.</p>
<p><br>
</p>
Kirjan keskeisenä teemana on tarkastella luonnontieteen, uskonnon ja pseudotieteellisten uskomusten välistä suhdetta sekä herätellä ajatuksia ja kysymyksiä. Esimerkiksi erilaisiin jumalauskomuksiin, ufoihin ja astrologiaan tähtitieteellä on paljon sanottavaa.
Helppotajuinen kirja on loistavaa materiaalia paneelikeskustelun taustaksi ja opetuskäyttöön lukiosta lähtien.<br>
<br>
Oskari Miettinen (s. 1982) asuu Helsingissä ja toimii tällä hetkellä Suomen Akatemiassa tiedeasiantuntijana. Miettinen väitteli vuonna 2010 filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan tähtitiede. Hän on toiminut tutkijana muun muassa Zagrebin
yliopistossa Kroatiassa. Miettisen erityisalaa ovat tähtienvälinen aine ja tähtien synty, ja hän on julkaissut kolmisenkymmentä kansainvälistä tieteellistä artikkelia. Alkuräjähdyksestä uskomuksiin on hänen ensimmäinen yleistajuinen tietokirjansa.<br>
<br>
<b>Kansainvälisissä tehtävissä – kotirouvana</b><br>
<p>Annika Oksanen</p>
<p><br>
</p>
<p>Suomessa myös perheelliset naiset ovat jo vuosikymmeniä käyneet ansiotyössä ja olleet taloudellisesti riippumattomia. Suomalainen nainen on vahva ja itsenäinen – vahvuuden vaatimus kumpuaa historiastamme. Vaikka olosuhteet ovat nykyään toiset kuin vaikkapa
viisikymmentä vuotta sitten, pidämme yhä yllä vahvan naisen ihannetta. Vahvuuteen kuuluu esimerkiksi ajatus siitä, että nainen ei saa olla aviomiehensä tulojen varassa.</p>
<p><br>
</p>
<p>Omaelämäkerrallisessa tietokirjassa valtiotieteiden tohtori Annika Oksanen avaa kotirouvuutta ilmiönä samalla, kun hän päästää lukijan lähelle seuraamaan arkeaan. Oksanen päätyi kotirouvaksi ensimmäisen kerran yli 30 vuotta sitten, jolloin hän muutti miehensä
työpaikan perässä Afrikkaan. <br>
</p>
<p><br>
</p>
Tutkimukseen ja laajaan lähdeaineistoon perustuvassa tietokirjassa käsitellään kotirouvan elämän eri puolia niin ulkomailla asumisen, oman identiteetin löytämisen kuin yhteiskunnan ja ekspatriaattiyhteisön odotustenkin kautta – tutkimuskirjallisuuteen mielenkiintoisesti
linkittäen.<br>
<br>
<p>Annika Oksanen on vuonna 1955 syntynyt entinen kotirouva ja valtiotieteiden tohtori. Hän asuu kerrostalossa Helsingissä yhdessä kiltin aviomiehensä ja kirjojensa kanssa. Oksanen on käsitellyt samaa tematiikkaa väitöskirjassaan Siirtonaisena Singaporessa
- Ulkomaantyökomennuksille mukaan muuttaneet suomalaisnaiset kertovat kokemuksistaan (Helsingin yliopisto 2006).</p>
<br>
<span style="font-family:Helvetica,Arial,sans-serif; font-size:18pt">Schildts & Söderströms</span><br>
<br>
<b>Kohtu – Sieltä me kaikki tulemme</b><br>
<p>Leah Hazard</p>
<p><br>
</p>
<p>Vetävä tietoteos ihmiskehon ihmeellisimmästä elimestä <br>
</p>
<p><br>
</p>
Kohtu on ihmiselimistön ainoa elin, joka pystyy kasvattamaan muita elimiä - kokonaisen uuden elimistön - sisällään. Jokainen ihmiselämä syntyy kohdussa, mutta tiedämme tästä yhteisestä alkukehdostamme varsin vähän.<br>
Historian kuluessa kohtua on haluttu ymmärtää, hyödyntää ja säädellä laein. Sillä on valtava merkitys kohdullisten hyvinvoinnissa, sen toiminta ja muoto muuttuvat useita kertoja ihmiselämän aikana, ja sen yhteys aivoihin on yhtä haasteellinen kuin innostavakin.<br>
<br>
Kohtu on mukaansatempaavasti kirjoitettu, kiehtova, yllättävä ja ymmärrystä lisäävä teos pienestä päärynänmuotoisesta elimestä, kivun ja mielihyvän lähteestä, jonka vaikutus jokaisen elämään on paljon suurempi kuin olisimme koskaan voineet kuvitella.<br>
<br>
<b>Pelattu Elämä</b><br>
<p>Aleksandr Manzos</p>
<p><br>
</p>
<p>Digitaalisten pelien maailma voi tuntua vieraalta niille, jotka eivät pelaa. Mikä peleissä viehättää? Miksi jotkut uppoutuvat pelaamiseen niin täysin? Entä mitä sellaista pelit voivat tarjota, mitä muu taide tai viihde ei?Kertovassa esseeteoksessaan pelikirjoittaja
Aleksandr Manzos avaa pelaamisen kokemusta sisäpuolelta käsin. Pelit mahdollistavat esimerkiksi omasta kehosta pois hyppäämisen ja identiteetillä leikittelyn. Erilaisten roolihahmojen pelaaminen voi paljastaa jotain myös arjessa esittämistämme rooleista. Manzos
kirjoittaa pelaamisesta intiimin omakohtaisesti ja laajan asiantuntevasti. Hän pohtii, miten pelaaminen on muovannut hänestä sen ihmisen, joka hän on. Teos on myös kattava tietopaketti digitaalisten pelien historiasta ja nykyisyydestä, olivat pelit lukijalle
ennestään tuttuja tai eivät. Se osoittaa vaikuttavasti, miten suuri merkitys pelaamisella voi olla ihmiseksi kasvamisessa.<br>
</p>
<b><br>
Kuinka baletti nousi jaloista päähäni</b><br>
<p>Henna Raatikainen</p>
<p><br>
</p>
<p>Olen 39-¬vuotias. Jos olisin balettitanssija, eläke välkkyisi edessäni ja vaatisi tekemään ratkaisuja elämästä balettiuran jälkeen. Mutta en ole balettitanssija. Ja kuitenkin: olen.</p>
<p><br>
</p>
<p>Henna Raatikainen aloitti baletin nelivuotiaana. Kahdeksanvuotiaana hänet hyväksyttiin Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitokseen - katseilta suojattuun pyhäkköön, jossa ammattiballerinoja muovataan. Balettikoulusta hän muistaa yhä onnistumisen mielihyvän,
mutta myös tiukan kurin, kilpailun ja loputtomat toistot. Kaikkialta katsovat peilit, jotka paljastavat armotta jokaisen virheen; ruumiin, jonka olisi aina oltava vielä enemmän ja paremmin. Baletin ihanteet istutettiin niin syvälle hänen selkärankaansa, ettei
hän tullut esittäneeksi kysymystä: Miksi? Kunnes hän lopetti.</p>
<p><br>
</p>
Raatikainen kokee yhä selittämätöntä mielihyvää katsoessaan balettia. Tässä omakohtaisessa ja älykkäässä teoksessa hän pohtii, mikä baletissa edelleen kiehtoo meitä, vaikka sen suosituimpien teosten muoto ja kieli ovat muuttuneet vain vähän vuosisatojen kuluessa.
Mikä tekee äärimmäisestä hallinnasta ja kurinalaisuudesta kaunista?<br>
Kuinka baletti nousi jaloista päähäni on rakkaudentunnustus baletille ja raadollisen toteava kuvaus kauneuden hinnasta.<br>
<br>
<b>Italian vaaralliset kytkökset – mafia, fasismi ja Venäjä</b><br>
<p>Anton Monti</p>
<p><br>
</p>
Syyskuussa 2022 Italiassa pidettiin historialliset parlamenttivaalit, joissa vaalivoiton kahmi uudehko äärioikeistopuolue Italian veljet. Samalla ensimmäistä kertaa Italian johtoon nousi nainen, maan historian nuorimpana ministerinä Berlusconin hallituksessa
jo aiemmin istunut Giorgia Meloni. Heti vaalien jälkeen nousi, erityisesti Italian ulkopuolella, valtaisa epäluulo ja kohu EU-kriittisen pääministeri Giorgia Melonin johtaman Italian vaarallisista kytköksistä Putinin sotaisaan Venäjään, fasismiin ja mafiaan.<br>
<br>
Ajankohtaisessa teoksessa Anton Monti pohtii Italian tulevaisuutta ja esitettyjä väittämiä uuden Italian vaarallisista kytköksistä historiallisine taustoineen.<br>
<br>
<br>
***<br>
HUOMIO! Uusia arvostelukappaleita toimitetaan vain niille jotka ovat vanhat arvostelunsa kirjoittaneet. Kirjoista on kova kysyntä, joten jos et saa arvosteluasi kirjoitettua lähetä saamasi arvostelukappale Agricolan toimitukseen, jotta sitä voitaisiin tarjota
uudelleen arvosteltavaksi. Kirja-arvostelun voi julkaista myös muussakin julkaisussa – muualla julkaistun arvostelun voi julkaista myös Agricolassa.<br>
<p>Liitä valmis arvostelusi suoraan sitä varten tehtyyn lomakkeeseen Agricolan sivulle:
<a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" class="OWAAutoLink" id="LPlnk608615">
https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a> josta se lähetetään ensin Agricolan toimittajalle, joka tarkistaa ja julkaisee arvostelun. Arvostelu lähtee sen jälkeen H-verkko ja Kultut- listan tilaajille sähköpostina sekä tallentuu "Agricolan kirja-arvostelut"
julkaisun sivulle: <a href="https://agricolaverkko.fi/arvostelut/" class="OWAAutoLink">
https://agricolaverkko.fi/arvostelut/</a>.<br>
</p>
</div>
</body>
</html>